MITEN LIEVITTÄÄ STRESSIÄ?
Mitä stressille voi tehdä?
Stressiä voi hallita, kun kiinnittää huomiota fyysiseen terveyteensä, vuorovaikutukseen toisten kanssa sekä tavoitteisiinsa ja siihen, mitä pitää tärkeänä elämässään. Tässä artikkelissa käsitellään käytännön tapoja, jotka voivat auttaa hallitsemaan stressiä paremmin ja jopa vähentämään sitä.
Älä murehdi tulevaa
”Älkää siis koskaan olko huolissanne seuraavasta päivästä, sillä seuraavalla päivällä on omat huolensa.” (MATTEUS 6:34.)
Mitä merkitsee käytännössä? Päivittäiset huolet ovat osa elämää. Tämän päivän huolia ei kuitenkaan kannata lisätä ajattelemalla huomisen murheita. Yritä elää päivä kerrallaan.
Stressi voi aiheuttaa ahdistuneisuutta. Kokeile siksi seuraavaa: Ensiksi tiedosta, että elämässä on aina jonkin verran stressiä. Se kuitenkin vain lisääntyy, jos murehtii asioita, joihin ei voi vaikuttaa. Toiseksi on tärkeää muistaa, että pelkomme eivät useinkaan toteudu.
Pidä odotukset järkevinä
”Ylhäältä tuleva viisaus on – – järkevä.” (JAAKOBIN KIRJE 3:17.)
Mitä merkitsee käytännössä? Älä tavoittele täydellisyyttä. Varo asettamasta rimaa liian korkealle – itsellesi tai toisille.
Ole vaatimaton ja pidä odotukset järkevinä. Tunnista omat rajasi ja hyväksy se, että toisilla on omat rajoituksensa. Näin voit luoda ympärillesi stressittömämpää ilmapiiriä, jossa kaikkien on helpompi menestyä. Myös huumorintaju on tärkeää. Nauraminen laukaisee jännitystä ja piristää mieltä jopa silloin kun asiat menevät pieleen.
Tunnista, mikä aiheuttaa sinulle stressiä
”Arvostelukykyinen pysyy rauhallisena.” (SANANLASKUT 17:27.)
Mitä merkitsee käytännössä? Kielteiset tunteet voivat estää ajattelemasta selkeästi, joten yritä pysyä tyynenä.
Tunnista, mitkä asiat saavat sinut stressaantumaan, ja huomaa, miten reagoit. Kun tunnet olosi stressaantuneeksi, pane merkille, miten käyttäydyt ja millaisia ajatuksia ja tunteita tilanne sinussa herättää. Voit jopa kirjoittaa huomiosi muistiin. Kun tiedät, miten reagoit stressiin, pystyt ehkä käsittelemään sitä paremmin. Mieti myös, voitko vähentää stressitekijöitä elämästäsi. Jos se ei ole mahdollista, voisitko pienentää niiden vaikutusta esimerkiksi muuttamalla ajankäyttöäsi tai tekemällä asioita eri tavalla?
Yritä ajatella asiaa uudesta näkökulmasta. Se mikä stressaa sinua, ei ehkä stressaa jotain toista. Ratkaisevaa on se, miten asiaan suhtautuu. Harkitse seuraavia ehdotuksia.
Älä oleta herkästi, että toisten motiivit ovat huonot. Joku voi esimerkiksi kiilata eteesi jonossa. Jos ajattelet, että se johtuu röyhkeydestä, saatat ärsyyntyä. Yritä sen sijaan ajatella, että hänellä voi olla jokin hyvä syy toimia niin.
Näe, mitä hyvää tilanteessa on. Pitkäkään odotus lentokentällä tai lääkärin vastaanotolla ei tunnu niin stressaavalta, jos käytät ajan hyödyksi lukemalla, tekemällä töitä tai vastaamalla sähköposteihin.
Yritä hahmottaa kokonaiskuva. Mieti, onko ongelmalla merkitystä vielä huomenna tai ensi viikolla. Muista, että pienet ja lyhytaikaiset huolenaiheet ovat eri asia kuin vakavat ongelmat.
Pyri olemaan järjestelmällinen
”Kaiken tulee tapahtua asianmukaisesti ja hyvässä järjestyksessä.” (1. KORINTTILAISILLE 14:40.)
Mitä merkitsee käytännössä? Yritä pitää yllä järjestystä elämässäsi.
Kaipaamme ympärillemme jonkinlaista järjestystä. Epäjärjestystä ja stressiä aiheuttaa esimerkiksi vitkastelu, sillä se saa tekemättömät työt kasaantumaan. Seuraavat ehdotukset voivat olla avuksi.
Laadi realistinen aikataulu ja pidä siitä kiinni.
Tunnista asenteet, jotka saavat sinut vitkuttelemaan, ja tee tarvittavia muutoksia.
Pidä elämäntapa tasapainoisena
”Parempi on kourallinen lepoa kuin kaksi kourallista kovaa työtä ja tuulen tavoittelua.” (SAARNAAJA 4:6.)
Mitä merkitsee käytännössä? Työnarkomaani tekee ”kaksi kourallista kovaa työtä”, mutta ei välttämättä saa siitä juurikaan hyötyä. Hänellä ei ehkä ole aikaa eikä energiaa iloita työnsä tuloksista.
Suhtaudu rahaan ja työntekoon järkevästi. Raha itsessään ei lisää onnellisuutta tai vähennä stressiä. Vaikutus voi olla päinvastainen. Saarnaajan 5:12:ssa sanotaan: ”Rikkaan suuri omaisuus ei anna hänen nukkua.” Yritä elää varojesi mukaan.
Järjestä aikaa rentoutumiselle. Stressi helpottaa, kun tekee asioita, joista pitää. Siitä että tekee jotain passiivista, kuten katsoo televisiota, ei kuitenkaan ole välttämättä apua.
Pidä teknisten laitteiden käyttö oikealla paikallaan. Vältä tarkistamasta jatkuvasti viestejä, sähköposteja tai sosiaalisen median päivityksiä. Älä lue työsähköposteja työajan ulkopuolella, ellei se ole välttämätöntä.
Pidä huolta terveydestäsi
”Fyysisestä harjoittelusta on – – hyötyä.” (1. TIMOTEUKSELLE 4:8.)
Mitä merkitsee käytännössä? Säännöllinen liikunta on hyväksi terveydelle.
Kehitä terveellisiä elintapoja. Liikunta voi kohottaa mielialaa ja auttaa kehoa selviytymään stressistä. Syö ravitsevaa ruokaa, äläkä jätä aterioita väliin. Lepää riittävästi.
Älä yritä hallita stressiä vahingollisilla tavoilla, joita ovat esimerkiksi tupakointi, huumeiden käyttö ja lääkkeiden tai alkoholin väärinkäyttö. Ajan mittaan ne vain lisäävät stressiä ja voivat jopa viedä terveyden ja kovalla työllä ansaitut rahat.
Jos stressi tuntuu ylivoimaiselta, mene lääkäriin. Avun hakeminen ammattilaiselta ei ole merkki epäonnistumisesta.
Priorisoi tehtävät
”[Varmistautukaa] siitä, mitkä asiat ovat tärkeimpiä.” (FILIPPILÄISILLE 1:10.)
Mitä merkitsee käytännössä? Mieti, mitkä asiat ovat tärkeitä ja mitkä vähemmän tärkeitä.
Listaa hoidettavat tehtävät tärkeysjärjestyksessä. Tämä auttaa keskittymään tärkeimpiin tehtäviin ja tunnistamaan, mitkä asiat voi tehdä myöhemmin, antaa jonkun toisen tehtäväksi tai jättää kokonaan tekemättä.
Pidä viikon ajan kirjaa ajankäytöstäsi. Yritä sitten löytää tapoja käyttää aikaa tehokkaammin. Mitä paremmin koet hallitsevasi ajankäyttöäsi, sitä vähemmän tunnet stressiä.
Järjestä vapaa-aikaa. Lyhyetkin tauot voivat virkistää ja lievittää stressiä.
Pyydä tukea toisilta
”Huoli painaa ihmisen sydäntä, mutta hyvä sana piristää sitä.” (SANANLASKUT 12:25.)
Mitä merkitsee käytännössä? Toisten ystävälliset, myötätuntoiset sanat voivat tehdä olon paremmaksi.
Puhu jonkun luotettavan ihmisen kanssa. Hyvä ystävä voi auttaa näkemään asiat eri valossa tai jopa löytämään ratkaisun, jota emme ole itse huomanneet. Jo se, että uskoutuu jollekulle, voi helpottaa oloa.
Pyydä apua. Voisitko antaa jonkin tehtävistäsi jollekin toiselle tai pyytää muita auttamaan sinua?
Jos työkaverisi saa sinut stressaantumaan, mieti, mitä tilanteelle voisi tehdä. Voisitko esimerkiksi kertoa hänelle ystävällisesti, miltä hänen toimintansa tuntuu sinusta? (Sananlaskut 17:27.) Jos tästä ei ole apua, voitko olla vähemmän tekemisissä hänen kanssaan?
Huolehdi hengellisistä tarpeistasi
”Onnellisia ovat ne, jotka ymmärtävät, että heillä on hengellisiä tarpeita.” (MATTEUS 5:3.)
Mitä merkitsee käytännössä? Me kaikki tarvitsemme ruokaa, vaatteita ja kodin. Näiden perustarpeiden lisäksi kaikilla on myös hengellisiä tarpeita. Ollaksemme onnellisia meidän täytyy tiedostaa hengelliset tarpeemme ja täyttää ne.
Rukoilemisesta voi olla paljon apua. Raamatussa kehotetaan: ”Heittäkää kaikki huolenne hänelle [Jumalalle], sillä hän huolehtii teistä.” (1. Pietarin kirje 5:7.) Rukoilemalla ja miettimällä rakentavia asioita voimme saada sisäisen rauhan (Filippiläisille 4:6, 7).
Lue aineistoa, joka vahvistaa uskoa. Tämän lehden neuvot perustuvat Raamattuun. Raamattu on kirjoitettu, jotta voisimme täyttää hengelliset tarpeemme. Sen periaatteiden avulla voi saada ”käytännöllistä viisautta ja ajattelukykyä” (Sananlaskut 3:21). Oletko koskaan harkinnut Raamatun lukemista? Alkuun voi päästä esimerkiksi lukemalla Sananlaskujen kirjan.