Jumalan tuntemuksen tuoksun levittäminen

”Kiitos olkoon Jumalalle, joka aina johdattaa meitä voittokulkueessa Kristuksen seurassa ja tekee tuntemuksensa tuoksun havaittavaksi meidän välityksellämme joka paikassa!” – 2. KORINTTOLAISILLE 2:14.

 1. Mitä tuoksua nyt käsittelemme, ja miten tulisi suhtautua etuun levittää sitä?

NUUH, nuuh! Mm! Tunnetko suloisen tuoksun? Emme tarkoita nyt kukkivien kukkien tuoksua, vaan sen sijaan parhaimmista maan päällä olevista kirjoituksista peräisin olevaa kuvaannollista tuoksua. Nämä kirjoitukset eivät ole pelkästään ihmisten aikaansaamia kirjoituksia, vaan ne ovat sen Persoonan henkeyttämä kuvaannollinen kukkavihko, joka myös loi maata koristavat tuoksuvat kukat. Etu levittää tätä Jumalan tuntemuksen tuoksua on suuri aarre. Se on tosiaan erityisen arvokasta palvelusta – kaikilla ei ole tuota etua, eikä ihmiskunta yleensä osallistu tuohon palvelukseen.

 2. Milloin Kristuksen opetuslapset alkoivat levittää kuvaannollista tuoksua ja millaisin tuloksin?

² Tämä arvokas aarre annettiin Kristuksen opetuslapsille, kun heidät helluntaipäivänä ajanlaskumme vuonna 33 asetettiin Jehova Jumalan aktiiviseen palvelukseen. Pyhällä hengellä täyttyneinä he alkoivat levittää kuvaannollista tuoksua selittämällä ”Jumalan suurenmoisuuksia”. (Apostolien teot 2:1–4, 11) Heidän välityksellään Jumalan tuntemuksen tuoksu kulkeutuisi muille, ei ainoastaan luonnollisille ympärileikatuille juutalaisille, vaan myös ympärileikkaamattomille kansakunnille, sukukunnille, kansoille ja kielille. (Apostolien teot 10:34, 35) Tosi opetuslapset pitivät tätä palvelusta arvokkaampana kuin kaikkea sitä aineellista rikkautta, jota ihmiset kokoavat itselleen.

 3. Miten laajalti Jumalan tuntemuksen tuoksun levittämistä jatketaan, ja mitä meidän täytyy kysyä itseltämme?

³ Nykyään Jumalan tuntemuksen tuoksun levittämisen suurenmoista työtä jatketaan kautta maailman – suuremmassa mitassa kuin koskaan aikaisemmin ihmishistoriassa. Siihen sisältyy se, että todistetaan koko ihmiskunnalle jo perustetusta Jumalan valtakunnasta, joka toimii hänen nimittämänsä Kuninkaan, Jeesuksen Kristuksen, alaisuudessa. (Matteus 6:10; Apostolien teot 1:8) Pidätkö tätä Kuninkaasta ja hänen Valtakunnastaan julistamisen palvelusta korvaamattoman arvokkaana aarteena? Jeesus Kristus, joka oli ensimmäisenä saarnaamassa tuon Valtakunnan hyvää uutista, arvosti sitä sillä tavoin ja antoi mallin. – Matteus 4:17; 6:19–21.

Tuoksun levittäminen voittokulkueen reitille

 4. Miten Jumala nyt johtaa maan päällä olevia palvelijoitaan 2. Korinttolaiskirjeen 2:14:n mukaan, ja mihin muinaiseen tapaan Paavalin sanat viittaavat?

⁴ Miksi Jumalan palvelemista täytyy pitää suuressa arvossa? Yksi syy on se, että jo nyt niillä, jotka palvelevat Jehovaa, on ainutlaatuinen etu kuulua niihin, joita Jumala johtaa suuressa voittokulkueessa. Erään raamatunkäännöksen mukaan (New International Version) 2. Korinttolaiskirjeen 2:14:ssä sanotaan: ”Kiitos Jumalalle, joka aina johtaa meitä voittokulkueessa Kristuksessa ja levittää välityksellämme kaikkialle hänen tuntemuksensa tuoksua [”saa häntä koskevan tuntemuksemme leviämään kautta maailman kuin ihastuttavan parfyymin!”, Phillips].” Nämä apostoli Paavalin sanat näyttävät viittaavan ikivanhaan tapaan järjestää voittokulkueita.a

 5, 6. a) Mitä tapahtui muinaisen roomalaisen voittokulkueen aikana, ja mitä suloinen tuoksu merkitsi eri ihmisille? b) Mikä on 2. Korinttolaiskirjeen 2:14–16:ssa olevan kuvauksen hengellinen sovellutus?

⁵ Rooman tasavallan päivinä suurimpia kunnianosoituksia, jonka senaatti saattoi suoda voittoisalle kenraalille, oli se, että hänen sallittiin juhlia voittoaan ylellisellä voittokulkueella. Roomalainen juhlakulkue eteni hitaasti Via Triumphalista (Voiton tietä) pitkin ja kohosi sitten kiemurrellen ylös Capitoliumin kukkulalla sijaitsevalle Juppiterin temppelille. Sotavangeiksi saadut kuninkaat, ruhtinaat ja kenraalit lapsineen ja palvelijoineen tuotiin mukana kahleissa ja usein alastomiksi riisuttuina heidän nöyryytyksekseen ja häpeäkseen.

⁶ Kulkueen edetessä Rooman kaupungin läpi kansa heitti kukkia voittajan vaunujen eteen, ja palava suitsuke levitti tuoksua koko kulkureitille. Tämä suloinen tuoksu merkitsi kunnianosoituksia ja turvatumpaa elämää voittoisille sotilaille. Mutta se merkitsi kuolemaa vangeille, joita ei ollut armahdettu ja jotka teloitettaisiin kulkueen loputtua. Tämä valaisee sitä, miten Paavali sovelsi 2. Korinttolaiskirjeen 2:14–16:ssa olevaa kuvausta hengellisesti. Tuo kuvaus esittää Paavalin ja toiset kristityt Jumalan uskollisina alamaisina ”Kristuksen seurassa”, ja he kaikki kulkevat Jumalan voittoisassa saattueessa, kun Hän johtaa heitä suurenmoisessa voittokulkueessa hyvän tuoksuista matkareittiä.

Elämän tuoksu tai kuoleman haju

 7, 8. a) Miten Jehovan todistajat levittävät Jumalan tuntemuksen suloista tuoksua? b) Miten pelastuvat suhtautuvat, kun Jehovan todistajat levittävät kuvaannollista tuoksua? c) Miten tuhoutuvat suhtautuvat?

⁷ Kertomalla kaikkialla Kristuksen hallinnassa olevaan Jumalan valtakuntaan liittyviä Raamatun totuuksia Jehovan todistajat levittävät, tuovat esiin ja tekevät kaikkialla ilmeiseksi sen armollisen Jumalan tuntemuksen suloista tuoksua, jonka totuus on vapauttanut heidät väärästä uskonnosta. He marssivat voitokkaina eteenpäin Jehovan palveluksessa. Heidän palvelusuhrinsa Jehovan ja hänen Kuninkaansa todistajina ovat kuin miellyttävää suitsuketta hänelle. Voimme sen vuoksi ymmärtää, mitä apostoli tarkoitti, kun hän sanoi: ”Jumalalle me olemme Kristuksen suloinen tuoksu pelastuvien ja tuhoutuvien keskuudessa; jälkimmäisille kuolemasta lähtevä haju kuolemaksi, edellisille elämästä lähtevä tuoksu elämäksi [”elintärkeä tuoksu, joka tuo elämän”, The New English Bible; ”itse elämän virkistävä tuoksu”, Phillips].” – 2. Korinttolaisille 2:15, 16.

⁸ Vilpittömät ihmiset, joilla on lampaankaltainen mielenlaatu, aistivat sen Jehovan tuntemuksen suloisuuden, jota hänen todistajansa levittävät. Sellaisille ihmisille todistajien työllä on terveyden ja elämän tuoksu, elävän ja elämää antavan totuuden tuoksu. He kiittävät Jehovaa ja hänen Kuningastaan, joiden voittokulkueeseen he tulevat mukaan. Ja he huutavat äänekkäästi: ”Pelastuksesta saamme kiittää Jumalaamme, joka istuu valtaistuimella, ja Karitsaa.” (Ilmestys 7:10) He hengittävät Valtakunnan totuuden ilmaa, jossa on elämään johtava virkistävä elämän tuoksu. Mutta Saatana ja hänen demoninsa ovat turmelleet niiden hajuaistin, jotka pitävät tiukasti kiinni väärästä uskonnosta, niin että he pitelevät nenäänsä ja ylenkatseellisesti kieltäytyvät totuudesta. ”Tuhoutuville” totuus ja sen uskolliset sanantuojat levittävät kuoleman hajua, joka johtaa kuolemaan. Tai niin kuin Uusi testamentti nykysuomeksi sanoo: ”[He] tuntevat meistä lähtevän kalman hajun.” Phillipsin käännös ilmaisee sen seuraavasti: ”Jälkimmäisistä se tuntuu tuhon kuolettavalta lemulta.”

 9. Minkä kysymyksen Paavali nyt esittää, miten vastaisit siihen ja miksi?

⁹ ”Ja kuka on riittävän pätevä tähän?” apostoli kysyy sitten. (2. Korinttolaisille 2:16) Toisin sanoen, ”kuka kelpaa tällaiseen tehtävään?” (UTN) ”Ja kuka on kelvollinen tällaiseen palvelukseen?” (Weymouth) Raamatun vastaus kuuluu: Jehovan todistajat! Miksi? Koska ainoastaan vihkiytyneet, jotka ovat rehellisiä, vilpittömiä eivätkä tavoittele itsekästä voittoa, vaan puhuvat totuutta selkeästi ja sovittelematta väärän uskonnon kanssa, ovat päteviä tähän Jumalan tuntemuksen tuoksusta kertomiseen. – Kolossalaisille 1:3–6, 13; 2. Timoteukselle 2:15.

10. Miksi papit eivät ole päteviä levittämään Jumalan tuntemuksen tuoksua?

¹⁰ Kristikunnan papit, jotka tavoittelevat hyvää asemaa tässä maailmassa, eivät ole päteviä ja kelvollisia tähän epäitsekkääseen palvelukseen. Miksi? Koska he eivät täytä sitä vaatimusta, joka käy ilmi Paavalin lausunnosta: ”Me emme ole Jumalan sanan kaupustelijoita, niin kuin monet ovat, vaan me puhumme vilpittöminä, Jumalan lähettäminä, Jumalan nähden, Kristuksen seurassa.” (2. Korinttolaisille 2:17) Tai niin kuin muuan toinen raamatunkäännös (New International Version) sen sanoo: ”Toisin kuin niin monet, me emme kaupustele Jumalan sanaa saadaksemme voittoa. Sitä vastoin me puhumme Jumalan edessä vilpittömästi Kristuksessa, niin kuin Jumalan lähettämät ihmiset.”

11, 12. a) Miksi Jehovan todistajat eivät ole ”Jumalan sanan kaupustelijoita” ottaessaan vastaan lahjoituksia työtä varten? b) Mitä Jehovan todistajat esittävät vastakohtana sille väärennetylle versiolle kristillisyydestä, jonka monet hankkivat?

¹¹ Jehovan todistajat ovat Jumalan lähettämiä, ja he suorittavat todistamistyötään Jumalan suunnitelman mukaisesti. Vaikka he toimittavatkin kiinnostuneille ihmisille arvokkaita kirjoja ja muita julkaisuja, jotka selittävät Jumalan sanaa, ja ottavat vastaan vapaaehtoisia lahjoituksia maailmanlaajuiseen Valtakunnan saarnaamistyöhön, se ei ole kaupustelemista tai Jumalan sanan väärentämistä. Itse asiassa sellaiset lahjoitukset ovat vain avuksi Jumalan tuntemuksen levittämiseksi vielä muille.

¹² Erittäin monet nykyään ovat joko tieten tahtoen tai tietämättään hankkineet väärennetyn version kristillisyydestä, sillä se sopii heidän itsekkäisiin haluihinsa eikä rajoita heidän elämäntapaansa. He uskovat, että Jumala hyväksyy heidät, koska he väittävät tuntevansa sydämessään rakkautta häntä kohtaan. Mutta kun Jumalan sanan osoitetaan olevan ristiriidassa heidän uskonkäsitystensä ja käytöksensä kanssa, he vääristelevät Raamatun kirjoituksia korottaakseen omat mielipiteensä Raamatun oikean ymmärtämisen yläpuolelle. (Matteus 15:8, 9; 2. Pietari 3:16) Mutta Jehovan todistajat esittävät Raamatusta puhtaan, turmeltumattoman totuuden ja tuottavat siten suloisen tuoksun, jonka Jumala ja hänen tosi palvojansa hyväksyvät. Sen vuoksi he työntävät pois kaikki uskonnolliset perinteet ja esteet, jotka ovat Jumalan tosi tuntemuksen saamisen tiellä.

13. Ketkä voideltujen kristittyjen lisäksi ovat Jumalan voittokulkueessa, ja mitä he tekevät, minne tahansa he menevätkin?

¹³ Jumalan voittokulkueessa oleminen Kristuksen seurassa on tosiaan vertaansa vailla oleva etu, josta saavat nauttia paitsi voidellut kristityt, myös ”muiden lampaitten” ”suuri joukko” jo nyt, sillä Valtakunnan voitto on käsillä. (Ilmestys 7:4, 9; Johannes 10:16) Odottaessamme voittoisan Kuninkaamme tulevia voittoja me levitämme kaikkialla, minne menemmekin, Jumalan elämää antavaa tuntemusta kuin parfyymia tai arvokasta suitsuketta niille, joiden sydän kaipaa hartaasti totuutta ja vanhurskautta. Mikä etu se onkaan niille, jotka ovat päteviä tähän ainutlaatuiseen työhön! – Johannes 17:3; Kolossalaisille 3:16, 17.

Valtuutettuja levittämään Jumalan tuntemuksen tuoksua

14. Miksi ne, jotka levittävät Jumalan tuntemuksen tuoksua, eivät tarvitse valtakirjaa ihmisiltä?

¹⁴ Mutta tarvitsevatko ne, jotka levittävät Jumalan tuntemuksen ja hänen Valtakuntansa tuoksua, ihmisiltä saadun diplomin tai valtakirjan? Eivät tarvitse! Meidät on jo määrätty tehtävään eli nimitetty kaikkeuden Korkeimman todistajiksi. Meidän ei sen vuoksi tarvitse epäröidä lähteä kentälle levittämään Jumalan valtakunnan hyvän uutisen tuoksua. Pitäkäämme mielessämme, että Jehova johtaa meitä. Jeesus suoritti palveluksensa, vaikka hän kohtasi ’syntisten vastustavaa puhetta’. (Heprealaisille 12:3) Silti Raamatusta löytyvä selostus Jeesuksen kenttätoiminnasta pitää yhä paikkansa, ja hänen kentällä suorittamansa työ suosittelee häntä ja todistaa sen puolesta, että hän oli Jehova Jumalan tosi sananpalvelija.

15. Miten apostoli Paavali osoitti, etteivät tosi kristityt tarvitse ”suosituskirjeitä”?

¹⁵ Apostoli Paavali vastasi samanlaiseen haastavaan tilanteeseen omana aikanaan esittämällä seuraavan perustelun: ”Alammeko taas suositella itseämme? Vai tarvitsemmeko ehkä, niin kuin jotkut, suosituskirjeitä teille tai teiltä? Te itse olette meidän kirjeemme, joka on kirjoitettu sydämeemme ja jonka kaikki ihmiset tuntevat ja lukevat. Sillä te osoittaudutte Kristuksen kirjeeksi, jonka me palvelijoina olemme kirjoittaneet, jota ei ole kirjoitettu musteella vaan elävän Jumalan hengellä, ei kivitauluihin vaan lihatauluihin, sydämiin.” – 2. Korinttolaisille 3:1–3.

16. Millaisen kirjeen Jehovan todistajat esittävät suositukseksi siitä, että heidän palveluksensa on lähtöisin Jumalasta?

¹⁶ Maailmalliset viranomaiset eivät tunnusta tehtäväämme Jehovan todistajina. Mutta antakaamme Jehovan tuntemuksen tuoksun levittämiseksi suorittamamme työn puhua puolestaan! Tätä työtä ei voida hävittää, vaikka jotkut ihmiset kieltäytyvätkin lukemasta tätä palveluksemme antamaa suositusta. Papit esittävät pappisjohtajilta saamiaan kirjallisia todistuksia. Ne ovat kuitenkin paperinpaloja, ihmisten sanaa. Sen lisäksi, että Jehovan todistajat lainaavat tueksi Jumalan sanaa, he itse ovat verta ja lihaa olevia suosituksia. Muiden lampaitten suuri joukko, johon kuuluvat on tavoitettu hyvällä uutisella, on myös koottu Jehovan Kuninkaan oikealle puolelle. (Matteus 25:33, 34) Kaikki nämä ovat suosituskirjeemme, kirje, jonka me Jehovan todistajina viemme kaikkialle sydämessämme ja mielessämme ja jonka me voimme luottavaisina esittää. Ne jotka asennoituvat Jumalan kaikkeuden suvereenisuuden puolelle ja osallistuvat Jumalan palvelemiseen Jehovan todistajien seurassa, ovat itse suosituskirja, joka ei voi jäädä lukematta ja huomaamatta keneltäkään ihmiseltä.

17. Miten ”Kristuksen kirje” kirjoitetaan meidän tapauksessamme, ja miksi Paavali sanoo, että se kirjoitetaan sydämiin?

¹⁷ Väärän uskonnon edustajat tulevat tietenkin vihaisiksi ja kateellisiksi, kun he lukevat sen. Siitä huolimatta muiden lampaitten kasvava suuri joukko on suosituskirje Jeesukselta Kristukselta, Hyvältä Paimenelta, joka käyttää kaikkia Jehovan todistajia paimennustyössään. Me olemme se kynä eli ihmisvälikappale, jota hän käyttää tämän kirjeen kirjoittamiseksi. Tuota kirjettä ei kirjoiteta musteella, jonka voi pyyhkiä pois, vaan sen kirjoittaa tuo Jumalan vaikuttava voima eli henki, joka toimii meissä, ja se kirjoitetaan sillä. Kyseessä ei ole sama, mitä tapahtui Mooseksen tapauksessa, kun Jumalan sormi kirjoitti kymmenen käskyn lain kahteen kivitauluun. Meidän kirjeemme kirjoitetaan ihmissydänten lihatauluihin, koska meidän hengellinen palveluksemme saa aikaan muutoksen niiden mielessä ja sydämessä, jotka ottavat vastaan sulotuoksuisen hyvän uutisen.

18. Mikä tekee suosituskirjeen niistä, jotka ottavat hyvän uutisen vastaan?

¹⁸ Työmme Jumalan sanan parissa on tehnyt vaikutuksen niihin, jotka ottavat kiitollisina vastaan hyvän uutisen, ja on saanut aikaan huomattavia muutoksia. Heidän päätöksensä palvella Jumalaa ei ole vain pelkkä hetken innostuksesta omaksuttu kanta, jonka olisi saanut aikaan jonkun tunteisiin vetoavan evankelistan heissä nostattama suuri hartaus. Se edustaa sen sijaan heidän elämässään tapahtunutta pysyvää muutosta, joka perustuu Pyhän Raamatun kristallinkirkkaisiin totuuksiin. Rakkaus tosi Jumalaan, Jehovaan, saa heidät ’riisumaan pois vanhan persoonallisuutensa petollisine haluineen ja pukemaan ylleen uuden persoonallisuuden’, joka ilmaisee ”hengen hedelmää”. (Efesolaisille 4:20–24; Galatalaisille 5:22, 23) Tämä tekee heistä sen vuoksi suosituskirjeen. Se puhuu selvemmin kuin mikään käsin kirjoitettu kirje, joka olisi meidän itsemme tai jonkin sellaisen näkyvän järjestön kirjoittama, joka saattaisi lähettää meidät.

19. Miten Paavali kuvailee ”uuden liiton palvelijoiden” pätevyyttä, ja millainen vaikutus heidän työllään on ollut suureen joukkoon?

¹⁹ Paavali jatkaa 2. Korinttolaiskirjeen 3:4–6:ssa: ”Tällainen luottamus Jumalaan meillä on Kristuksen kautta. Emme ole kylläkään itsessämme riittävän päteviä katsomaan mitään itsestämme lähteväksi, vaan meidän riittävä pätevyytemme on lähtöisin Jumalasta, joka onkin tehnyt meidät riittävän päteviksi olemaan uuden liiton palvelijoita.” Vaikka ainoastaan ne, jotka kuuluvat voideltuun jäännökseen, ovat ”uuden liiton palvelijoita”, heidän työllään on ollut vaikutus muiden lampaitten suureen joukkoon, ja se tulee yhä vaikuttamaan lukemattomiin sellaisiin muihin lampaisiin, jotka vielä on koottava. Kaikilla Jehovan todistajilla on tällainen luottamus Jehova Jumalaan Kristuksen Jeesuksen kautta. Jäännös kannustaa kiitollisena muiden lampaitten suurta joukkoa osallistumaan kokosydämisesti siihen ’kirjeen kirjoittamispalvelukseen’, jonka Jeesus ennusti Matteuksen 24:14:ssä ja Matteuksen 28:19, 20:ssä.

20. a) Mitä Vuosikirjan raportti osoittaa niistä, jotka levittävät Jumalan tuntemuksen tuoksua? b) Mitä me kaikki voimme sanoa kirjeen kirjoittamispalvelukseen tarvittavasta pätevyydestämme?

²⁰ He ovat tehneet juuri näin, kuten käy ilmi vuoden 1990 Vuosikirjan raportista, joka osoittaa Jehovan todistajien levittäneen Jumalan tuntemuksen tuoksua 212 maassa. Toimeliaita julistajia on kaikkiaan yli 3 787 000, ja yksistään viime vuonna he käyttivät noin 835 000 000 tuntia tämän Valtakunnan hyvän uutisen saarnaamiseen. Herran illallisella oli viime vuonna läsnä 9 479 064. Sekä voideltu jäännös että muiden lampaitten suuren joukon jäsenet voivat sanoa: ”Meidän riittävä pätevyytemme on lähtöisin Jumalasta.” Tai niin kuin The Jerusalem Bible sen sanoo: ”Koko pätevyytemme tulee Jumalalta.”

21. Mitä meidän kaikkien tulee tehdä ja miksi?

²¹ Kertokaamme sen vuoksi Jumalan tuntemuksen suloisesta, elämää antavasta tuoksusta joka paikassa! Täyttäkäämme seurakuntamme alueen ilma Jehovan tuntemuksen tuoksulla. Silloin hän johtaa teitä voittoisana teokraattisena Sotapäällikkönä voittokulkueessaan, kun kaikki hänen todistajansa rientävät eteenpäin tässä nykyaikana suoritettavassa loistoisassa palveluksessa!

[Alaviitteet]

Miten vastaisit?

◻ Mitä kuvausta Paavali käyttää 2. Korinttolaiskirjeen 2:14–16:ssa?

◻ Millainen vaikutus Jumalan tuntemuksen tuoksun levittämisellä on toisiin?

◻ Ketkä ainoastaan ovat päteviä tähän työhön ja miksi?

◻ Miksi ne ihmiset, jotka levittävät tuoksua, eivät tarvitse käsin kirjoitettuja suosituskirjeitä työtään varten?