Eläminen Kristuksen lain mukaan

”Kantakaa edelleen toistenne taakkoja ja täyttäkää siten Kristuksen laki.” (GALATALAISILLE 6:2)

 1. Miksi voitaisiin sanoa, että Kristuksen laki on nykyään valtava voima, joka ohjaa hyvään?

RUANDASSA Jehovan todistajat, hutut ja tutsit, suojelivat henkensä kaupalla toisiaan etniseltä teurastukselta, joka pyyhkäisi äskettäin yli tuon maan. Japanissa Koben Jehovan todistajat, joilta kuoli perheenjäseniä tuhoisassa maanjäristyksessä, olivat järkyttyneitä menetyksensä vuoksi. He ryhtyivät kuitenkin heti työhön pelastaakseen muita uhreja. Sydäntä lämmittävät esimerkit eri puolilta maailmaa tosiaan osoittavat, että Kristuksen laki vaikuttaa nykyään. Se on valtava voima, joka ohjaa hyvään.

 2. Missä mielessä kristikunta ei ole ymmärtänyt Kristuksen lain ydintä, ja miten me täytämme tuon lain?

² Samanaikaisesti täyttyy eräs näitä kriittisiä ”viimeisiä päiviä” koskeva Raamatun ennustus. Monilla on ”jumalisen antaumuksen muoto, mutta he osoittautuvat pettymykseksi sen voimaan nähden”. (2. Timoteukselle 3:1, 5.) Varsinkin kristikunnassa johonkin uskontoon kuulutaan usein vain muodon vuoksi; sydän ei ole mukana. Johtuuko tämä siitä, että on liian vaikeaa elää Kristuksen lain mukaan? Ei. Jeesus ei antaisi meille lakia, jota emme kykenisi noudattamaan. Kristikunta vain ei ole ymmärtänyt tuon lain ydintä. Se ei ole noudattanut seuraavia henkeytettyjä sanoja: ”Kantakaa edelleen toistenne taakkoja ja täyttäkää siten Kristuksen laki.” (Galatalaisille 6:2.) Me ’täytämme Kristuksen lain’ kantamalla toistemme taakkoja, emme jäljittelemällä fariseuksia emmekä lisäämällä perusteettomasti veljiemme kuormia.

 3. a) Mitä käskyjä sisältyy Kristuksen lakiin? b) Miksi olisi väärin päätellä, ettei kristillisellä seurakunnalla pitäisi olla Kristuksen suoranaisten käskyjen lisäksi mitään muita sääntöjä?

³ Kristuksen lakiin sisältyvät kaikki Kristuksen Jeesuksen käskyt – onpa kysymys saarnaamisesta ja opettamisesta, silmän pitämisestä puhtaana ja viattomana, ponnistelemisesta rauhan säilyttämiseksi lähimmäisemme kanssa tai epäpuhtauden poistamisesta seurakunnasta (Matteus 5:27–30; 18:15–17; 28:19, 20; Ilmestys 2:14–16). Kristityillä on tosiaankin velvollisuus noudattaa kaikkia niitä Raamatun käskyjä, jotka on osoitettu Kristuksen seuraajille. Eikä siinä kaikki. Jehovan järjestön samoin kuin kunkin seurakunnan täytyy luoda tarpeellisia sääntöjä ja käytäntöjä, jotta säilyisi hyvä järjestys (1. Korinttilaisille 14:33, 40). Eiväthän kristityt voisi edes kokoontua yhteen, ellei heillä olisi sääntöjä siitä, milloin, missä ja miten pitää kokouksia! (Heprealaisille 10:24, 25.) Kristuksen lain täyttämiseen kuuluu myös se, että mukautuu niiden ihmisten järkeviin ohjeisiin, joille on annettu valtaa järjestössä (Heprealaisille 13:17).

 4. Mikä on puhtaan palvonnan takana oleva motivoiva voima?

⁴ Tosi kristityt eivät kuitenkaan anna palvontansa muuttua merkityksettömäksi lakirakennelmaksi. He eivät palvele Jehovaa vain siksi, että joku yksilö tai jokin järjestö käskee heitä tekemään niin. Heidän palvontansa takana oleva motivoiva voima on sen sijaan rakkaus. Paavali kirjoitti: ”Kristuksen rakkaus pakottaa meitä.” (2. Korinttilaisille 5:14, engl. viitelaitoksen alaviite.) Jeesus käski seuraajiaan rakastamaan toisiaan (Johannes 15:12, 13). Uhrautuva rakkaus on Kristuksen lain perusta, ja se pakottaa eli motivoi tosi kristittyjä kaikkialla, sekä perheessä että seurakunnassa. Katsotaanpa miten.

Perheessä

 5. a) Miten vanhemmat voivat täyttää Kristuksen lain kotona? b) Mitä lapset tarvitsevat vanhemmiltaan, ja mitä esteitä joidenkin vanhempien täytyy voittaa antaakseen sitä?

⁵ Apostoli Paavali kirjoitti: ”Miehet, rakastakaa jatkuvasti vaimoanne, niin kuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja luovutti itsensä sen puolesta.” (Efesolaisille 5:25.) Kun aviomies jäljittelee Kristusta ja kohtelee vaimoaan rakkaudellisesti ja ymmärtäväisesti, hän täyttää yhden Kristuksen lain olennaisen tärkeän piirteen. Lisäksi Jeesus osoitti avoimesti kiintymystä pieniä lapsia kohtaan, otti heitä syliinsä, pani kätensä heidän päälleen ja siunasi heitä (Markus 10:16). Myös vanhemmat, jotka täyttävät Kristuksen lain, osoittavat kiintymystä lapsiaan kohtaan. On tosin vanhempia, joista tuntuu vaikealta jäljitellä Jeesuksen esimerkkiä tässä suhteessa. Joillekuille ei ole luontaista ilmaista tunteitaan. Vanhemmat, älkää antako tällaisten seikkojen estää teitä osoittamasta lapsillenne sitä rakkautta, jota tunnette heitä kohtaan! Ei riitä, että te tiedätte rakastavanne lapsianne. Heidänkin täytyy saada tietää se. Eivätkä he tiedä, ellette etsi tapoja osoittaa rakkauttanne. (Vrt. Markus 1:11.)

 6. a) Tarvitsevatko lapset vanhempien asettamia sääntöjä, ja miksi vastaat siten? b) Mikä kodin sääntöjen perimmäinen syy lasten täytyy ymmärtää? c) Miltä vaaroilta vältytään, kun perheessä vallitsee Kristuksen laki?

⁶ Lapset tarvitsevat kuitenkin myös rajoja, mikä merkitsee sitä, että heidän vanhempiensa täytyy asettaa sääntöjä ja joskus saattaa nämä säännöt voimaan kurin avulla (Heprealaisille 12:7, 9, 11). Silloinkin lapsia täytyy auttaa edistyvästi ymmärtämään perimmäinen syy näihin sääntöihin: heidän vanhempansa rakastavat heitä. Ja lasten täytyy oppia, että rakkaus on paras syy totella vanhempiaan (Efesolaisille 6:1; Kolossalaisille 3:20; 1. Johanneksen kirje 5:3). Ymmärtäväisen isän tai äidin tavoitteena on opettaa nuoria käyttämään ’järjenkykyjään’, niin että aikanaan he osaavat itse tehdä hyviä ratkaisuja (Roomalaisille 12:1; vrt. 1. Korinttilaisille 13:11). Toisaalta sääntöjä ei saisi olla liian paljon eikä kuri liian ankaraa. Paavali sanoo: ”Te isät, älkää ärsyttäkö lapsianne, jotteivät he masentuisi.” (Kolossalaisille 3:21; Efesolaisille 6:4.) Kun perheessä vallitsee Kristuksen laki, ei tule kysymykseenkään, että lapsia kuritettaisiin hillittömän suuttumuksen vallassa tai oltaisiin loukkaavan ivallisia. Sellainen koti tuntuu lapsista turvalliselta ja rakentavalta, ei rasittavalta eikä repivältä. (Vrt. Psalmit 36:7.)

 7. Millä tavoin Betel-koteja voitaisiin pitää esimerkkinä, kun on kysymys kodin sääntöjen tekemisestä?

⁷ Jotkut, jotka ovat käyneet Betel-kodeissa eri puolilla maailmaa, sanovat, että perhettä koskevat säännöt hoidetaan niissä esimerkillisen tasapainoisesti. Vaikka tällaisissa laitoksissa on vain aikuisia, ne toimivat paljolti perheiden tavoin.a Niissä tehdään monenmoista, minkä vuoksi niissä tarvitaan melkoisesti sääntöjä – varmasti enemmän kuin tavallisessa perheessä. Siitä huolimatta Betelin vanhimmat, jotka ottavat johdon kodissa, toimistoissa ja painossa, pyrkivät soveltamaan Kristuksen lakia. He katsovat tehtäväkseen paitsi organisoida työtä myös tukea hengellistä edistymistä ja lisätä ”Jehovan iloa” työtovereidensa keskuudessa (Nehemia 8:10). Siksi he pyrkivät toimimaan myönteisesti ja rohkaisevasti ja yrittävät olla järkeviä (Efesolaisille 4:31, 32). Ei ihme, että Betel-perheissä vallitsee tunnetusti iloinen henki!

Seurakunnassa

 8. a) Minkä tulisi olla aina tavoitteenamme seurakunnassa? b) Millaisissa tilanteissa jotkut ovat pyytäneet tai yrittäneet tehdä sääntöjä?

⁸ Seurakunnassakin tavoitteenamme on rakentaa toinen toistamme rakkauden hengessä (1. Tessalonikalaisille 5:11). Siksi kaikkien kristittyjen pitäisi varoa, etteivät he lisää toisten taakkoja katsomalla asiakseen tyrkyttää omia ajatuksiaan, kun on kysymys henkilökohtaisista ratkaisuista. Aika ajoin jotkut kirjoittavat Vartiotorni-seuralle ja pyytävät sääntöjä esimerkiksi siitä, miten heidän pitäisi suhtautua tiettyihin elokuviin, kirjoihin tai jopa leluihin. Seuralla ei kuitenkaan ole valtuutta tutkia sellaisia asioita eikä ratkaista niitä. Useimmissa tapauksissa jokaisen yksilön tai perheenpään pitäisi päättää itse sellaiset asiat sen nojalla, että hän rakastaa Raamatun periaatteita. Toisilla on taipumus tehdä Seuran ehdotuksista ja suuntaviivoista sääntöjä. Esimerkiksi Vartiotornissa 15.3.1996 oli erinomainen kirjoitus, jossa vanhimpia kannustettiin tekemään säännöllisiä paimennuskäyntejä seurakunnan jäsenten luo. Oliko tarkoitus luoda sääntöjä? Ei ollut. Vaikka ne, jotka pystyvät noudattamaan noita ehdotuksia, havaitsevat niistä olevan paljon hyötyä, joillekuille vanhimmille se ei ole mahdollista. Samoin Vartiotornin 1.4.1995 kirjoituksessa ”Lukijoiden kysymyksiä” varoitettiin himmentämästä kastetilaisuuden arvokkuutta siten, että mentäisiin äärimmäisyyksiin, esimerkiksi juhlittaisiin hillittömästi tai riemuittaisiin äänekkäästi. Jotkut ovat vieneet tämän kypsän neuvon äärimmäisyyksiin ja tehneet jopa sellaisen säännön, että olisi väärin lähettää edes rohkaisevaa korttia tämän tapauksen johdosta!

 9. Miksi on tärkeää, että vältämme olemasta liian kriittisiä ja tuomitsevia toisiamme kohtaan?

⁹ Ajattele myös seuraavaa: jotta keskuudessamme vallitsisi ”vapauteen kuuluva täydellinen laki”, meidän täytyy hyväksyä se, että kaikilla kristityillä ei ole samanlaista omaatuntoa (Jaakobin kirje 1:25). Pitäisikö meidän tuohtua, jos ihmiset tekevät omia ratkaisujaan rikkomatta Raamatun periaatteita? Ei. Menettelymme aiheuttaisi eripuraisuutta (1. Korinttilaisille 1:10). Varoittaessaan langettamasta tuomiota toiselle kristitylle Paavali sanoi: ”Oman isäntänsä edessä hän seisoo tai kaatuu. Hänet pidetäänkin pystyssä, sillä Jehova voi pitää hänet pystyssä.” (Roomalaisille 14:4.) Olemme vaarassa herättää Jumalassa tyytymättömyyttä, jos puhumme toista vastaan sellaisten seikkojen johdosta, jotka pitäisi jättää omantunnon asiaksi (Jaakobin kirje 4:10–12).

10. Ketkä on määrätty valvomaan seurakuntaa, ja miten meidän pitäisi tukea heitä?

¹⁰ Meidän on hyvä muistaa myös se, että vanhimmat on määrätty pitämään silmällä Jumalan laumaa (Apostolien teot 20:28). Heidän on tarkoitus auttaa. Meidän pitäisi tuntea voivamme vapaasti pyytää heiltä neuvoa, sillä he ovat Raamatun tutkijoita ja ovat perehtyneet siihen, mitä on käsitelty Vartiotorni-seuran kirjallisuudessa. Nähdessään jonkun käyttäytyvän tavalla, joka todennäköisesti johtaa Raamatun periaatteiden rikkomiseen, vanhimmat esittävät pelottomasti tarpeellisia neuvoja (Galatalaisille 6:1). Seurakunnan jäsenet noudattavat Kristuksen lakia olemalla yhteistoiminnassa näiden rakkaiden paimenten kanssa, jotka ottavat johdon heidän keskuudessaan (Heprealaisille 13:7).

Vanhimmat soveltavat Kristuksen lakia

11. Miten vanhimmat soveltavat Kristuksen lakia seurakunnassa?

¹¹ Vanhimmat täyttävät innokkaasti Kristuksen lain seurakunnassa. He ottavat johdon hyvän uutisen saarnaamisessa, opettavat Raamatun perusteella tavoittaakseen sydämet ja puhuvat rakkaudellisina, hellävaraisina paimenina ”masentuneille sieluille” (1. Tessalonikalaisille 5:14). He karttavat epäkristillisiä asenteita, joita on hyvin monissa kristikunnan uskonnoissa. On totta, että tämä maailma rappeutuu nopeasti, ja vanhimmat voivat Paavalin tavoin tuntea huolta laumasta; mutta he säilyttävät tasapainon ryhtyessään toimiin tällaisten huolenaiheiden johdosta (2. Korinttilaisille 11:28).

12. Miten vanhin voisi reagoida, kun joku kristitty tulee pyytämään häneltä apua?

¹² Joku kristitty voi esimerkiksi haluta tietää, mitä vanhin sanoo jostakin tärkeästä asiasta, josta ei ole mitään suoranaista raamatunkohtaa tai jota ratkaistaessa on sovitettava yhteen erilaisia kristillisiä periaatteita. Hänelle on kenties työssä tarjottu ylennystä, johon liittyy suurempi palkka mutta enemmän vastuuta. Tai nuoren kristityn ei-uskova isä saattaa asettaa pojalleen vaatimuksia, jotka voisivat vaikuttaa hänen sananpalvelukseensa. Tällaisissa tilanteissa vanhin pidättyy esittämästä henkilökohtaista mielipidettä. Sen sijaan hän avaa todennäköisesti Raamatun ja auttaa henkilöä pohtimaan asiaan liittyviä periaatteita. Hän saattaa käyttää Vartiotornin julkaisujen hakemistoa, jos sellainen on saatavissa, saadakseen selville, mitä ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja” on sanonut aiheesta Vartiotornin ja muiden julkaisujen sivuilla (Matteus 24:45). Entä jos kristitty tekee sen jälkeen ratkaisun, joka ei näytä vanhimmasta viisaalta? Tuo kristitty huomaa, että jos se ei riko suoranaisesti Raamatun periaatteita eikä lakeja, vanhin tunnustaa yksilön oikeuden tehdä tuollainen ratkaisu; vanhin tietää, että ”kukin joutuu kantamaan oman kuormansa”. Kristityn pitäisi kuitenkin muistaa, että ”mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää”. (Galatalaisille 6:5, 7.)

13. Miksi vanhimmat auttavat toisia pohtimaan asioita, sen sijaan että he vastaisivat suoraan kysymyksiin tai esittäisivät omia mielipiteitään?

¹³ Miksi kokenut vanhin toimii näin? Ainakin kahdesta syystä. Ensinnäkin, Paavali kirjoitti eräälle seurakunnalle, että hän ei ollut ’heidän uskonsa herra’ (2. Korinttilaisille 1:24). Auttaessaan veljeään pohtimaan raamatunkohtia ja tekemään tuon tiedon perusteella oman ratkaisunsa vanhin jäljittelee Paavalin asennetta. Hän tajuaa, että hänen vallallaan on rajat, samoin kuin Jeesus tajusi, että hänen vallallaan oli rajat (Luukas 12:13, 14; Juudaan kirje 9). Vanhimmat tarjoavat kuitenkin auliisti hyödyllisiä, jopa voimakkaita raamatullisia neuvoja, kun niitä tarvitaan. Toiseksi hän valmentaa kristittyä toveriaan. Apostoli Paavali sanoi: ”Vahva ruoka kuuluu kypsille ihmisille, niille joiden havaintokyky on käytössä valmentunut erottamaan sekä oikean että väärän.” (Heprealaisille 5:14.) Kasvaaksemme kypsyyteen meidän täytyy siis käyttää omaa havaintokykyämme, sen sijaan että odottaisimme aina jonkun muun ratkaisevan asiat puolestamme. Näyttämällä kristitylle toverilleen, miten pohtia asiaa Raamatun avulla, vanhin auttaa häntä samalla edistymään.

14. Miten kypsät kristityt voivat osoittaa luottavansa Jehovaan?

¹⁴ Voimme luottaa siihen, että Jehova Jumala vaikuttaa pyhän henkensä välityksellä tosi palvojien sydämeen. Kypsät kristityt vetoavat näin ollen veljiensä sydämeen, pyytävät heitä hartaasti, kuten apostoli Paavali teki (2. Korinttilaisille 8:8; 10:1; Filemonille 8, 9). Paavali tiesi, että epävanhurskaat ne pääasiassa tarvitsevat yksityiskohtaisia lakeja pitämään heidät ojennuksessa, eivät niinkään vanhurskaat (1. Timoteukselle 1:9). Hän ilmaisi veljiään kohtaan uskoa, ei epäluuloa eikä epäluottamusta. Eräälle seurakunnalle hän kirjoitti: ”Luotamme teihin Herrassa.” (2. Tessalonikalaisille 3:4.) Paavalin usko ja luottamus varmasti kannustivat suuresti noita kristittyjä. Vanhimmat ja matkavalvojat pyrkivät nykyään samaan. Millaista virvoitusta nämä uskolliset miehet saavatkaan aikaan, kun he paimentavat rakkaudellisesti Jumalan laumaa! (Jesaja 32:1, 2; 1. Pietarin kirje 5:1–3.)

Eläminen Kristuksen lain mukaan

15. Mitä voimme kysyä itseltämme nähdäksemme, sovellammeko Kristuksen lakia suhteessamme veljiimme?

¹⁵ Meidän kaikkien on tarpeellista tutkia itseämme säännöllisesti nähdäksemme, elämmekö Kristuksen lain mukaan ja edistämmekö sitä (2. Korinttilaisille 13:5). Meidän kaikkien voi tosiaan olla hyödyllistä kysyä: Olenko rakentava vai kriittinen? Olenko tasapainoinen vai menenkö äärimmäisyyksiin? Suhtaudunko huomaavaisesti toisiin vai pidänkö kiinni omista oikeuksistani? Kristitty ei yritä määrätä, mitä hänen veljensä pitäisi tai ei pitäisi tehdä sellaisten asioiden suhteen, joita ei nimenomaisesti käsitellä Raamatussa. (Roomalaisille 12:1; 1. Korinttilaisille 4:6.)

16. Miten voimme auttaa niitä, jotka suhtautuvat itseensä kielteisesti, ja täyttää siten erään Kristuksen lain olennaisen tärkeän piirteen?

¹⁶ Näinä kriittisinä aikoina meidän on tärkeää pyrkiä eri tavoin rohkaisemaan toisiamme (Heprealaisille 10:24, 25; vrt. Matteus 7:1–5). Kun katsomme veljiämme ja sisariamme, niin eivätkö heidän hyvät ominaisuutensa merkitse meille paljon enemmän kuin heidän heikkoutensa? Jehovalle jokainen on kallisarvoinen. Ikävä kyllä kaikki eivät ajattele niin, eivät edes itsensä suhteen. Monet ovat taipuvaisia näkemään vain omat henkilökohtaiset virheensä ja puutteensa. Voisimmeko rohkaista heitä – ja muita – siten, että yritämme keskustella yhden tai kahden ihmisen kanssa joka kokouksessa kertoaksemme heille, miksi arvostamme heidän läsnäoloaan ja merkittävää osuuttaan seurakunnassa? On todella ilo keventää näin heidän taakkaansa ja siten täyttää Kristuksen laki! (Galatalaisille 6:2.)

Kristuksen laki vaikuttaa!

17. Millä eri tavoilla näet Kristuksen lain vaikuttavan omassa seurakunnassanne?

¹⁷ Kristuksen laki vaikuttaa kristillisessä seurakunnassa. Näemme sen päivittäin, kun todistajatoverimme kertovat innokkaasti hyvää uutista, kun he lohduttavat ja rohkaisevat toisiaan, kun he kamppailevat palvellakseen Jehovaa erittäin vaikeista ongelmista huolimatta, kun vanhemmat pyrkivät kasvattamaan lapsiaan rakastamaan Jehovaa iloisin sydämin, kun valvojat opettavat Jumalan sanaa osoittaen rakkautta ja lämpöä ja kannustaen laumaa kehittämään palavan innon palvella Jehovaa ikuisesti (Matteus 28:19, 20; 1. Tessalonikalaisille 5:11, 14). Miten Jehovan sydän iloitseekaan, kun annamme yksilöinä Kristuksen lain vaikuttaa omassa elämässämme! (Sananlaskut 23:15.) Hän haluaa, että kaikki hänen täydellistä lakiaan rakastavat ihmiset elävät ikuisesti. Me näemme tulevassa paratiisissa ajan, jolloin ihmiskunta on täydellinen, jolloin ei ole lainrikkojia ja jolloin sydämemme jokainen taipumus on hallinnassa. Miten loistava palkinto elämisestä Kristuksen lain mukaan!

[Alaviite]

Mitä ajattelet?

◻ Miksi kristikunta ei ole ymmärtänyt Kristuksen lain ydintä?

◻ Miten voimme antaa Kristuksen lain vaikuttaa perheessä?

◻ Mitä meidän täytyy välttää ja mitä tehdä soveltaaksemme Kristuksen lakia seurakunnassa?

◻ Miten vanhimmat voivat noudattaa Kristuksen lakia ollessaan tekemisissä seurakunnan kanssa?

[Kuva s. 23]

Lapsenne tarvitsee paljon rakkautta

[Kuva s. 24]

Millaista virvoitusta rakkaudelliset paimenemme saavatkaan aikaan!