Vanhemmat – tavoittakaa lapsenne sydän pienokaisesta asti

”Kasvattakaa heitä [lapsianne] jatkuvasti Jehovan kurissa ja mielenohjauksessa.” – EFESOLAISILLE 6:4.

 1. Mitä tapahtui Jeesuksen elämän erittäin koettelevana aikana?

JEESUS KRISTUS ja hänen opetuslapsensa olivat matkalla Jerusalemiin. Vähän aikaisemmin Jeesus oli kaksi eri kertaa kertonut opetuslapsilleen, että hän kärsisi paljon ja tulisi tapetuksi tuossa kaupungissa. (Markus 8:31; 9:31) Raamatun kertomus kuvailee, mitä tapahtui tänä Jeesusta erityisesti koettelevana aikana: ”Ihmiset rupesivat sitten tuomaan hänen luokseen myös pienokaisiaan, jotta hän koskettaisi näihin.” – Luukas 18:15.

 2. a) Mistä saattoi johtua se, että opetuslapset yrittivät käännyttää ihmiset pois? b) Miten Jeesus suhtautui tähän tilanteeseen?

² Miten tähän suhtauduttiin? Opetuslapset toruivat ihmisiä ja yrittivät lähettää heidät pois epäilemättä uskoen tekevänsä Jeesukselle palveluksen suojelemalla häntä tarpeettomalta häiriöltä ja paineelta. Mutta Jeesus närkästyi opetuslapsiinsa ja sanoi: ”’Antakaa lapsukaisten tulla minun luokseni; älkää yrittäkö estää heitä.’ – – Ja hän otti lapset syliinsä ja rupesi siunaamaan heitä.” (Markus 10:13–16) Kaikesta siitä huolimatta, mitä Jeesuksella on täytynyt olla mielessään ja sydämellään, hän kuitenkin käytti aikaa pienokaisten kanssa.

Mitä vanhemmat oppivat tästä?

 3. Mitä vanhempien pitäisi oppia tästä tapauksesta?

³ Vanhempien pitäisi oppia tästä se, että onpa heillä mitä muita velvollisuuksia tahansa tai kohtaavatpa he millaisia ongelmia tahansa, ajan käyttämisen lasten kanssa täytyy olla etusijalla. Yhdessä viettämänne aika antaa teille mahdollisuuden juurruttaa lastenne mieliin hengellisiä arvoja, jotka varjelevat heidän sydäntään ja ohjaavat heidät oikealle tielle. (5. Mooseksen kirja 6:4–9; Sananlaskut 4:23–27) Eunike ja Loois, Timoteuksen äiti ja isoäiti, käyttivät aikaa antaakseen Timoteukselle opetusta, joka kosketti hänen pientä sydäntään ja muovasi hänen elämäänsä niin, että hänestä kasvoi Jumalalle omistautunut palvelija. – 2. Timoteukselle 1:5; 3:15.

 4. Miten arvokkaita lapset ovat, ja miten vanhempien pitäisi osoittaa arvostavansa heitä?

⁴ Kristityillä vanhemmilla ei ole varaa laiminlyödä lapsia, jotka Jehova Jumala on antanut heille. Lapset ovat tosiaan kallisarvoinen lahja Jehovalta. (Psalmi 127:3) Käytä siis aikaa heidän kanssaan – tavoita heidän sydämensä – Timoteuksen äidin ja isoäidin antaman esimerkin mukaisesti. Sen lisäksi että käytät aikaa keskustellaksesi lastesi kanssa heidän käytöksestään ja kurittaaksesi heitä, sinun tarvitsee myös aterioida heidän kanssaan, lukea heidän kanssaan, leikkiä heidän kanssaan ja valmistaa heitä nukkumaanmenoa varten iltaisin. Kaikki tämä lastesi kanssa viettämäsi aika on tärkeää.

 5. Kerro esimerkki eräästä isästä, joka osoitti arvostavansa vastuutaan vanhempana.

⁵ Muuan huomattava japanilainen liikemies, josta tuli Jehovan todistaja, tajusi tämän tosiasian. Otsikon ”JNR:n huippujohtaja eroaa työstään ollakseen perheen kanssa” alla Mainichi Daily News -sanomalehti selosti 10. helmikuuta 1986: ”Japanin valtionrautateiden (JNR:n) huippujohtaja luopui mieluummin työstään kuin erosi perheestään. – – Tamura sanoo: ’Kuka tahansa voi tehdä pääjohtajan työn, mutta vain minä olen lasteni isä.’” Suhtaudutko yhtä vakavasti velvollisuuksiisi vanhempana?

Miksi nyt tarvitaan erityisponnisteluja

 6. Miksi nykyään on niin vaikeaa kasvattaa lapsia oikein?

⁶ Luultavasti koskaan aiemmin ihmisen historiassa ei ole ollut niin vaikea kasvattaa lapsia Jumalan sanan opastamalla tavalla, ”Jehovan kurissa ja mielenohjauksessa”. (Efesolaisille 6:4) Syy tähän on se, että me elämme ”viimeisiä päiviä”, ja Saatana ja hänen demoninsa saavat aikaan paljon surua, koska he ovat vihaisia tietäessään, että heillä on vain vähän aikaa jäljellä. (2. Timoteukselle 3:1–5; Ilmestys 12:7–12) Kuvaannollinen ”ilma”, jota Saatana hallitsee, uhkaa sen vuoksi tehdä tyhjäksi vanhempien ponnistelut kasvattaa lapsiaan jumalisella tavalla. Tuo ”ilma” eli itsekkyyden ja tottelemattomuuden henki leviää kaikkialle niin kuin kirjaimellinen ilma, jota hengitämme. – Efesolaisille 2:2.

 7, 8. a) Mitä televisio voi tuoda kotiin, mutta mitä monet vanhemmat tekevät? b) Miksi television käyttäminen lapsenvahtina on vanhempien vastuun murheellista laiminlyöntiä?

⁷ Erityisesti televisio tuo kotiin tätä ”maailman henkeä”, tätä myrkyllistä ”ilmaa”. (1. Korinttolaisille 2:12) Moraalittomista ja homoseksuaalisista aineksista koostuvat vaikutusvaltaiset viihdemaailman osat vaikuttavat itse asiassa usein suuresti siihen, mitä televisiossa esitetään. (Roomalaisille 1:24–32) Lapsesi ovat erityisen herkkiä sille jumalattomalle ajattelulle ja moraalittomalle saastalle, jota esitetään, samoin kuin he ovat kirjaimellisillekin ilmansaasteille. Mitä monet vanhemmat sitten tekevät?

⁸ Televisio on heidän lapsenvahtinsa. ”Kultaseni, ei nyt. En millään ehdi, mene katsomaan televisiota”, he sanovat lapsilleen. Muuan huomattava televisioesiintyjä sanoo, että nämä ovat ”useimmin kuullut sanat monissa amerikkalaisissa kodeissa”. Ja kuitenkin lasten lähettäminen katsomaan televisiosta mitä sieltä sitten tuleekin, merkitsee itse asiassa heidän päästämistään valloilleen. (Sananlaskut 29:15, ”kuriton” = ”valloilleen päästetty”, UM) Se on vanhempana olemisen vastuun murheellista laiminlyöntiä. Edellä mainittu televisioesiintyjä huomautti lasten kasvattamisesta: ”Tämä lasten kasvattaminen on aikaa vievää ja siihen liittyy suuri vastuu, eikä sitä voi uskoa kenenkään muun, ei ainakaan televisiovastaanottimen, tehtäväksi.”

 9. Miltä saasteelta lapsia täytyy erityisesti suojella?

⁹ Aikamme tuomien paineiden vuoksi voit kuitenkin olla taipuvainen, opetuslasten tavoin, työntämään lapset syrjään niin, että voit kiinnittää huomiosi johonkin sellaiseen, mitä pidetään tärkeämpänä. Mutta mikä voisi olla omia lapsiasi tärkeämpää? On kysymys heidän hengellisestä elämästään! Saatat muistaa, että kun Tšernobylin ydinonnettomuus sattui Neuvostoliitossa vuonna 1986, lapset siirrettiin pois tuolta alueelta heidän suojelemisekseen saasteilta. Jos sinun on samalla tavoin varjeltava lastesi hengellistä terveyttä, sinun tarvitsee suojella heitä tämän maailman myrkylliseltä ”ilmalta”, jota niin usein virtaa televisiovastaanottimesta. – Sananlaskut 13:20.

10. Mitkä muut myrkyllisen ”ilman” lähteet ovat vaaraksi lapsille, ja mikä Raamatun esimerkki havainnollistaa tätä?

¹⁰ Mutta on olemassa muitakin myrkyllisen ”ilman” lähteitä, jotka voivat tuhota moraaliarvoja ja kovettaa nuorta mieltä. Naapuristossa ja koulussa olevien lasten sopimaton seura voi myös työntää pois herkkään sydämeen istutetut Raamatun totuudet. (1. Korinttolaisille 15:33) Voimme oppia Jaakobin nuoren tyttären, Diinan, tapauksesta. Hän ”meni tapaamaan sen maan tyttäriä”, ja seurauksena oli, että muuan nuorimies raiskasi hänet. (1. Mooseksen kirja 34:1, 2) Lapsia tarvitsee opettaa ja valmentaa hyvin välttämään moraalisia ansoja maailmassa, joka on nykyään vielä turmeltuneempi kuin se oli silloin.

Miksi lapsia tulee valmentaa pienokaisesta asti?

11. a) Milloin vanhempien pitäisi alkaa valmentaa lapsiaan? b) Millaisia erinomaisia tuloksia voidaan odottaa?

¹¹ Mutta milloin vanhempien pitäisi aloittaa valmennus? Raamattu sanoo, että Timoteus sai valmennusta ”pienokaisesta asti”. (2. Timoteukselle 3:15) On kiinnostavaa, että tässä käytettyä kreikkalaista sanaa breʹfos käytetään usein syntymättömästä lapsesta, kuten Luukkaan 1:41, 44:ssä. Siinä Johannes-pienokaisen sanotaan hypähtäneen äitinsä kohdussa. Mutta sanaa breʹfos käytetään myös vastasyntyneistä israelilaisvauvoista, joiden elämää uhattiin Egyptissä silloin, kun Mooses syntyi. (Apostolien teot 7:19, 20) Timoteuksen tapauksessa sana viittaa selvästi ainoastaan pienokaiseen tai vauvaan, eikä vain pieneen lapseen. Timoteus oli saanut opetusta pyhistä kirjoituksista niin kauan, kuin hän saattoi muistaa, jo aivan vauvasta lähtien. Ja miten erinomaiset seuraukset siitä olikaan! (Filippiläisille 2:19–22) Voivatko vastasyntyneet vauvat kuitenkaan todella hyötyä sellaisesta varhain annetusta opetuksesta?

12. a) Milloin pienokaiset saattavat alkaa omaksua vaikutelmia ja tietoa? b) Milloin ja miten vanhempien pitäisi alkaa antaa hengellistä opetusta lapsilleen?

¹² ”Yksi jännittävimpiä kehitysvaiheita koko psykologian alueella on ollut se, kun olemme oppineet ymmärtämään pienokaisten valtaisaa kykyä oppia”, selosti tri Edward Zigler Yhdysvaltain Yalen yliopiston professori, vuonna 1984. Health-aikakauslehti sanookin: ”Tuore tutkimustyö antaa aihetta uskoa, että vielä kohdussa olevat vauvat voivat nähdä, kuulla, maistaa – ja kokea ’tunteita’.” Vanhemmat eivät ilmeisestikään voi koskaan aloittaa liian varhain lastensa opettamista. (5. Mooseksen kirja 31:12) He voivat aloittaa näyttämällä lapsilleen kuvia kirjoista ja kertomalla heille kertomuksia. Kirjan Kindergarten Is Too Late (”Lastentarhassa se on liian myöhäistä”) kirjoittaja Masaru Ibuka sanoo: ”Syntymän jälkeiset kolme vuotta ovat ratkaisevat vuodet.” Näin on sen vuoksi, että nuori mieli on erityisen mukautuva, omaksuu helpommin tietoa, kuten käy ilmi siitä, että pienokainen oppii nopeasti hallitsemaan uuden kielen. Muuan New Yorkin yliopistossa Yhdysvalloissa toimiva lasten varhaisvalmennukseen erikoistunut professori jopa sanoi, että ”vanhempien pitäisi alkaa opettaa lapsiaan lukemaan heti tuotuaan nämä kotiin sairaalasta”!

13. Mikä havainnollistaa lasten oppimiskykyä?

¹³ Muuan kanadalainen äiti kirjoitti lapsensa oppimiskyvystä: ”Eräänä päivänä luin Kirjaani Raamatun kertomuksista neljän ja puolen vuoden ikäiselle pojalleni Shaunille. Pysähtyessäni eräässä kohdassa huomasin hämmästyksekseni, että hän jatkoi kertomusta sana sanalta niin kuin se on Raamatun kertomuksia -kirjassa. – – Kokeilin toista ja sitten vielä yhtä, ja hän oli oppinut jokaisen ulkoa. – – Hän on – – tosiaan oppinut sana sanalta ulkoa ensimmäiset 33 kertomusta, paikkojen ja ihmisten vaikeat nimet mukaan luettuina.”a

14. a) Keitä lasten saavutukset eivät hämmästytä? b) Minkä pitäisi olla kristittyjen vanhempien tavoite? c) Mihin lapsia tarvitsee valmistaa, ja miksi?

¹⁴ Ne, jotka tuntevat hyvin lasten oppimismahdollisuudet, eivät hämmästy tällaisista saavutuksista. ”Maailma voisi olla täynnä Einsteinin, Shakespearen, Beethovenin ja Leonardo da Vincin kaltaisia hengen jättiläisiä, mikäli me opettaisimme lasten asemesta jo vauvoja”, väittää tri Glenn Doman, erään ihmisen oppimiskykyä tutkivan laitoksen (The Institutes for the Achievement of Human Potential) johtaja. Kristittyjen vanhempien tavoitteena ei tietenkään ole tuottaa hengen jättiläisiä, vaan saavuttaa lastensa sydän niin, etteivät lapset koskaan luovu Jumalan palvelemisesta. (Sananlaskut 22:6) Sellaisia ponnisteluja tarvitsee tehdä kauan ennen kuin lapsi menee kouluun, jotta häntä valmistettaisiin niitä koetuksia varten, joita hän siellä kohtaa. Esimerkiksi lastentarhoissa ja päivähoitopaikoissa syntymäpäivien ja pyhäpäivien kunniaksi järjestetyt juhlat ovat huomattavalla sijalla, ja ne voivat olla lapsista hauskoja. Lapsen tarvitsee siksi ymmärtää, miksi Jehovan palvelijat eivät ota niihin osaa. Muutoin hän voi vähitellen alkaa inhota vanhempiensa uskontoa.

Miten lapsen sydän tavoitetaan

15, 16. Mitä sellaista vanhemmat voivat käyttää, mikä auttaa heitä tavoittamaan lapsensa sydämen, ja miten näitä voidaan käyttää tehokkaasti hyväksi?

¹⁵ Jehovan todistajat ovat valmistaneet sellaisia julkaisuja kuin Suuren Opettajan kuunteleminen auttaakseen vanhempia saavuttamaan lapsensa sydämen. Tämän kirjan luvussa ”Kaksi miestä jotka viettivät syntymäpäiviä” käsitellään kutsuja ja sitä, että ”niistä voi olla paljon iloa”. Mutta tässä luvussa selitetään, että Raamattu kertoo ainoastaan kaksista syntymäpäiväkutsuista, että niitä viettivät pakanat, ihmiset jotka eivät palvelleet Jehovaa, ja että molemmilla kutsuilla ’katkaistiin jonkun pää’. (Markus 6:17–29; 1. Mooseksen kirja 40:20–22) Miten voit käyttää tätä aineistoa tavoittaaksesi lapsesi sydämen?

¹⁶ Voit käyttää Suuri Opettaja -kirjassa esitettyä vetoavaa tapaa ja sanoa: ”Mehän tiedämme, että kaikkeen, mitä Raamatussa kerrotaan, on olemassa jokin syy.” Kysy sitten: ”Mitä sanoisit näin ollen Jumalan kertovan meille syntymäpäiväkutsuista?” Tällä tavoin autat lastasi ajattelemaan asiaa ja tekemään oikeita johtopäätöksiä. Suuri Opettaja -kirjan ohella vanhempien käyttöön on julkaistu muuta kirjallisuutta, muun muassa Kirjani Raamatun kertomuksista ja ”Jeesuksen elämä ja palvelus” -kirjoitussarja, joka on ilmestynyt jokaisessa Vartiotornin numerossa vuoden 1985 huhtikuusta lähtien. Oletko käyttänyt näitä kirjoituksia opettaaksesi lapsiasi sekä oppiaksesi itse?

17. Mitä käytännöllisiä ehdotuksia tässä annetaan vanhemmille?

¹⁷ Sinun tarvitsee käsitellä lapsesi kanssa yhä uudelleen aineistoa, joka koskee kysymyksiä ja tilanteita, joita hän kohtaa koulussa. Tee lapsellesi selväksi, että te kumpikin olette tilivelvollisia Jehovalle. (Roomalaisille 14:12) Tähdennä sitä hyvää, mitä Jehova tekee meidän hyväksemme, ja sillä tavoin saat lapsesi pikku sydämen haluamaan miellyttää Jehovaa. (Apostolien teot 14:17) Tee tutkimisajoista miellyttäviä hetkiä. Lapset pitävät kertomuksista, joten työskentele kovasti antaaksesi opetusta eloisalla tavalla, joka tavoittaa lapsesi sydämen. Monilta perheiltä jää käyttämättä kallisarvoinen tilaisuus tällaisiin hetkiin, koska he eivät aterioi yhdessä säännöllisesti. Aterioitteko te yhdessä perheenä? Ellette aterioi, voitko korjata tilanteen? – Vrt. Apostolien teot 2:42, 46, 47.

18, 19. a) Millainen aikataulu vanhemmilla pitäisi olla lastensa opettamista varten, ja mitä ei voida korostaa liikaa? b) Mitkä erään nykyajan esimerkin piirteet vanhempien antamasta valmennuksesta tekevät sinuun vaikutuksen, ja minkä uskot olevan seurauksena, jos vanhemmat soveltavat niitä?

¹⁸ Tutkimishetki pitäisi mukauttaa lapsen ikään. Järjestä siksi päivittäin joukko lyhyitä hetkiä pienokaisen kanssa, jonka keskittymiskyky on rajallinen. Pidennä niitä sitten pikkuhiljaa ja laajenna niiden sisältöä. Koskaan ei voida korostaa liikaa sitä, miten tärkeää on opettaa lapsia säännöllisesti. (1. Mooseksen kirja 18:19; 5. Mooseksen kirja 11:18–21) Muuan isä, joka nyt on yli kuusikymmenvuotias, antoi erinomaisen esimerkin kasvattaessaan poikaansa, joka on nykyään kristitty vanhin. Vuosia sitten hän kuvaili kasvatusohjelmaansa ja kertoi:

¹⁹ ”Kun poikamme oli noin vuoden vanha, aloin kertoa hänelle iltaisin, ennen kuin hän nukahti, Raamatun kertomuksia yksinkertaisesti ja värikkäästi, niin että ne jäivät elävinä hänen mieleensä. Niin pian kuin hän alkoi puhua toisella ikävuodellaan, me otimme tavaksemme polvistua hänen vuoteensa ääreen, ja hän toisti lause lauseelta perässäni ’Isä meidän’ -rukouksen. – – Kun hän oli kolmivuotias, aloin pitää hänelle säännöllistä raamatuntutkistelua – –. Hän seurasi omasta kirjastaan toistaen sanat ääneen perässäni. Hän oppi siten ääntämään sanat hyvin ja lausumaan selvästi pitkätkin sanat. – – Auttaaksemme Raamatun totuuksia painumaan syvälle hänen sydämeensä aloimme opettaa häntä muistamaan ulkoa yksinkertaisia raamatunkohtia, kun hän oli kolmivuotias. Lastentarhaan mennessään hän osasi noin 30 raamatunkohtaa, ja viime syyskuussa, kun hän aloitti koulunkäyntinsä, hän osasi ulkoa 70 raamatunkohtaa. – – Kuulustelen pojaltamme muutaman raamatunkohdan, ennen kuin hän menee illalla nukkumaan. Samoin kun hän aamulla nousee ylös, hän lausuu usein muutaman raamatunjakeen samalla kun hän sanoo ’hyvää huomenta’.”

20. Mitä pitäisi sisällyttää opetusohjelmaan, ja miten lapsi voi nauttia talosta-taloon-palveluksesta?

²⁰ Tällainen edistyvä opetusohjelma, johon sisältyy vanhempien antama hyvä esimerkki ja johdonmukaisen kurin antaminen, antaa lapsellesi hyvän alun elämässä, ja hän tulee olemaan siitä ikuisesti kiitollinen. (Sananlaskut 22:15; 23:13, 14) Tämän ohjelman tärkeänä osana pitäisi olla valmentaminen julkiseen palvelukseen nuoresta lähtien. Tee siitä miellyttävä kokemus valmistautumalla niin, että lapsesi osallistuu siihen mielekkäällä tavalla. Edellä mainittu isä kertoi edelleen pojastaan: ”Se, että hän osaa lainata raamatunkohtia, tekee hänen talosta-taloon-palveluksensa hyvin tehokkaaksi, sillä monet ovenavaajat ovat hämmästyneitä eivätkä voi kieltäytyä ottamasta hänen esittämiään raamatullisia lehtiä. Hän on osallistunut tähän kristilliseen palvelukseen kolmivuotiaasta saakka, ja hän levittää nykyään [kuusivuotiaana] usein enemmän raamatullista kirjallisuutta kuin vaimoni ja minä.” – Herätkää!-lehti, 22. maaliskuuta 1965, s. 3, 4.

21. a) Mikä on suurenmoisin lahja, jonka vanhemmat voivat jättää lapsilleen? b) Mikä kehotus annetaan vanhemmille, ja mitä kaikkien vanhempien, joilla on pieniä lapsia, tulisi tehdä?

²¹ Kristityillä vanhemmilla on tosiaankin jätettävänä lapsilleen suurenmoinen perintö, Jehovan tuntemus, johon sisältyy odotteet ikuisesta elämästä, rauhasta ja onnesta ihastuttavassa uudessa maailmassa. (Sananlaskut 3:1–6, 13–18; 13:22) Kasvata pikkulastesi sydämessä ennen kaikkea luottamusta tuon suurenmoisen tulevaisuuden todellisuuteen sekä halua palvella Jehovaa. Tee tosi palvonnasta heille luonnollinen ja onnellinen kokemus. (1. Timoteukselle 1:11) Juurruta luottamusta Jehovaan pienokaisesta asti. Äläkä koskaan, älä tosiaan koskaan, laiminlyö säännöllisiä tutkimishetkiä heidän kanssaan! Anna niille ensi sija ja tarkkaile jatkuvasti uudelleen sitä, mitä tietoa lapsesi tarvitsevat ja miten voit parhaiten tavoittaa heidän sydämensä tuolla tiedolla. Sinä olet kiireinen, ja olet paineen alaisena; Saatana ja hänen maailmansa pitävät huolen siitä. Mutta pidä mielessäsi Jeesuksen esimerkki! Älä ole koskaan niin kiireinen, ettet tutkisi säännöllisesti lastesi kanssa!

[Alaviitteet]

Miten vastaisit?

◻ Mikä raamatullinen todiste osoittaa, että vanhempien pitäisi antaa ensi sija lastensa tarpeille?

◻ Miksi vanhemmilta vaaditaan nyt erityisponnisteluja lastensa suojelemiseksi?

◻ Miksi on niin tärkeää, että lapsia valmennetaan pienokaisesta asti?

◻ Mitä käytännöllisiä ehdotuksia vanhemmille annetaan, jotta he tavoittaisivat lapsensa sydämen?

◻ Mitä kristittyjen vanhempien ei pitäisi koskaan laiminlyödä?

[Kuva s. 15]

Vanhemmat eivät voi aloittaa valmentamista liian aikaisin