Tämä on pelastuksen päivä!
”Katso! Nyt on erityisen otollinen aika. Katso! Nyt on pelastuksen päivä.” (2. KORINTTILAISILLE 6:2)
1. Mitä tarvitaan Jumalan ja Kristuksen hyväksymyksen saamiseksi?
JEHOVA on määrännyt ihmiskunnalle tuomiopäivän (Apostolien teot 17:31). Jotta se olisi meille pelastuksen päivä, meillä täytyy olla hänen ja hänen asettamansa Tuomarin, Jeesuksen Kristuksen, hyväksymys (Johannes 5:22). Sen saamiseksi vaaditaan Jumalan sanan mukaista käytöstä ja uskoa, jonka vaikutuksesta autamme toisia olemaan Jeesuksen tosi opetuslapsia.
2. Miksi ihmismaailma on vieraantunut Jumalasta?
2 Perisynnin vuoksi ihmismaailma on vieraantunut Jumalasta (Roomalaisille 5:12; Efesolaisille 4:17, 18). Siksi ne, joille saarnaamme, voivat pelastua vain, jos he tulevat sovitetuiksi hänen kanssaan. Apostoli Paavali teki tämän selväksi kirjoittaessaan Korintin kristityille. Tarkastellaanpa 2. Korinttilaiskirjeen 5:10–6:10:tä nähdäksemme, mitä Paavali sanoi tuomiosta, sovituksesta Jumalan kanssa ja pelastuksesta.
”Me puhumme yhä ihmisille vakuuttavasti”
3. Miten Paavali ’puhui yhä ihmisille vakuuttavasti’, ja miksi meidän pitäisi tehdä samoin nykyään?
3 Paavali yhdisti tuomion saarnaamiseen, kun hän kirjoitti: ”Meidän kaikkien täytyy tulla ilmeisiksi Kristuksen tuomarinistuimen edessä, jotta kukin saisi palkkansa siitä, mitä ruumiin välityksellä on tehty, sen mukaan mitä hän on harjoittanut, olkoonpa se hyvää tai pahaa. Koska siis tunnemme Herran pelon, me puhumme yhä ihmisille vakuuttavasti.” (2. Korinttilaisille 5:10, 11.) Apostoli ’puhui yhä ihmisille vakuuttavasti’ saarnaten hyvää uutista. Entä me? Koska edessämme on tämän jumalattoman asiainjärjestelmän loppu, meidän pitäisi tehdä kaikkemme saadaksemme toiset ottamaan askeleet, joita Jeesuksen suotuisan tuomion ja pelastuksen Lähteen, Jehova Jumalan, hyväksynnän saaminen vaativat.
4, 5. a) Miksi meidän ei pitäisi ylpeillä aikaansaannoksistamme Jehovan palveluksessa? b) Miten Paavali ylpeili ”Jumalan tähden”?
4 Meidän ei pitäisi kuitenkaan ylpeillä, jos Jumala on siunannut palvelustamme. Korintissa jotkut pöyhistyivät ylpeydestä itsensä tai toisten ihmisten suhteen ja aiheuttivat siten jakaumia seurakunnassa (1. Korinttilaisille 1:10–13; 3:3, 4). Paavali viittasi tähän tilanteeseen, kun hän kirjoitti: ”Emme taas suosittele itseämme teille, vaan annamme teille aiheen ylpeillä meistä, jotta teillä olisi vastaus niille, jotka ylpeilevät ulkonäöstä, mutta eivät sydämestä. Sillä jos olimme mieltä vailla, olimme Jumalan tähden; jos olemme tervemielisiä, olemme teidän tähtenne.” (2. Korinttilaisille 5:12, 13.) Pöyhkeitä ihmisiä ei kiinnostanut seurakunnan ykseys eikä hengellinen hyvinvointi. He halusivat ylpeillä ulkonäöstä sen sijaan, että he olisivat auttaneet toisia uskovia kehittämään hyvän sydämen Jumalan edessä. Siksi Paavali ojensi seurakuntaa ja sanoi myöhemmin: ”Joka ylpeilee, ylpeilköön Jehovasta.” (2. Korinttilaisille 10:17.)
5 Eikö Paavali itse ylpeillyt? Jotkut ovat voineet ajatella niin sen perusteella, mitä hän sanoi apostolina olemisesta. Mutta hänen oli ylpeiltävä ”Jumalan tähden”. Hän ylpeili suosituksistaan apostolina, jotta korinttilaiset eivät jättäisi Jehovaa. Paavali teki näin tuodakseen heidät takaisin Jumalan luo, koska väärät apostolit olivat kääntämässä heitä väärään suuntaan. (2. Korinttilaisille 11:16–21; 12:11, 12, 19–21; 13:10.) Paavali ei kuitenkaan yrittänyt alituisesti tehdä toisiin vaikutusta aikaansaannoksillaan (Sananlaskut 21:4).
Pakottaako Kristuksen rakkaus sinua?
6. Miten Kristuksen rakkauden pitäisi vaikuttaa meihin?
6 Tosi apostolina Paavali opetti toisille Jeesuksen lunastusuhriin liittyviä asioita. Se vaikutti Paavalin elämään, sillä hän kirjoitti: ”Se rakkaus, joka Kristuksella on, pakottaa meitä, koska olemme päätelleet näin, että yksi kuoli kaikkien puolesta; niinpä siis kaikki olivat kuolleet; ja hän kuoli kaikkien puolesta, jotta ne, jotka elävät, eivät eläisi enää itselleen, vaan hänelle, joka kuoli heidän puolestaan ja joka herätettiin.” (2. Korinttilaisille 5:14, 15.) Millaista rakkautta Jeesus osoittikaan antaessaan elämänsä meidän puolestamme! Sen pitäisi varmasti olla pakottavana voimana elämässämme. Kiitollisuuden siitä, että Jeesus antoi elämänsä meidän puolestamme, pitäisi kannustaa meitä julistamaan palavan innokkaasti hyvää uutista pelastuksesta, jonka Jehova on mahdollistanut rakkaan Poikansa välityksellä. (Johannes 3:16; vrt. Psalmit 96:2.) Pakottaako ”se rakkaus, joka Kristuksella on”, sinua, niin että osallistut innokkaasti Valtakunnasta saarnaamiseen ja opetuslasten tekemiseen? (Matteus 28:19, 20.)
7. Mitä merkitsee se, ettei ”tunne ketään lihan mukaan”?
7 Voidellut ’eivät elä enää itselleen, vaan Kristukselle’ käyttäen elämänsä tavalla, joka osoittaa kiitollisuutta sitä kohtaan, mitä hän on tehnyt heidän puolestaan. Paavali sanoi: ”Näin ollen me emme tästä lähtien tunne ketään lihan mukaan. Jos olemmekin tunteneet Kristuksen lihan mukaan, niin nyt emme varmasti enää tunne häntä siten.” (2. Korinttilaisille 5:16.) Kristittyjen ei tule katsoa ihmisiä lihallisesti, kenties siten, että he pitäisivät juutalaisia parempina kuin pakanoita tai rikkaita parempina kuin köyhiä. Voidellut ’eivät tunne ketään lihan mukaan’, sillä heille on tärkeää heidän hengellinen suhteensa toisiin uskoviin. Niillä jotka ’tunsivat Kristuksen lihan mukaan’, ei tarkoiteta vain niitä ihmisiä, jotka näkivät Jeesuksen tämän ollessa maan päällä. Vaikka jotkut, jotka elivät Messiaan toivossa, aikoinaan katsoivat Kristusta hänen lihansa perusteella, heidän ei pitänyt enää tehdä niin. Hän antoi ruumiinsa lunnaiksi, ja hänet herätettiin elämää antavana henkenä. Toiset taivaalliseen elämään herätettävät luopuisivat liharuumiistaan näkemättä lainkaan Jeesusta Kristusta lihassa. (1. Korinttilaisille 15:45, 50; 2. Korinttilaisille 5:1–5.)
8. Miten ihmiset ovat tulleet ”Kristuksen yhteyteen”?
8 Paavali puhuu yhä voidelluille lisätessään sanat: ”Jos siis joku on Kristuksen yhteydessä, hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uutta on tullut olemassaoloon.” (2. Korinttilaisille 5:17.) ”Kristuksen yhteydessä” oleminen merkitsee sitä, että on yhtä hänen kanssaan (Johannes 17:21). Tämä suhde syntyi silloin, kun Jehova veti ihmisen Poikansa luo ja siitti hänet pyhällä hengellä. Jumalan hengestäsiinneenä poikana hän oli ”uusi luomus”, jota odotti osallisuus Kristuksen kanssa taivaalliseen Valtakuntaan. (Johannes 3:3–8; 6:44; Galatalaisille 4:6, 7.) Tällaisille voidelluille kristityille on annettu suurenmoinen palvelusetu.
”Antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa”
9. Miten Jumala on mahdollistanut sovituksen itsensä kanssa?
9 Millaista suosiota Jehova onkaan osoittanut ”uutta luomusta” kohtaan! Paavali sanoo: ”Kaikki on Jumalasta, joka sovitti meidät kanssaan Kristuksen välityksellä ja antoi meille sovituksen palvelustoimen, nimittäin sen, että Jumala sovitti Kristuksen välityksellä kanssaan maailman eikä laskenut heidän tililleen heidän hairahduksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan.” (2. Korinttilaisille 5:18, 19.) Ihmiskunta on ollut vieraantunut Jumalasta siitä pitäen, kun Aadam teki syntiä. Jehova otti kuitenkin rakkaudellisesti aloitteen avaamalla sovituksen tien Jeesuksen uhrin välityksellä. (Roomalaisille 5:6–12.)
10. Keille Jehova uskoi sovituksen palvelustoimen, ja millä tavoin he ovat huolehtineet siitä?
10 Jehova on uskonut sovituksen palvelustoimen voidelluille, ja siksi Paavali saattoi sanoa: ”Me olemme sen tähden lähettiläitä Kristuksen sijasta, ikään kuin Jumala pyytäisi hartaasti meidän välityksellämme. Me pyydämme Kristuksen sijaisina: ’Antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.’” (2. Korinttilaisille 5:20.) Muinoin lähettiläät lähetettiin matkaan erityisesti vihollisuuksien aikana ottamaan selvää siitä, voitiinko välttyä sodalta (Luukas 14:31, 32). Koska syntinen ihmismaailma on vieraantunut Jumalasta, hän on lähettänyt voidellut lähettiläänsä kertomaan ihmisille, millä ehdoilla hänen kanssaan voi saada sovituksen. Voidellut pyytävät Kristuksen sijaisina: ”Antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.” Tämä harras pyyntö on armollinen kehotus etsiä rauhaa Jumalan kanssa ja ottaa vastaan se pelastus, jonka hän mahdollistaa Kristuksen välityksellä.
11. Ketkä lopulta saavat vanhurskaan aseman Jumalan edessä lunnaisiin osoittamansa uskon kautta?
11 Kaikki ihmiset, jotka uskovat lunnaisiin, voivat tulla sovitetuiksi Jumalan kanssa (Johannes 3:36). Paavali sanoo: ”Sen [Jeesuksen], joka ei tuntenut syntiä, hän [Jehova] teki synniksi meidän puolestamme, jotta me tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi hänen välityksellään.” (2. Korinttilaisille 5:21.) Täydellinen ihminen Jeesus oli syntiuhri kaikkien niiden Aadamin jälkeläisten puolesta, jotka vapautetaan peritystä syntisyydestä. Heistä tulee ”Jumalan vanhurskaus” Jeesuksen välityksellä. Tämä vanhurskaus eli vanhurskas asema Jumalan edessä tulee ensin Kristuksen 144 000 perijätoverille. Iankaikkisen Isän, Jeesuksen Kristuksen, tuhatvuotisen hallituskauden aikana hänen maalliset lapsensa saavat vanhurskaan aseman täydellisinä ihmisinä. Jeesus kohottaa heidät vanhurskaaseen asemaan täydellisyydessä, niin että he voivat osoittautua uskollisiksi Jumalalle ja saada ikuisen elämän lahjan. (Jesaja 9:6; Ilmestys 14:1; 20:4–6, 11–15.)
”Erityisen otollinen aika”
12. Mitä tärkeää palvelusta Jehovan lähettiläät ja lähetit suorittavat?
12 Pelastuaksemme meidän täytyy toimia sopusoinnussa Paavalin sanojen kanssa: ”Työskennellessämme yhdessä hänen [Jehovan] kanssaan mekin pyydämme hartaasti, ettette ota vastaan Jumalan ansaitsematonta hyvyyttä ja jätä huomioon ottamatta sen tarkoitusta. Sillä hän sanoo: ’Otolliseen aikaan minä kuulin sinua, ja pelastuksen päivänä minä autoin sinua.’ Katso! Nyt on erityisen otollinen aika. Katso! Nyt on pelastuksen päivä.” (2. Korinttilaisille 6:1, 2.) Jehovan voidellut lähettiläät ja hänen lähettinsä, ”muut lampaat”, eivät ota vastaan taivaallisen Isänsä ansaitsematonta hyvyyttä ja jätä huomiotta sen tarkoitusta (Johannes 10:16). Oikeamielisellä käytöksellään ja innokkaalla palveluksellaan tänä ”otollisena aikana” he pyrkivät saamaan Jumalan suosion ja tiedottavat maan asukkaille, että tämä on ”pelastuksen päivä”.
13. Mikä on Jesajan 49:8:n ydinajatus, ja miten se täyttyi ensi kerran?
13 Paavali lainaa Jesajan 49:8:aa, joka kuuluu: ”Näin on Jehova sanonut: ’Hyvän tahdon aikana olen vastannut sinulle ja pelastuksen päivänä olen auttanut sinua; ja minä varjelin sinua antaakseni sinut liitoksi kansalle, palauttaakseni maan ennalleen, jakaakseni autioituneet perintöomaisuudet uudelleen.’” Tämä profetia täyttyi ensimmäisen kerran silloin, kun Israelin kansa vapautettiin Babylonin vankeudesta ja palautettiin myöhemmin autioon kotimaahansa (Jesaja 49:3, 9).
14. Miten Jesajan 49:8 täyttyi Jeesuksen tapauksessa?
14 Jesajan profetian myöhemmässä täyttymyksessä Jehova antoi ’palvelijansa’ Jeesuksen ”kansakuntien valoksi, että [Jumalan] pelastus tulisi olemaan maan ääreen asti” (Jesaja 49:6, 8; vrt. Jesaja 42:1–4, 6, 7; Matteus 12:18–21). ”Hyvän tahdon aika” eli ”otollinen aika” soveltui ilmeisesti Jeesukseen tämän ollessa maan päällä. Hän rukoili ja Jumala ’vastasi’ hänelle. Se osoittautui ”pelastuksen päiväksi” Jeesukselle, koska hän säilytti täydellisen nuhteettomuuden ja siten ”tuli vastuunalaiseksi kaikkien häntä tottelevien ikuisesta pelastuksesta” (Heprealaisille 5:7, 9; Johannes 12:27, 28).
15. Mistä lähtien hengelliset israelilaiset ovat pyrkineet osoittautumaan Jumalan ansaitsemattoman hyvyyden arvoisiksi, ja mikä on heidän tavoitteensa?
15 Paavali soveltaa Jesajan 49:8:n voideltuihin kristittyihin pyytäessään, etteivät nämä ’jätä huomioon ottamatta Jumalan ansaitsemattoman hyvyyden tarkoitusta’ siten, että he eivät etsisi hänen hyvää tahtoaan hänen järjestämänään ”otollisena aikana” ja ”pelastuksen päivänä”. Paavali lisää: ”Katso! Nyt on erityisen otollinen aika. Katso! Nyt on pelastuksen päivä.” (2. Korinttilaisille 6:2.) Vuoden 33 helluntaista lähtien hengelliset israelilaiset ovat pyrkineet osoittautumaan Jumalan ansaitsemattoman hyvyyden arvoisiksi, jotta ”otollinen aika” olisi heille ”pelastuksen päivä”.
’Itsemme suositteleminen Jumalan palvelijoina’
16. Millaisissa koettelevissa olosuhteissa Paavali suositteli itseään Jumalan palvelijana?
16 Jotkut Korintin seurakunnan yhteydessä olleet miehet eivät osoittautuneet Jumalan ansaitsemattoman hyvyyden arvoisiksi. He panettelivat Paavalia tuhotakseen hänen arvovaltansa apostolina, vaikka hän vältti ’antamasta aihetta kompastumiseen’. Hän totisesti suositteli itseään Jumalan palvelijana ”suuressa kestävyydessä, ahdistuksissa, puutteissa, vaikeuksissa, piestäessä, vankiloissa, levottomuuksissa, vaivannäöissä, öitä valvottaessa, ruokaa vailla oltaessa”. (2. Korinttilaisille 6:3–5.) Myöhemmin Paavali perusteli, että jos hänen vastustajansa olivat palvelijoita, hän itse oli ”vielä huomattavammin”, koska hän oli kokenut enemmän vankeutta, lyömisiä, vaaroja ja puutetta (2. Korinttilaisille 11:23–27).
17. a) Mitä ominaisuuksia ilmaisemalla voimme suositella itseämme Jumalan palvelijoina? b) Mitä ovat ”vanhurskauden aseet”?
17 Me voimme Paavalin ja hänen seuralaistensa tavoin suositella itseämme Jumalan palvelijoina. Miten? ”Puhtaudessa” eli siveellisyydessä ja toimimalla Raamatun täsmällisen tuntemuksen mukaisesti. Me voimme suositella itseämme ”pitkämielisyydessä” kestämällä kärsivällisesti vääryyttä tai ärsytystä ja ”huomaavaisuudessa”, kun toimimme toisten hyväksi. Lisäksi voimme suositella itseämme Jumalan palvelijoina noudattamalla hänen henkensä ohjausta, ilmaisemalla ”rakkautta jossa ei ole ulkokultaisuutta”, puhumalla totuuden mukaisesti ja luottamalla siihen, että hän antaa voimaa palveluksen suorittamiseen. On kiinnostavaa, että Paavali todisti asemansa palvelijana myös ”oikealla ja vasemmalla puolella olevin vanhurskauden asein”. Muinoin sodassa yleensä oikealla kädellä käytettiin miekkaa ja vasemmalla pidettiin kilpeä. Käydessään hengellistä sotaa vääriä opettajia vastaan Paavali ei käyttänyt syntisen lihan aseita: vilpillisyyttä, juonittelua eikä petosta. (2. Korinttilaisille 6:6, 7; 11:12–14; Sananlaskut 3:32.) Hän käytti vanhurskaita ”aseita” eli keinoja tosi palvonnan edistämiseen. Meidän pitäisi tehdä samoin.
18. Miten käyttäydymme, jos olemme Jumalan palvelijoita?
18 Jos olemme Jumalan palvelijoita, käyttäydymme samoin kuin Paavali ja hänen työtoverinsa. Toimimme kristittyjen tavoin, olemmepa kunnioitettuja tai halveksittuja. Epäsuotuisa maine ei pysäytä saarnaamistyötämme, emmekä toisaalta pöyhisty, jos saamme hyvää mainetta. Puhumme totuutta ja voimme saada tunnustusta jumalisten tekojen vuoksi. Kun olemme kuolemanvaarassa vihollisen hyökkäyksen vuoksi, luotamme Jehovaan. Lisäksi otamme kiitollisina vastaan kurin. (2. Korinttilaisille 6:8, 9.)
19. Miten on mahdollista ’tehdä monia rikkaiksi’ hengellisesti?
19 Sovituksen palvelustointa koskevan esityksensä päätteeksi Paavali puhui itsestään ja kumppaneistaan ”murehtivina mutta aina iloitsevina, köyhinä mutta monia rikkaiksi tekevinä”, sellaisina, jotka ’eivät omista mitään ja kuitenkin omistavat kaiken’ (2. Korinttilaisille 6:10). Vaikka noilla sananpalvelijoilla oli syytä murehtia ahdistustensa vuoksi, he tunsivat sisäistä iloa. He olivat aineellisesti köyhiä, mutta he ’tekivät monia rikkaiksi’ hengellisesti. Oikeastaan he ’omistivat kaiken’, koska heidän uskonsa toi heille hengellisiä rikkauksia, jopa odotteen tulla Jumalan taivaallisiksi pojiksi. He myös viettivät rikasta ja onnellista elämää kristittyinä palvelijoina (Apostolien teot 20:35). Me voimme heidän tavallaan ’tehdä monia rikkaiksi’ osallistumalla sovituksen palvelustoimeen juuri nyt – tänä pelastuksen päivänä!
Luota Jehovalta saatavaan pelastukseen
20. a) Mitä Paavali halusi hartaasti, ja miksei aikaa ollut hukattavissa? b) Mikä on tunnusomaista sille pelastuksen päivälle, jota me nykyään elämme?
20 Kun Paavali kirjoitti toisen kirjeensä korinttilaisille noin vuonna 55, juutalaisella asiainjärjestelmällä oli jäljellä enää noin 15 vuotta. Apostoli halusi hartaasti, että juutalaiset ja pakanat tulisivat sovitetuiksi Jumalan kanssa Kristuksen välityksellä. Tämä oli pelastuksen päivä, eikä aikaa ollut hukattavissa. Me olemme vuodesta 1914 lähtien eläneet vastaavasti erään asiainjärjestelmän päättymisen aikaa. Käynnissä oleva maailmanlaajuinen Valtakunnan saarnaamistyö osoittaa tämän olevan pelastuksen päivä.
21. a) Mikä raamatunkohta on valittu vuoden 1999 vuositekstiksi? b) Mitä meidän pitäisi tehdä tänä pelastuksen päivänä?
21 Kaikkien kansakuntien ihmisten täytyy saada kuulla pelastusjärjestelystä, jonka Jumala on tehnyt Jeesuksen Kristuksen välityksellä. Nyt ei ole aika viivytellä. Paavali kirjoitti: ”Katso! Nyt on pelastuksen päivä.” Nämä 2. Korinttilaiskirjeen 6:2:n sanat ovat Jehovan todistajien vuositekstinä vuonna 1999. Miten sopivaa se onkaan, sillä edessämme on jotakin paljon pahempaa kuin Jerusalemin ja sen temppelin tuho! Aivan edessä on koko tämän asiainjärjestelmän loppu, joka koskee jokaista maan päällä. Nyt – ei huomenna – on aika toimia. Jos uskomme, että pelastus kuuluu Jehovalle, jos rakastamme häntä ja jos arvostamme ikuista elämää, emme jätä huomiotta Jumalan ansaitsemattoman hyvyyden tarkoitusta. Koska haluamme sydämestämme kunnioittaa Jehovaa, todistamme sanoin ja teoin, että todella tarkoitamme mitä sanomme, kun huudahdamme: ”Katso! Nyt on pelastuksen päivä.”
Miten vastaisit?
◻ Miksi sovitus Jumalan kanssa on elintärkeää?
◻ Keitä ovat sovituksen palvelustoimeen osallistuvat lähettiläät ja lähetit?
◻ Miten voimme suositella itseämme Jumalan palvelijoina?
◻ Mitä Jehovan todistajien vuoden 1999 vuositeksti merkitsee sinulle?
[Kuvat s. 17]
Saarnaatko ja autatko Paavalin tavoin palavan innokkaasti toisia tulemaan sovitetuiksi Jumalan kanssa?
Yhdysvallat
Ranska
Norsunluurannikko
[Kuva s. 18]
Oletko sinä tänä pelastuksen päivänä niiden lukuisien ihmisten joukossa, jotka tulevat sovitetuiksi Jehova Jumalan kanssa?