’Jehovan sana kasvoi jatkuvasti’
”Hän lähettää sanomansa maahan, hänen sanansa kulkee nopeasti.” (PSALMIT 147:15)
1, 2. Minkä tehtävän Jeesus antoi opetuslapsilleen, ja mitä siihen sisältyi?
YKSI Raamatun hämmästyttävimmistä ennustuksista on Apostolien tekojen 1:8:ssa. Vähän ennen taivaaseen nousemistaan Jeesus sanoi uskollisille seuraajilleen: ”Te saatte voimaa, kun pyhä henki tulee päällenne, ja te tulette olemaan todistajiani – – maan ääriin asti.” Miten valtavaksi hankkeeksi tämä osoittautuisikaan!
2 Jumalan sanan julistaminen kautta maailman on varmasti näyttänyt lannistavan suurelta tehtävältä sen opetuslasten pienen joukon silmissä, joka sen sai. Ajatellaanpa, mitä siihen sisältyi. Heidän oli määrä auttaa ihmisiä ymmärtämään Jumalan valtakunnan hyvä uutinen (Matteus 24:14). Jeesuksesta todistaminen vaati myös kertomaan toisille hänen vaikuttavista opetuksistaan ja selittämään heille, mikä osa hänellä on Jehovan tarkoituksessa. Työhön sisältyi myös se, että ihmisistä tehtiin opetuslapsia ja sitten heidät kastettiin. Ja tämä piti tehdä kaikkialla maailmassa! (Matteus 28:19, 20.)
3. Mitä Jeesus vakuutti seuraajilleen, ja miten he suhtautuivat hänen heille antamaansa työhön?
3 Jeesus kuitenkin vakuutti seuraajilleen, että kun he tekisivät hänen heille antamaansa työtä, pyhä henki olisi heidän kanssaan. Niinpä huolimatta tehtävän valtavuudesta ja vastustajien hellittämättömistä ja väkivaltaisista yrityksistä vaientaa Jeesuksen varhaiset opetuslapset, nämä onnistuivat tekemään sen, mitä hän oli käskenyt. Se on historian vahvistama tosiasia, jota ei voida kieltää.
4. Miten toimeksiannosta saarnata ja opettaa toisia ilmeni Jumalan rakkaus?
4 Maailmanlaajuinen saarnaamis- ja opettamiskampanja oli ilmaus Jumalan rakkaudesta niitä kohtaan, jotka eivät tunteneet häntä. Se antoi heille tilaisuuden päästä lähelle häntä ja saada syntinsä anteeksi (Apostolien teot 26:18). Saarnaamista ja opettamista koskeva toimeksianto ilmaisi Jumalan rakkautta myös tämän sanoman viejiä kohtaan, koska se antoi heille tilaisuuden osoittaa antaumuksensa häntä kohtaan ja rakkautensa lähimmäisiään kohtaan (Matteus 22:37–39). Apostoli Paavali arvosti kristillistä sananpalvelusta niin paljon, että hän sanoi sitä ”aarteeksi” (2. Korinttilaisille 4:7).
5. a) Missä esitetään luotettavin selostus varhaiskristityistä, ja mitä kasvua siinä kuvaillaan? b) Miksi Apostolien tekojen kirja on merkityksellinen Jumalan palvelijoille nykyään?
5 Luotettavin selostus varhaiskristittyjen saarnaamistoiminnasta esitetään Apostolien tekojen henkeytetyssä kirjassa, jonka kirjoitti opetuslapsi Luukas. Se kertoo hämmästyttävästä ja nopeasta kasvusta. Tämä Jumalan sanan tuntemuksen kasvu tuo mieleemme psalmin 147:15, jossa sanotaan: ”[Jehova] lähettää sanomansa maahan, hänen sanansa kulkee nopeasti.” Kertomus varhaiskristityistä, joille pyhä henki antoi voimaa, on sekä jännittävä että hyvin merkityksellinen meille nykyään. Jehovan todistajat suorittavat samaa työtä – saarnaavat ja tekevät opetuslapsia – mutta vain paljon suuremmassa mitassa. Edessämme on myös samanlaisia ongelmia kuin kristityillä oli ensimmäisellä vuosisadalla. Kun ajattelemme, miten Jehova siunasi ja vahvisti varhaiskristittyjä, uskomme hänen tukeensa lujittuu.
Kasvu opetuslasten lukumäärässä
6. Mikä kasvua koskeva ilmaus esiintyy kolme kertaa Apostolien tekojen kirjassa, ja mihin se viittaa?
6 Yksi tapa tarkastella Apostolien tekojen 1:8:n täyttymistä on miettiä ilmausta ”Jehovan sana kasvoi – – jatkuvasti”. Se esiintyy Raamatussa hiukan eri muunnelmina vain kolme kertaa – kaikki kohdat Apostolien tekojen kirjassa (Apostolien teot 6:7; 12:24; 19:20). Näissä kohdissa oleva ilmaus ”Jehovan sana” tai ”Jumalan sana” viittaa hyvään uutiseen, Jumalan totuuden innostavaan sanomaan, elävään ja voimakkaaseen sanomaan, joka muutti sen vastaanottaneiden ihmisten elämän (Heprealaisille 4:12).
7. Mihin Jumalan sanan kasvu yhdistetään Apostolien tekojen 6:7:ssä, ja mitä tapahtui vuoden 33 helluntaipäivänä?
7 Ensimmäinen viittaus Jumalan sanan kasvuun on Apostolien tekojen 6:7:ssä. Siinä sanotaan: ”Sen johdosta Jumalan sana kasvoi kasvamistaan, ja opetuslasten luku lisääntyi yhä Jerusalemissa hyvin paljon, ja suuri joukko pappeja alkoi olla uskolle tottelevaisia.” Kasvu yhdistetään tässä opetuslasten lukumäärän lisääntymiseen. Aiemmin, vuoden 33 helluntaipäivänä, Jumalan pyhää henkeä oli vuodatettu ylähuoneessa koolla olleisiin noin 120 opetuslapseen. Apostoli Pietari oli pitänyt innostavan puheen, ja noin 3 000:sta sen kuulijasta oli tuona samana päivänä tullut uskovia. Kävi varmaan melkoinen vilske, kun tuhannet ihmiset kulkivat Jerusalemin tai sen ympäristön yhdelle tai useammalle lammikolle kastettavaksi Jeesuksen nimessä, miehen joka oli noin 50 päivää aiemmin pantu paaluun rikollisena. (Apostolien teot 2:41.)
8. Miten opetuslasten luku lisääntyi vuoden 33 helluntaita seuranneina vuosina?
8 Se oli tietenkin vasta alkua. Juutalaisten uskonnollisten johtajien jatkuvat yritykset tehdä loppu saarnaamistoiminnasta olivat turhia. Noiden johtajien pettymykseksi ”Jehova liitti jatkuvasti – – [opetuslapsiin] pelastuvia päivittäin” (Apostolien teot 2:47). Pian ”miesten luku nousi noin viiteentuhanteen”. Sen jälkeen ”Herraan uskovia tuli jatkuvasti lisää, joukoittain sekä miehiä että naisia”. (Apostolien teot 4:4; 5:14.) Eräästä myöhemmästä vaiheesta kerrotaan: ”Seurakunta astui kaikkialla Juudeassa ja Galileassa ja Samariassa rauhan kauteen ja rakentui, ja vaeltaessaan Jehovan pelossa ja pyhän hengen lohdutuksessa se lisääntyi jatkuvasti.” (Apostolien teot 9:31.) Joidenkin vuosien kuluttua, mahdollisesti vuoden 58 paikkeilla, puhutaan ”monista tuhansista uskovista” (Apostolien teot 21:20). Siihen aikaan joukossa oli myös monia pakanauskovia.
9. Miten kuvailisit varhaiskristittyjä?
9 Tämä lukumääräinen kasvu muodostui paljolti uusista käännynnäisistä. Uskonto oli uusi – mutta se oli dynaaminen. Opetuslapset eivät olleet mitään passiivisia kirkonjäseniä vaan täysin vihkiytyneitä Jehovalle ja hänen Sanalleen, ja joissakin tapauksissa he olivat oppineet totuuden niiltä, joita vainottiin raa’asti (Apostolien teot 16:23, 26–33). Ne, joista tuli kristittyjä, perustivat ratkaisunsa johdonmukaiseen ajatteluun ja omantunnon antamaan opastukseen (Roomalaisille 12:1). Heille oli opetettu Jumalan teitä; totuus oli heidän mielessään ja sydämessään (Heprealaisille 8:10, 11). He olivat valmiita kuolemaan sen puolesta, mihin he uskoivat (Apostolien teot 7:51–60).
10. Minkä velvollisuuden varhaiskristityt omaksuivat, ja minkä rinnakkaisuuden havaitsemme nykyään?
10 Ne jotka omaksuivat kristillisen opetuksen, ymmärsivät olevansa velvollisia kertomaan totuutta toisille. Tämä edisti suoranaisesti heidän lukumääränsä kasvamista edelleen. Eräs raamatunoppinut sanoi: ”Uskon välittämistä toisille ei pidetty hyvin innokkaille tai virallisesti nimitetylle evankelistalle kuuluvana yksinoikeutena. Evankeliumin levittäminen oli jokaisen kirkonjäsenen etuoikeus ja velvollisuus. – – Koko kristillisen yhteisön spontaani suuntautuminen ulospäin vauhditti suuresti tuota liikettä aivan alusta pitäen.” Hän kirjoitti edelleen: ”Evankeliointi oli varhaiskristityille suorastaan elämänneste.” Sama pitää paikkansa aidoista kristityistä nykyään.
Maantieteellinen leviäminen
11. Millaista kasvua kuvaillaan Apostolien tekojen 12:24:ssä, ja miten sitä tapahtui?
11 Toinen viittaus Jumalan sanan kasvuun esitetään Apostolien tekojen 12:24:ssä: ”Jehovan sana kasvoi ja levisi jatkuvasti.” Tämä ilmaus liittyy maantieteelliseen leviämiseen. Hallituksen vastustuksesta huolimatta työ menestyi jatkuvasti. Pyhä henki vuodatettiin ensin Jerusalemissa, ja sieltä sana levisi nopeasti. Vaino hajotti opetuslapset Jerusalemista Juudean ja Samarian seuduille. Mikä oli tulos? ”Ne, jotka olivat hajaantuneet, kulkivat – – halki maan ja julistivat sanan hyvää uutista.” (Apostolien teot 8:1, 4.) Filippos ohjattiin todistamaan eräälle miehelle, joka vei kasteensa jälkeen sanoman Etiopiaan (Apostolien teot 8:26–28, 38, 39). Totuus juurtui nopeasti Lyddaan, Saaronin tasangolle ja Joppeen (Apostolien teot 9:35, 42). Myöhemmin apostoli Paavali matkusti tuhansia kilometrejä meritse ja maitse ja perusti seurakuntia moniin Välimeren maihin. Apostoli Pietari meni Babyloniin (1. Pietarin kirje 5:13). Ennen kuin pyhän hengen vuodattamisesta helluntaina oli kulunut kolmeakymmentä vuotta, Paavali kirjoitti, että hyvää uutista oli ”saarnattu kaikessa luomakunnassa, joka taivaan alla on”. Tällä hän mahdollisesti viittasi silloin tunnettuun maailmaan. (Kolossalaisille 1:23.)
12. Miten kristillisyyden vastustajat tunnustivat Jumalan sanan maantieteellisen leviämisen?
12 Kristillisyyden vastustajatkin tunnustivat, että Jumalan sana oli juurtunut kautta Rooman imperiumin. Esimerkiksi Apostolien tekojen 17:6:ssa kerrotaan, että Tessalonikassa Pohjois-Kreikassa vastustajat huusivat: ”Nämä miehet, jotka ovat saattaneet asutun maan pois tolaltaan, ovat nyt täälläkin.” Toisen vuosisadan alussa Plinius nuorempi kirjoitti Bithyniasta Rooman keisarille Trajanukselle kristillisyydestä. Hän valitti: ”[Se] ei rajoitu vain kaupunkeihin, vaan on levittänyt tartuntansa myös naapurikyliin ja maaseudulle.”
13. Millä tavoin maantieteellinen leviäminen heijasti Jumalan rakkautta ihmiskuntaa kohtaan?
13 Tämä maantieteellinen leviäminen oli ilmaus Jehovan syvästä rakkaudesta lunastuskelpoista ihmiskuntaa kohtaan. Nähdessään, miten pyhä henki toimi pakanoihin kuuluvan Corneliuksen tapauksessa, Pietari sanoi: ”Tosiaankin minä havaitsen, että Jumala ei ole puolueellinen, vaan jokaisessa kansakunnassa se, joka pelkää häntä ja toteuttaa vanhurskautta, on hänelle otollinen.” (Apostolien teot 10:34, 35.) Hyvä uutinen tosiaankin oli ja on tarkoitettu kaikille ihmisille, ja Jumalan sanan maantieteellinen leviäminen tarjosi ihmisille kaikkialla tilaisuuden vastata Jumalan rakkauteen. Tällä 2000-luvulla Jumalan sana on levinnyt kirjaimellisesti kaikkiin maailman osiin.
Kasvu joka voitti alaa
14. Millaista kasvua kuvaillaan Apostolien tekojen 19:20:ssä, ja miltä Jumalan sana voitti alaa?
14 Kolmas viittaus Jumalan sanan kasvuun on Apostolien tekojen 19:20:ssä: ”Jehovan sana kasvoi ja voitti jatkuvasti alaa valtavalla tavalla.” Ilmauksella ’voitti alaa’ tai ’pääsi voitolle’ käännetyn alkuperäisen kreikkalaisen sanan ajatus on ’käytti voimaa’. Edellisissä jakeissa kerrotaan, että monista efesolaisista tuli uskovia ja useat taikuutta harjoittaneet polttivat kirjansa kaikkien edessä. Näin Jumalan sana voitti alaa vääriltä uskonnollisilta käsityksiltä. Hyvä uutinen pääsi voitolle myös muista esteistä, esimerkiksi vainosta. Mikään ei voinut pysäyttää sitä. Tässä näemme jälleen silmiinpistävän yhtäläisyyden oman aikamme tosi kristillisyyden kanssa.
15. a) Mitä eräs raamatunhistorioitsija kirjoitti varhaiskristityistä? b) Kenelle opetuslapset antoivat kunnian menestymisestään?
15 Apostolit ja muut varhaiskristityt julistivat Jumalan sanaa innokkaasti. Eräs raamatunhistorioitsija sanoi heistä: ”Kun ihmisillä on halu puhua Herrastaan, heiltä ei puutu siihen keinoja. Tosiasiassa näiden miesten ja naisten motivaatio tekee meihin suuremman vaikutuksen kuin heidän menetelmänsä.” Nuo varhaiskristityt tajusivat kuitenkin, että heidän sananpalveluksensa menestys ei riippunut vain heidän omista ponnisteluistaan. Jumala oli käskenyt heitä jatkamaan työtään, ja hän tuki heitä siinä. Hengellinen kasvu tulee Jumalalta. Apostoli Paavali tunnusti tämän Korintin seurakunnalle osoittamassaan kirjeessä. Hän kirjoitti: ”Minä istutin, Apollos kasteli, mutta Jumala sai aikaan jatkuvan kasvun. Sillä me olemme Jumalan työtovereita.” (1. Korinttilaisille 3:6, 9.)
Pyhä henki työssä
16. Mikä osoittaa, että pyhä henki antoi opetuslapsille voimaa puhua rohkeasti?
16 Muistatko, miten Jeesus vakuutti opetuslapsilleen, että pyhällä hengellä olisi osansa Jumalan sanan kasvussa? Pyhä henki vahvistaisi opetuslapsia heidän saarnaamistoiminnassaan. (Apostolien teot 1:8.) Miten tämä toteutui? Pian sen jälkeen kun henki oli vuodatettu opetuslapsiin helluntaina, Pietari ja Johannes haastettiin puhumaan juutalaiselle sanhedrinille, maan korkeimmalle oikeudelle, jonka tuomarit olivat vastuussa Jeesuksen Kristuksen teloituksesta. Vapisisivatko apostolit pelosta näin vaikuttavan ja vihamielisen joukon edessä? Eivät suinkaan! Pyhä henki vahvisti Pietaria ja Johannesta puhumaan niin rohkeasti, että heidän vastustajansa olivat aivan ihmeissään, ja ”he alkoivat tuntea heidät niiksi, jotka olivat olleet Jeesuksen kanssa” (Apostolien teot 4:8, 13). Pyhä henki pani myös Stefanoksen todistamaan rohkeasti sanhedrinille (Apostolien teot 6:12; 7:55, 56). Aiemmin pyhä henki oli saanut opetuslapset saarnaamaan rohkeasti. Luukas kertoo: ”Kun he olivat rukoilleet, niin se paikka, johon he olivat kokoontuneet, järähteli, ja he kaikki täyttyivät pyhällä hengellä ja puhuivat Jumalan sanaa rohkeasti.” (Apostolien teot 4:31.)
17. Millä muilla tavoin pyhä henki auttoi opetuslapsia heidän sananpalveluksessaan?
17 Voimakkaan pyhän henkensä välityksellä Jehova yhdessä kuolleista herätetyn Jeesuksen kanssa ohjasi saarnaamistoimintaa (Johannes 14:28; 15:26). Kun henki vuodatettiin Corneliuksen, hänen sukulaistensa ja hänen läheisten ystäviensä päälle, apostoli Pietari ymmärsi, että ympärileikkaamattomia pakanoita oli sopivaa kastaa Jeesuksen Kristuksen nimessä (Apostolien teot 10:24, 44–48). Myöhemmin tuolla hengellä oli tärkeä osa, kun se asetti Barnabaan ja Saulin (apostoli Paavalin) lähetystyöhön ja ohjasi, mihin heidän piti mennä ja mihin ei (Apostolien teot 13:2, 4; 16:6, 7). Se ohjasi apostolien ja Jerusalemin vanhinten päätöksentekoa (Apostolien teot 15:23, 28, 29). Pyhä henki ohjasi myös valvojien nimittämistä kristillisessä seurakunnassa (Apostolien teot 20:28).
18. Miten varhaiskristityt ilmaisivat rakkautta?
18 Lisäksi pyhä henki ilmeni kristityissä itsessään: se tuotti heissä jumalisia ominaisuuksia, esimerkiksi rakkautta (Galatalaisille 5:22, 23). Rakkaus sai opetuslapset jakamaan omastaan toisilleen. Esimerkiksi vuoden 33 helluntain jälkeen perustettiin yhteinen rahasto palvelemaan Jerusalemissa olevien opetuslasten fyysisiä tarpeita. Raamatussa kerrotaan: ”Heidän keskuudessaan ei ollut näet yksikään puutteessa, sillä kaikki ne, jotka olivat peltojen tai talojen omistajia, myivät niitä ja toivat myytyjen hinnan ja panivat sen apostolien jalkojen juureen. Sitten jaeltiin kullekin sen mukaan kuin hän tarvitsi.” (Apostolien teot 4:34, 35.) Tätä rakkautta ei osoitettu vain toisia uskovia vaan myös muita kohtaan sekä kertomalla hyvää uutista että tekemällä muita huomaavaisia tekoja (Apostolien teot 28:8, 9). Jeesus sanoi, että hänen seuraajansa tunnistettaisiin uhrautuvasta rakkaudesta (Johannes 13:34, 35). Elintärkeä rakkauden ominaisuus varmasti veti ihmisiä Jumalan luo ja edisti kasvua ensimmäisellä vuosisadalla, samoin kuin se edistää sitä nykyäänkin (Matteus 5:14, 16).
19. a) Millä kolmella tavalla Jehovan sana kasvoi ensimmäisellä vuosisadalla? b) Mitä tarkastelemme seuraavassa kirjoituksessa?
19 Ilmaus ”pyhä henki” esiintyy Apostolien tekojen kirjassa kaikkiaan 41 kertaa. On selvää, että ensimmäisellä vuosisadalla tapahtunut aito kristillinen kasvu liittyi läheisesti pyhän hengen voimaan ja opastukseen. Opetuslasten luku lisääntyi, Jumalan sana levisi laajalti, ja se voitti alaa senaikaisilta uskonnoilta ja filosofisilta suuntauksilta. Tällä kasvulla, jota tapahtui ensimmäisellä vuosisadalla, on rinnakkaisuutensa Jehovan todistajien työssä nykyään. Seuraavassa kirjoituksessa tarkastelemme, miten Jumalan sana on kasvanut dramaattisesti myös nykyään.
Muistatko?
• Miten ensimmäiset opetuslapset kasvoivat lukumääräisesti?
• Millä tavoin Jumalan sana levisi maantieteellisesti?
• Miten Jumalan sana voitti alaa ensimmäisellä vuosisadalla?
• Millainen osa pyhällä hengellä oli Jumalan sanan kasvussa?
[Kuva s. 12]
Filippos saarnasi etiopialaiselle miehelle ja näin levitti hyvää uutista maantieteellisesti laajemmalle alueelle
[Kuva s. 13]
Pyhä henki ohjasi apostoleita ja Jerusalemin vanhimpia
[Kuvan lähdemerkintä s. 10]
Ylhäällä oikealla: esitys siitä, miltä Jerusalemin kaupunki näytti toisen temppelin aikoihin – sijaitsee Holyland-hotellin alueella Jerusalemissa