Hän ”todisti perusteellisesti”

 1. Miksi Paavali, Luukas ja Aristarkos voivat olla luottavaisella mielellä?

VÄLIMERTA halkoo alus, jossa on keulakuvana ”Zeuksen pojat”. Tämä suuri alus kuljettaa todennäköisesti viljaa, ja se on matkalla Maltasta Italiaan. Eletään noin vuotta 59. Laivalla ovat apostoli Paavali – vartioitu vanki – sekä hänen kristityt ystävänsä Luukas ja Aristarkos (Apt. 27:2). Toisin kuin laivan miehistö nämä evankelistat eivät etsi suojelusta kreikkalaisen Zeus-jumalan pojilta, kaksosveljeksiltä Kastorilta ja Polydeukeelta (ks. Apt. 28:11, tutkimisviite, nwtsty). Sen sijaan Paavali, Luukas ja Aristarkos palvelevat Jehovaa, joka on ilmoittanut, että Paavali todistaisi totuudesta Roomassa ja seisoisi keisarin edessä (Apt. 23:11; 27:24).

2, 3. Mitä reittiä Paavalin laiva kulkee, ja kuka on tukenut Paavalia koko matkan ajan?

² Laiva saapuu kauniiseen Syrakusaan, Ateenan ja Rooman veroiseen sisilialaiseen kaupunkiin. Viivyttyään siellä kolme päivää se purjehtii Italian saappaankärjessä sijaitsevaan Regiumiin. Sitten etelätuulen siivittämänä alus kiitää 175 meripeninkulman matkan ja laskee ”seuraavana päivänä” italialaiseen Puteolin satamaan (lähellä nykyistä Napolia). (Apt. 28:12, 13.)

³ Nyt alkaa viimeinen etappi Paavalin matkalla Roomaan, missä hän joutuu keisari Neron eteen. Koko matkan ajan ”kaiken lohdutuksen Jumala” on ollut Paavalin kanssa (2. Kor. 1:3). Kuten tulemme näkemään, Jumalan tuki ei vähene eikä Paavalin lähetysinto laimene.

4, 5. a) Millaista vieraanvaraisuutta Paavali matkatovereineen sai osakseen Puteolissa, ja mikä oli ehkä syynä siihen, että hänelle sallittiin niin paljon vapautta? b) Miten hyvä käytös voi hyödyttää kristittyjä jopa vankilassa?

⁴ Puteolissa Paavali ja hänen matkatoverinsa tapasivat veljiä, jotka pyysivät heitä ”jäämään luokseen seitsemäksi päiväksi” (Apt. 28:14). Loistava esimerkki kristillisestä vieraanvaraisuudesta! Epäilemättä noiden veljien vieraanvaraisuus palkittiin yltäkylläisesti, kun he saivat Paavalilta ja hänen ystäviltään hengellistä rohkaisua. Mutta miksi tarkoin vartioidulle vangille sallittiin näin paljon vapautta? Mahdollisesti siksi, että Paavali oli voittanut roomalaisten vartijoidensa täyden luottamuksen.

⁵ Nykyäänkin vankiloihin tai keskitysleireille joutuneet Jehovan palvelijat ovat usein saaneet erivapauksia ja etuoikeuksia kristillisen käytöksensä vuoksi. Esimerkiksi Romaniassa eräs mies, joka kärsi 75 vuoden tuomiota ryöstöstä, alkoi tutkia Jumalan sanaa ja teki suuria muutoksia persoonallisuudessaan. Tämän vuoksi vankilaviranomaiset antoivat hänen mennä kaupunkiin ostamaan tarvikkeita vankilaan – ilman vartijaa! Hyvä käytöksemme tuo kunniaa tietysti ennen kaikkea Jehovalle (1. Piet. 2:12).

6, 7. Miten roomalaisveljet osoittivat poikkeuksellisen suurta rakkautta?

⁶ Puteolista Paavali seurueineen todennäköisesti käveli noin 50 kilometrin matkan Capuaan, joka oli Roomaan johtavan Via Appian varrella. Tuo kuuluisa tie oli päällystetty suurilla, litteillä laavakivilaatoilla. Sen varrelta avautui upeita näkymiä Italian maaseudulle ja paikka paikoin Välimerelle. Tie kulki myös Pontisten soiden halki, jotka sijaitsivat noin 60 kilometrin päässä Roomasta. Tuon suoalueen vieressä oli Appiuksen tori. Luukas kirjoitti, että kuultuaan heidän tulostaan jotkut Rooman veljet tulivat heitä vastaan Appiuksen torille saakka ja jotkut taas jäivät odottamaan Kolmelle majatalolle, levähdyspaikkaan, joka oli noin 50 kilometrin päässä Roomasta. Veljet osoittivat poikkeuksellisen suurta rakkautta! (Apt. 28:15.)

⁷ Appiuksen tori ei juuri tarjonnut mukavuuksia matkamiehelle, joka halusi levätä matkan rasituksista. Roomalainen runoilija ja satiirikko Horatius kuvailee tuon torin olleen ”täpötäynnä kippareita ja saitoja krouvareita”. Hän kirjoitti, että ”vesi oli sangen viheliäistä”, eikä hän suostunut edes syömään siellä! Kaikista näistä hankaluuksista huolimatta roomalaisveljet odottivat ilomielin Paavalia ja hänen matkatovereitaan voidakseen saattaa heidät turvallisesti perille.

 8. Miksi Paavali kiitti Jumalaa, kun hän näki veljet?

⁸ Raamattu kertoo: ”Kun Paavali näki heidät [veljet], hän kiitti Jumalaa ja rohkaistui.” (Apt. 28:15.) Pelkästään näiden rakkaiden veljien näkeminen vahvisti ja lohdutti häntä; jotkut heistä hän saattoi tuntea henkilökohtaisesti. Miksi Paavali kiitti Jumalaa? Hän tiesi, että epäitsekäs rakkaus on osa hengen hedelmää (Gal. 5:22). Nykyäänkin pyhä henki saa kristityt näkemään vaivaa toistensa hyväksi ja lohduttamaan niitä, jotka ovat vaikeassa tilanteessa (1. Tess. 5:11, 14).

 9. Miten voimme ilmaista samanlaista henkeä kuin ne veljet, jotka tapasivat Paavalin?

⁹ Pyhä henki saa alttiit veljet ja sisaret esimerkiksi osoittamaan vieraanvaraisuutta kierrosvalvojille, lähetystyöntekijöille ja muille kokoaikaisille palvelijoille, joista monet ovat tehneet suuria uhrauksia voidakseen omistautua täydemmin Jehovan palvelukseen. Kysy itseltäsi, voitko tehdä enemmän tukeaksesi kierrosvalvojan vierailua. Voitko ehkä osoittaa vieraanvaraisuutta hänelle ja hänen vaimolleen, jos hän on naimisissa? Voitko lähteä heidän kanssaan kenttätyöhön? Saat siitä paljon iloa. Kuvittele esimerkiksi, miten iloisia Rooman veljet olivat kuunnellessaan Paavalin ja hänen matkatovereidensa rakentavia kokemuksia. (Apt. 15:3, 4.)

10. Millaisissa oloissa Paavali oli Roomassa, ja mitä hän teki pian saapumisensa jälkeen?

¹⁰ Kun matkaseurue vihdoin tuli Roomaan, ”Paavalin annettiin asua yksin sotilaan vartioidessa häntä” (Apt. 28:16). Kotiarestissa olevat vangit kytkettiin tavallisesti vartijaan ketjulla. Koska Paavali oli valtakunnan julistaja, mikään ketju ei kuitenkaan voinut estää häntä saarnaamasta. Paavali lepäsi matkan vaivoista vain kolme päivää ja kutsui sitten koolle Rooman huomattavimmat juutalaismiehet voidakseen esittäytyä ja antaa todistusta.

11, 12. Miten Paavali yritti murtaa juutalaisten kuulijoidensa mahdollisia ennakkoluuloja?

¹¹ ”Miehet, veljet”, Paavali sanoi, ”vaikka en ollut tehnyt mitään kansaa vastaan tai rikkonut esi-isiemme tapoja, minut luovutettiin vankina Jerusalemista roomalaisten käsiin. Kuulusteltuaan minua he halusivat vapauttaa minut, koska kuolemantuomiolle ei ollut perusteita. Mutta juutalaisten vastustuksen vuoksi minun oli pakko vedota keisariin – ei kuitenkaan siksi, että olisin syyttänyt kansaani mistään.” (Apt. 28:17–19.)

¹² Puhuttelemalla juutalaisia ”veljiksi” Paavali pyrki luomaan yhteisen pohjan kuulijoidensa kanssa ja murtamaan heillä mahdollisesti olevia ennakkoluuloja (1. Kor. 9:20). Hän teki myös selväksi, että hän oli Roomassa vedotakseen keisariin, ei osoittaakseen sikäläisiä juutalaisia syyttävällä sormella. Paikallinen juutalaisyhteisö ei kuitenkaan ollut kuullut mitään Paavalin vetoomuksesta (Apt. 28:21). Eivätkö Juudean juutalaiset olleet ilmoittaneet asiasta? Eräs hakuteos sanoo, että ”Paavalin laiva oli varmasti ensimmäisiä talven jälkeen Italiaan saapuneita aluksia eivätkä Jerusalemin juutalaisviranomaisten edustajat eikä asiaa koskeva kirje olleet voineet saapua”.

13, 14. Miten Paavali otti esille valtakuntateeman, ja miten voimme jäljitellä häntä?

¹³ Sitten Paavali otti esille valtakuntateeman ja sanoi jotain sellaista, mikä varmasti herätti juutalaisvieraiden uteliaisuuden. Hän selitti: ”Tästä syystä minä siis pyysin, että saisin nähdä teidät ja puhua teille, sillä Israelin toivon vuoksi olen näissä kahleissa.” (Apt. 28:20.) Tuo toivohan liittyi Messiaaseen ja hänen valtakuntaansa, joita kristillinen seurakunta julisti. Juutalaiset vanhimmat vastasivat: ”Meistä on – – paikallaan, että kuulemme, mitä sinä ajattelet, sillä me tiedämme, että tätä lahkoa vastaan puhutaan kaikkialla.” (Apt. 28:22.)

¹⁴ Kun meillä on tilaisuus kertoa hyvää uutista, voimme jäljitellä Paavalia esittämällä toteamuksia tai kysymyksiä, jotka saavat kuulijat ajattelemaan ja herättävät heidän kiinnostuksensa. Erinomaisia ehdotuksia on esimerkiksi julkaisuissa Puhu perustellen käyttämällä Raamattua, Hyödy teokraattisen palveluskoulun opetuksesta ja Kehity lukijana ja opettajana. Käytätkö hyödyksesi näitä Raamatun tutkimisen apuvälineitä?

15. Mitkä neljä seikkaa nousevat esiin Paavalin todistuksesta?

¹⁵ Sovittuna päivänä paikallisia juutalaisia ”tuli vielä enemmän” Paavalin asunnolle. Hän ”selitti heille asioita ja todisti perusteellisesti Jumalan valtakunnasta, ja viittaamalla sekä Mooseksen lakiin että Profeettoihin hän yritti taivuttaa heitä uskomaan Jeesukseen”. (Apt. 28:23.) Paavalin antamasta todistuksesta nousee esiin neljä seikkaa. Ensinnäkin hän kohdisti huomion Jumalan valtakuntaan. Toiseksi hän vetosi kuulijoihinsa yrittämällä ”taivuttaa heitä uskomaan”. Kolmanneksi hän perusteli heille asioita Raamatun kirjoitusten pohjalta. Neljänneksi hän ilmaisi epäitsekkyyttä todistamalla ”aamusta iltaan”. Miten erinomainen esimerkki meille! Entä millaisia olivat tulokset? Luukas kertoo, että ”jotkut alkoivat uskoa siihen, mitä hän sanoi, mutta toiset eivät”. Heille syntyi erimielisyyttä, ja he ”alkoivat lähteä”. (Apt. 28:24, 25a.)

16–18. Miksei Rooman juutalaisten kielteinen suhtautuminen tullut Paavalille yllätyksenä, ja miten meidän tulisi reagoida, kun sanomamme torjutaan?

¹⁶ Tällainen vastaanotto ei tullut Paavalille yllätyksenä, sillä se täytti Raamatun ennustuksen ja hän oli nähnyt vastaavaa aiemminkin (Apt. 13:42–47; 18:5, 6; 19:8, 9). Niinpä Paavali sanoi lähtöä tekeville vierailleen, joiden sydän oli paatunut: ”Pyhä henki sanoi osuvasti profeetta Jesajan välityksellä teidän esi-isillenne: ’Mene tämän kansan luo ja sano: ”Te kuulette mutta ette varmasti ymmärrä, ja te katsotte mutta ette varmasti näe. Tämän kansan sydän on paatunut.”’” (Apt. 28:25b–27.) Vastineella ”paatunut” käännetty alkukielen sana ilmaisee sydämen olevan ”paksuuntunut”, minkä vuoksi valtakunnan sanoma ei pääse sen läpi (Apt. 28:27, alav., nwtsty). Todella murheellinen tilanne!

¹⁷ Paavali sanoi lopuksi, että toisin kuin hänen juutalaiset kuulijansa ”kansakunnat” kuuntelevat varmasti (Apt. 28:28; Ps. 67:2; Jes. 11:10). Hän tiesi, mistä puhui, koska hän oli omin silmin nähnyt monien ei-juutalaisten ottavan vastaan valtakunnan sanoman (Apt. 13:48; 14:27).

¹⁸ Emme siksi loukkaannu vaan noudatamme Paavalin esimerkkiä, kun ihmiset torjuvat hyvän uutisen. Tiedämme, että suhteellisen harvat löytävät elämään johtavan tien (Matt. 7:13, 14). Kun ne, joilla on oikea asenne, asettuvat tosi palvonnan puolelle, iloitsemme ja otamme heidät sydämellisesti vastaan (Luuk. 15:7).

19. Miten Paavali hyödynsi olosuhteitaan?

¹⁹ Luukas päättää kertomuksensa hyvin myönteisesti ja lämpimästi: ”[Paavali] asui omassa vuokratalossaan kokonaiset kaksi vuotta, ja hän otti ystävällisesti vastaan kaikki, jotka tulivat hänen luokseen, saarnasi heille Jumalan valtakuntaa ja opetti Herraa Jeesusta Kristusta koskevia asioita täysin vapaasti, kenenkään estämättä.” (Apt. 28:30, 31.) Paavali oli huomattava esimerkki vieraanvaraisuudesta, uskosta ja innosta.

20, 21. Mainitse joitakuita, jotka hyötyivät Paavalin palveluksesta Roomassa.

²⁰ Yksi niistä, jotka Paavali otti ystävällisesti vastaan, oli Onesimos, Kolossasta karannut orja. Paavali auttoi häntä tulemaan kristityksi, ja hänestä vuorostaan tuli Paavalille ”uskollinen ja rakas veli”. Paavali jopa sanoi, että hänestä tuli Onesimokselle ”kuin isä”. (Kol. 4:9; Filem. 10–12.) Onesimos varmasti piristi Paavalia!a

²¹ Toisetkin hyötyivät Paavalin erinomaisesta esimerkistä. Hän kirjoitti filippiläisille: ”Tilanteeni on todellisuudessa edistänyt hyvän uutisen leviämistä, sillä koko pretoriaanikaarti ja kaikki muutkin ovat saaneet tietää, että olen vankilakahleissa Kristuksen vuoksi. Useimmat Herraa palvelevista veljistä ovat saaneet lisää varmuutta vankilakahleideni vuoksi, ja he ovat entistä rohkeampia puhumaan Jumalan sanaa pelottomasti.” (Fil. 1:12–14.)

22. Miten Paavali käytti hyväkseen ajan, jonka hän oli vangittuna Roomassa?

²² Paavali käytti vankeusaikansa hyväkseen ja kirjoitti Jumalan hengen ohjauksessa Roomasta tärkeitä kirjeitä, jotka kuuluvat nyt Raamatun kreikkalaisiin kirjoituksiin.b Noista kirjeistä oli suurta hyötyä ensimmäisen vuosisadan kristityille, joille ne osoitettiin. Ne hyödyttävät myös meitä, koska niissä olevat neuvot ovat aivan yhtä käytännöllisiä nykyäänkin. (2. Tim. 3:16, 17.)

23, 24. Miten monet kristityt ovat nykyään Paavalin tavoin ilmaisseet myönteistä asennetta, vaikka heidät on vangittu epäoikeudenmukaisesti?

²³ Kun Paavali vapautettiin (mistä ei kerrota Apostolien teoissa), hän oli ollut vangittuna nelisen vuotta: kaksi vuotta Kesareassa ja kaksi vuotta Roomassa (Apt. 23:35; 24:27).c Hän säilytti kuitenkin kaiken aikaa myönteisen asenteen ja teki voitavansa Jumalan palveluksessa. Nykyäänkin monia Jehovan palvelijoita on epäoikeudenmukaisesti vangittu uskonsa vuoksi, mutta he ovat säilyttäneet ilonsa ja jatkaneet saarnaamista. Mietihän espanjalaista Adolfoa, joka vangittiin kristillisen puolueettomuutensa vuoksi. ”Emme voi muuta kuin ihmetellä sinua”, sanoi eräs virkailija. ”Olemme tehneet elämästäsi kerrassaan sietämätöntä, mutta mitä huonommin sinua kohtelemme, sitä leveämmin sinä hymyilet ja sitä ystävällisemmin puhut.”

²⁴ Vähitellen Adolfoon alettiin luottaa niin paljon, että hänen sellinsä ovi jätettiin auki. Sotilailla oli tapana käydä hänen luonaan kyselemässä Raamatusta. Eräs vartija jopa meni Adolfon selliin lukemaan Raamattua Adolfon pitäessä vahtia. Vanki siis ”vartioi” vanginvartijaa! Tällaisten uskollisten todistajien hyvä esimerkki saa meidät varmasti ”olemaan entistä rohkeampia” ja ”puhumaan Jumalan sanaa pelottomasti” vaikeissakin oloissa.

25, 26. Minkä hämmästyttävän ennustuksen Paavali oli nähnyt täyttyvän vähän alle 30 vuodessa, ja mitä vastaavaa on tapahtunut meidän aikanamme?

²⁵ Kotiarestissa ollessaan Paavali ”saarnasi – – Jumalan valtakuntaa” kaikille, jotka kävivät hänen luonaan. Miten sydäntä lämmittävä päätös Apostolien tekojen kirjalle! Apostolien tekojen 1. luvussa mainitaan tehtävä, jonka Jeesus antoi seuraajilleen: ”Te saatte – – voimaa, kun pyhä henki tulee päällenne, ja te tulette olemaan todistajiani Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin asti.” (Apt. 1:8.) Alle 30 vuotta myöhemmin valtakunnan sanomaa oli saarnattu ”taivaan alla koko luomakunnassa” (Kol. 1:23).d Se oli mahtava osoitus Jumalan hengen voimasta! (Sak. 4:6.)

²⁶ Nykyään tuon saman hengen ansiosta maan päällä olevat voidellut ja ”muut lampaat” jatkavat saarnaamistyötä ja ”todistavat perusteellisesti Jumalan valtakunnasta” 240 maassa (Joh. 10:16; Apt. 28:23). Osallistutko sinä tähän työhön täysin määrin?