Älä murehduta Jehovan pyhää henkeä
”Älkää – – murehduttako Jumalan pyhää henkeä, jolla teidät on sinetöity.” (EF. 4:30)
1. Mitä Jehova on tehnyt miljoonien ihmisten hyväksi, ja mikä velvollisuus heillä on?
JEHOVA on tehnyt jotain harvinaislaatuista miljoonien tässä levottomassa maailmassa elävien ihmisten hyväksi. Hän on mahdollistanut sen, että he voivat saada häneen läheisen suhteen hänen ainosyntyisen Poikansa Jeesuksen Kristuksen välityksellä (Joh. 6:44). Sinä olet käyttänyt hyväksesi tätä mahdollisuutta, jos olet vihkiytynyt Jumalalle ja elät vihkiytymisesi mukaisesti. Pyhän hengen nimessä kastettuna kristittynä sinulla on velvollisuus käyttäytyä tavalla, joka on sopusoinnussa tuon hengen kanssa (Matt. 28:19).
2. Mitä kysymyksiä tarkastelemme?
2 Me jotka ”kylvämme henkeä silmällä pitäen”, puemme yllemme uuden persoonallisuuden (Gal. 6:8; Ef. 4:17–24). Apostoli Paavali antaa kuitenkin meille joitakin neuvoja ja varoittaa meitä murehduttamasta Jumalan pyhää henkeä. (Lue Efesolaiskirjeen 4:25–32.) Käsittelemme nyt yksityiskohtaisesti näitä Paavalin neuvoja. Mitä hän tarkoitti puhuessaan Jumalan hengen murehduttamisesta? Miten kukaan Jehovalle vihkiytynyt voisi syyllistyä siihen? Entä miten me voimme varoa murehduttamasta Jehovan henkeä?
Mitä Paavali tarkoitti?
3. Selitä, mitä Efesolaiskirjeen 4:30:ssä olevat sanat merkitsevät.
3 Huomaa ensinnäkin Efesolaiskirjeen 4:30:ssä olevat Paavalin sanat. Hän kirjoitti: ”Älkää – – murehduttako Jumalan pyhää henkeä, jolla teidät on sinetöity lunastusvapautuksen päivään.” Paavali ei halunnut rakkaiden uskonveljiensä vaarantavan hengellisyyttään. Heidät oli Jehovan hengellä ”sinetöity lunastusvapautuksen päivään”. Voidelluille nuhteettomuuden säilyttäjille Jumalan pyhä henki oli ja on yhä sinetti, ”ennakkovakuus siitä, mitä on määrä tulla” (2. Kor. 1:22). Tämä sinetti ilmaisee heidän olevan Jumalan omaisuutta ja ehdolla taivaalliseen elämään. Lopullisesti sinetöitävien lukumäärä on 144 000. (Ilm. 7:2–4.)
4. Miksi on tärkeää välttää murehduttamasta Jumalan henkeä?
4 Hengen murehduttaminen voi olla ensimmäinen askel kohti sitä, että tuo Jumalan vaikuttava voima lakkaa kokonaan toimimasta kristityn elämässä. Tämä mahdollisuus käy ilmi siitä, mitä Daavid sanoi tehtyään syntiä Batseban tapauksessa. Katuvana Daavid anoi Jehovalta: ”Älä heitä minua pois kasvojesi edestä äläkä ota minulta pois pyhää henkeäsi.” (Ps. 51:11.) Voidelluista vain ne, jotka osoittautuvat uskollisiksi ”aina kuolemaan saakka”, palkitaan ”elämän kruunulla”, mikä merkitsee sitä, että he saavat elää kuolemattomina taivaassa (Ilm. 2:10; 1. Kor. 15:53). Myös ne kristityt, joilla on maallinen toivo, tarvitsevat pyhää henkeä pysyäkseen uskollisina Jumalalle ja saadakseen häneltä elämän lahjan Kristuksen lunastusuhria kohtaan osoittamansa uskon perusteella (Joh. 3:36; Room. 5:8; 6:23). Meidän kaikkien on siis varottava murehduttamasta Jehovan pyhää henkeä.
Miten kristitty voisi murehduttaa henkeä?
5, 6. Miten kristitty voisi murehduttaa Jehovan henkeä?
5 Vihkiytyneinä kristittyinä voimme välttää murehduttamasta henkeä. Tämä on mahdollista, jos vaellamme ja elämme jatkuvasti hengen mukaan, sillä silloin väärät lihalliset halut eivät pääse meistä voitolle emmekä ilmaise jumalattomia ominaisuuksia (Gal. 5:16, 25, 26). Mutta tilanteemme saattaisi muuttua. Voisimme jossain määrin murehduttaa Jumalan henkeä, jos antaisimme itsemme ajautua kenties huomaamattamme kohti sellaista käyttäytymistä, joka tuomitaan hänen henkeytetyssä Sanassaan.
6 Jos toistuvasti toimisimme vastoin pyhän hengen ohjausta, murehduttaisimme tuota henkeä ja Jehovaa, sen Lähdettä. Tarkastelemalla Efesolaiskirjeen 4:25–32:ta saamme selville, miten meidän tulisi käyttäytyä, ja se voi auttaa meitä välttämään Jumalan hengen murehduttamista.
Miten välttää murehduttamasta henkeä?
7, 8. Selitä, miksi meidän täytyy puhua totta.
7 Meidän täytyy puhua totta. Paavali kirjoitti Efesolaiskirjeen 4:25:ssä: ”Nyt kun olette panneet pois valheen, puhukaa totta, kukin teistä lähimmäisensä kanssa, sillä olemme toinen toisellemme kuuluvia jäseniä.” Koska meidät on yhdistetty ”toinen toisellemme kuuluvina jäseninä”, meidän ei missään tapauksessa tule olla vilpillisiä eikä yrittää tahallisesti johtaa palvojatovereitamme harhaan, sillä se on samaa kuin heille valehteleminen. Jokainen, joka itsepintaisesti toimisi näin, menettäisi suhteensa Jumalaan. (Lue Sananlaskujen 3:32.)
8 Petolliset sanat ja teot voisivat rikkoa seurakunnan ykseyden. Meidän tulee siksi olla luotettavia kuten profeetta Daniel, jossa ei havaittu minkäänlaista turmelusta (Dan. 6:4). Lisäksi meidän tulisi pitää mielessä, mitä Paavali sanoi kristityille, joilla on taivaallinen toivo: jokainen ”Kristuksen ruumiin” jäsen kuuluu kaikille muille jäsenille, ja hänen on pysyttävä yhteen liittyneenä muiden Jeesuksen totuudellisten voideltujen seuraajien kanssa (Ef. 4:11, 12). Niidenkin meistä, joilla on toivo elää ikuisesti paratiisimaassa, täytyy edistää maailmanlaajuisen veljesseuramme ykseyttä puhumalla totta.
9. Miksi meidän on tärkeää noudattaa Efesolaiskirjeen 4:26, 27:n neuvoa?
9 Meidän täytyy vastustaa Panettelijaa, jottei hän saisi tilaisuutta vahingoittaa meitä hengellisesti (Jaak. 4:7). Pyhä henki auttaa meitä vastustamaan Saatanaa. Voimme tehdä niin esimerkiksi varomalla päästämästä vihaa valloilleen. Paavali kirjoitti: ”Vihastukaa, mutta älkää kuitenkaan tehkö syntiä; älköön aurinko laskeko ollessanne ärsyyntyneessä tilassa, älkääkä antako Panettelijalle sijaa.” (Ef. 4:26, 27.) Jos suutumme aiheellisesti, nopea äänetön rukous voi auttaa meitä olemaan ”hengeltämme viileän rauhallisia” ja osoittamaan itsehillintää sen sijaan, että toimisimme tavalla, joka voisi murehduttaa Jumalan henkeä (Sananl. 17:27). Älkäämme siis pysykö ärsyyntyneessä tilassa ja antako Saatanalle mahdollisuutta houkutella meitä tekemään pahaa (Ps. 37:8, 9). Voimme vastustaa häntä muun muassa selvittämällä erimielisyydet nopeasti, kuten Jeesus neuvoi (Matt. 5:23, 24; 18:15–17).
10, 11. Miksi emme saa varastaa emmekä toimia epärehellisesti?
10 Emme saa antaa periksi kiusaukselle varastaa tai olla epärehellisiä. Paavali kirjoitti: ”Älköön varastaja enää varastako, vaan tehköön ennemmin kovasti työtä suorittaen käsillään sitä, mikä on hyvää, jotta hänellä olisi jotakin annettavaa tarpeessa olevalle.” (Ef. 4:28.) Jos vihkiytynyt kristitty varastaisi, hän todellisuudessa ”rikkoisi Jumalan nimeä vastaan” tuottamalla sille häpeää (Sananl. 30:7–9). Edes köyhyys ei anna oikeutta varastaa. Ne jotka rakastavat Jumalaa ja lähimmäistä, tajuavat, ettei varastaminen ole milloinkaan oikein (Mark. 12:28–31).
11 Paavali ei esitä pelkkiä kieltoja vaan osoittaa myös, mitä meidän pitää tehdä. Jos elämme ja vaellamme pyhän hengen mukaan, työskentelemme ahkerasti, jotta voisimme huolehtia perheestämme ja meillä myös ”olisi jotakin annettavaa tarpeessa olevalle” (1. Tim. 5:8). Jeesus ja hänen apostolinsa panivat säästöön varoja köyhien auttamiseksi, mutta Juudas Iskariot, joka oli kavaltaja, vei osan noista rahoista (Joh. 12:4–6). Häntä ei varmasti ohjannut pyhä henki. Me, joita Jumalan henki opastaa, ”käyttäydymme rehellisesti kaikessa”, kuten Paavali teki (Hepr. 13:18). Näin vältämme murehduttamasta Jehovan pyhää henkeä.
Muita tapoja välttää murehduttamasta henkeä
12, 13. a) Millaista puhetta meidän tulisi Efesolaiskirjeen 4:29:n mukaan välttää? b) Millaista puheemme pitäisi olla?
12 Meidän on valvottava puhettamme. Paavali kehotti: ”Älköön suustanne lähtekö mitään mätää puhetta, vaan sellaista, mikä on tarpeen mukaan hyvää rakennukseksi, jotta se antaisi sitä, mikä on suotuisaa kuulijoille.” (Ef. 4:29.) Pelkkien kieltojen esittämisen sijasta Paavali sanoo jälleen, miten meidän tulisi toimia. Kun Jumalan henki vaikuttaa meihin, puhumme sellaista, mikä on ”hyvää rakennukseksi, jotta se antaisi sitä, mikä on suotuisaa kuulijoille”. Emme myöskään saa antaa suustamme lähteä ”mätää puhetta”. ”Mädäksi” käännettyä kreikan sanaa on käytetty kuvailemaan pilaantunutta hedelmää, kalaa tai lihaa. Samoin kuin tunnemme vastenmielisyyttä tällaista ruokaa kohtaan, inhoamme sellaista puhetta, jota Jehova pitää sopimattomana.
13 Puheemme tulisi olla soveliasta, huomaavaista, ”suolalla höystettyä” (Kol. 3:8–10; 4:6). Niiden jotka kuulevat meidän puhuvan, tulisi kyetä huomaamaan, että olemme erilaisia. Puhukaamme siis sitä, mikä on ”hyvää rakennukseksi”. Ja olkoon meillä samanlainen asenne kuin psalmistalla, joka lauloi: ”Tulkoot suuni sanat ja sydämeni mietteet edessäsi mieluisiksi, oi Jehova, Kallioni ja Lunastajani.” (Ps. 19:14.)
14. Mitä meidän täytyy Efesolaiskirjeen 4:30, 31:n mukaan juuria itsestämme?
14 Meidän täytyy juuria itsestämme katkeruus, vihastus, herjaava puhe ja kaikki pahuus. Varoitettuaan kristittyjä murehduttamasta Jumalan henkeä Paavali kirjoitti: ”Kaikki ilkeämielinen katkeruus ja suuttumus ja vihastus ja huutaminen ja herjaava puhe olkoon kaukana teistä kaiken pahuuden ohella.” (Ef. 4:30, 31.) Epätäydellisinä ihmisinä meidän kaikkien on nähtävä paljon vaivaa pitääksemme ajatuksemme ja tekomme hallinnassa. Jos päästäisimme valloilleen ”ilkeämielisen katkeruuden ja suuttumuksen ja vihastuksen”, murehduttaisimme Jumalan henkeä. Näin kävisi myös siinä tapauksessa, että muistelisimme meitä vastaan tehtyjä vääryyksiä, ilmaisisimme katkeruutta ja kieltäytyisimme tekemästä sovintoa jonkun kanssa, joka on loukannut meitä. Jos alamme sivuuttaa Raamatun neuvoja, meissä saattaa kehittyä ominaisuuksia, jotka voivat saada meidät tekemään syntiä henkeä vastaan – tuhoisin seurauksin.
15. Miten meidän tulisi toimia, jos meille tehdään vääryyttä?
15 Meidän täytyy olla huomaavaisia, sääliväisiä ja anteeksiantavia. Paavali kirjoitti: ”Tulkaa huomaavaisiksi toisianne kohtaan, hellän sääliväisiksi, ja antakaa toisillenne auliisti anteeksi, niin kuin Jumalakin on Kristuksen kautta antanut teille auliisti anteeksi.” (Ef. 4:32.) Vaikka olisimme loukkaantuneet syvästi jostakin meille tehdystä vääryydestä, antakaamme Jumalan tavoin anteeksi (Luuk. 11:4). Kuvitellaanpa, että joku toinen uskova on sanonut meistä jotain kielteistä. Asioiden selvittämiseksi menemme hänen puheilleen. Hän on aidosti pahoillaan tapahtuneesta ja pyytää anteeksi. Annamme hänelle anteeksi, mutta meidän on mentävä vielä pitemmälle. 3. Mooseksen kirjan 19:18:ssa sanotaan: ”Et saa kostaa etkä kantaa kaunaa kansasi pojille, ja sinun on rakastettava lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Minä olen Jehova.”
Tarvitaan valppautta
16. Kerro esimerkki muutoksista, joita meidän on ehkä tehtävä, jottemme murehduttaisi Jehovan henkeä.
16 Meille voisi myös yksin ollessamme tulla kiusaus tehdä jotain Jumalalle epämieluista. Jollakin veljellä on esimerkiksi voinut olla tapana kuunnella kyseenalaista musiikkia. Lopulta hänen omatuntonsa alkaa kolkuttaa, koska hän on jättänyt huomiotta ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” julkaisuissa esitetyt raamatulliset neuvot (Matt. 24:45). Hän saattaa rukoilla tämän ongelman johdosta ja palauttaa mieleensä Efesolaiskirjeen 4:30:ssä olevat Paavalin sanat. Hän päättää lujasti olla tekemättä mitään, mikä murehduttaisi Jumalan henkeä, ja aikoo tästä lähtien välttää kyseenalaista musiikkia. Jehova siunaa tämän veljen ilmaisemaa asennetta. Olkaamme jatkuvasti varuillamme, ettemme murehduttaisi Jumalan henkeä.
17. Mitä voisi tapahtua, ellemme ole valppaita emmekä rukoile?
17 Ellemme ole valppaita emmekä rukoile, voisimme langeta johonkin epäpuhtaaseen tai väärään tapaan, joka murehduttaisi henkeä. Koska pyhä henki tuottaa taivaallisen Isämme persoonallisuutta ilmentäviä ominaisuuksia, sitä voidaan murehduttaa, emmekä varmasti halua tehdä niin. (Ef. 4:30.) Ensimmäisen vuosisadan juutalaiset kirjanoppineet tekivät syntiä sanomalla, että Jeesus suoritti ihmeitä Saatanan avulla. (Lue Markuksen 3:22–30.) Nuo Kristuksen viholliset ”rienasivat pyhää henkeä” ja siten syyllistyivät anteeksiantamattomaan syntiin. Toivottavasti meille ei koskaan käy näin.
18. Mistä voimme päätellä, ettemme ole syyllistyneet anteeksiantamattomaan syntiin?
18 Koska haluamme pysyä mahdollisimman kaukana anteeksiantamattomasta synnistä, meidän täytyy pitää mielessä Paavalin varoitus hengen murehduttamisesta. Mutta entä jos olemme syyllistyneet vakavaan väärintekoon? Jos olemme katuneet ja saaneet apua vanhimmilta, voimme päätellä, että Jumala on antanut meille anteeksi emmekä ole tehneet syntiä pyhää henkeä vastaan. Jumalan avulla voimme myös välttää murehduttamasta henkeä vastaisuudessa millään tavoin.
19, 20. a) Muun muassa mitä meidän on vältettävä? b) Mitä meidän pitäisi päättää tehdä?
19 Pyhän henkensä välityksellä Jumala edistää kansansa keskuudessa vallitsevaa rakkautta, iloa ja ykseyttä (Ps. 133:1–3). Meidän tulisi siksi varoa murehduttamasta henkeä vahingollisella juoruilulla tai sellaisella puheella, joka voisi heikentää kunnioitusta hengen nimittämiä paimenia kohtaan (Apt. 20:28; Juud. 8). Sen sijaan meidän pitäisi edistää seurakunnassa ykseyttä ja keskinäistä kunnioitusta. Meidän ei tule muodostaa nurkkakuntia Jumalan kansan keskuuteen. Paavali kirjoitti: ”Kehotan teitä, veljet, Herramme Jeesuksen Kristuksen nimen kautta, että puhuisitte kaikki yhtäpitävästi ja ettei keskuudessanne olisi jakaumia, vaan että olisitte sopivasti yhteen liittyneitä samanmielisinä ja samassa ajatussuunnassa.” (1. Kor. 1:10.)
20 Jehova haluaa auttaa meitä välttämään murehduttamasta hänen henkeään, ja hän pystyy siihen. Rukoilkaamme edelleen, että saisimme pyhää henkeä, ja päättäkäämme olla murehduttamatta sitä. ”Kylväkäämme henkeä silmällä pitäen” ja etsikäämme vilpittömästi sen opastusta nyt ja ikuisesti.
Mitä vastaisit?
• Mitä Jumalan hengen murehduttaminen merkitsee?
• Miten joku Jehovalle vihkiytynyt voisi murehduttaa hänen henkeään?
• Millä tavoin voimme välttää murehduttamasta pyhää henkeä?
[Kuva s. 30]
Selvitä erimielisyydet nopeasti.
[Kuva s. 31]
Kummat hedelmät kuvaavat paremmin puhettasi?