Neuvontaa joka on ”suolalla höystetty”

”Olkoon puheenne aina miellyttävää, suolalla höystettyä, tietääksenne kuinka teidän pitää kullekin vastata.” – KOLOSSALAISILLE 4:6.

 1, 2. Miksi on erityisen tärkeää, että kristilliset neuvot ovat ’suolalla höystettyjä’?

SUOLALLA on ollut kautta historian tärkeä osa ruoan valmistuksessa. Se on sekä säilöntäaine että maun parantaja, ja niinpä monia suolattomia ruokia pidetään mietoina ja mauttomina. Siksi kun Paavali kirjoitti, että kristityn puheen tulisi olla ”suolalla höystettyä”, hän tarkoitti, että sanojemme tulisi olla rakentavia; mieluisia ja vetoavia. (Kolossalaisille 4:6) Tämä pitää erityisesti paikkansa annettaessa neuvoja. Miksi?

² Neuvomisen tarkoitus ei ole vain jakaa tietoa. Monissa tapauksissa se, jolle annetaan neuvoja, tuntee jo joitakin tilanteeseensa soveltuvia Raamatun periaatteita, mutta hänen on vaikeaa joko soveltaa niitä tai ymmärtää niiden tärkeys. Siksi kristillisen neuvonnan todellinen haaste on asianomaisen ajattelutavan muuttaminen. (Galatalaisille 6:1; Efesolaisille 4:11, 12) Sen tähden tarvitaan ”suolaa”.

 3. Mitä apua Jehova on antanut kristityille neuvonantajille?

³ Neuvominen on tosiaan haaste, ja onnistuakseen siinä neuvoja tarvitsee tietoa ja havaintokykyä. (Sananlaskut 2:1, 2, 9; 2. Timoteukselle 4:2) Onneksi Jehova on antanut Raamatun, joka sisältää tarpeellisen tiedon lisäksi myös monia esimerkkejä ymmärtäväisten Jumalan miesten antamista neuvoista. Se että tarkastelemme joitakin näistä, auttaa meitä olemaan tehokkaampia neuvonantajia.

Ajattele ”Ihmeellistä neuvonantajaa”

 4. Miten kristitty vanhin voi jäljitellä Jeesusta Kristusta esittäessään neuvoja seurakunnalle?

⁴ Ajattele esimerkiksi Jeesusta, ”Ihmeellistä neuvonantajaa”. (Jesaja 9:5) Ensimmäisen vuosisadan lopussa Jeesus lähetytti neuvokirjeitä seitsemälle Aasian piirikunnassa sijainneelle seurakunnalle. Nämä kirjeet ovat erinomainen malli vanhimmille, joiden saattaa olla tarpeellista esittää neuvoja seurakunnilleen – ja nuo periaatteet soveltuvat yhtä hyvin neuvottaessa yksilöitä. Ongelmat, joita Jeesus käsitteli, olivat vakavia: muun muassa luopumus, ”Iisebelin” vaikutus, haaleus ja materialismi. (Ilmestys 2:4, 14, 15, 20–23; 3:1, 14–18) Siksi Jeesus käsitteli näitä ongelmia avoimesti. Se mitä hän halusi sanoa kullekin seurakunnalle, tuli täysin selväksi. Kun kristityt vanhimmat esittävät nykyään neuvoja seurakunnilleen, heidän tulisi Jeesusta jäljitellen höystää neuvonsa nöyryyden ja ystävällisyyden ”suolalla”. (Filippiläisille 2:3–8; Matteus 11:29) Toisaalta heidän tulee jäljitellä Jeesusta myös olemalla suorapuheisia. Neuvojen ei tulisi olla niin epämääräisiä ja niin yleisluonteisia, että seurakunta ei tajua, mistä on kysymys.

 5, 6. Mitä muuta kristitty vanhin voi oppia niistä sanomista, jotka Jeesus lähetti seitsemälle seurakunnalle?

⁵ Huomaa myös, että aina kun suinkin oli mahdollista Jeesus aluksi kiitti lämpimästi seurakuntia ja esitti neuvojensa päätteeksi rakentavaa kannustusta. (Ilmestys 2:2, 3, 7; 3:4, 5) Kristittyjen neuvonantajien tulisi samoin höystää neuvonsa kiitoksella ja kannustuksella. Eräs kokenut vanhin huomauttikin: ”Pelkästään moittimalla veljiä ei todellisuudessa saada paljoakaan aikaan.” Kun vanhimmat neuvovat veljiä ankarasti, heidän ei tulisi masentaa näitä, vaan pikemminkin vahvistaa, niin että he päättävät menetellä tulevaisuudessa paremmin. – Vrt. 2. Korinttolaisille 1:1–4.

⁶ Mitä on lopuksi sanottava sanomista, joita Jeesus lähetti Smyrnan ja Filadelfian seurakunnille? Hänellä ei ollut mitään huomautettavaa näistä veljistä. Mutta koska heillä oli ankaria koettelemuksia, hän kannusti heitä pysymään kestävinä. (Ilmestys 2:8–11; 3:7–13) Myöskään kristittyjen valvojien ei tulisi ainoastaan antaa neuvoja, kun tarvitaan oikaisua, vaan heidän tulisi aina valppaasti kiittää veljiä heidän hyvästä työstään ja kannustaa heitä kestävyyteen. – Roomalaisille 12:12.

Käytä kuvauksia

 7, 8. a) Miten Jeesuksen seuraajilleen antamat neuvot olivat ’suolalla höystettyjä’? b) Miksi kuvaukset ovat arvokkaita, kun annamme neuvoja?

⁷ Erään toisen kerran Jeesus esitti neuvoja, kun hänen opetuslapsiaan alkoi kiinnostaa se, kuka olisi ensimmäinen taivasten valtakunnassa. Hän olisi voinut moittia ankarasti seuraajiaan siitä, että he pohtivat tällaista. Sen sijaan hän ’höysti sanansa suolalla’. Kutsuttuaan luokseen erään lapsukaisen hän sanoi: ”Joka nöyrtyy tämän lapsukaisen kaltaiseksi, se on suurin taivasten valtakunnassa.” (Matteus 18:1–4; Luukas 9:46–48) Tuo neuvo oli selvä, mutta ystävällinen ja rakentava. Osoittamalla, että taivasten valtakunta poikkesi suuresti tämän maailman valtakunnista, Jeesus kannusti seuraajiaan olemaan nöyriä, ja hän yritti poistaa heidän väittelynsä syyn.

⁸ Huomaa myös, miten tehokasta opetusmenetelmää Jeesus käytti tässä tapauksessa. Elävää kuvausta – lapsukaista! Viisaat neuvonantajat ’höystävät’ sanansa usein kuvauksilla, koska ne voivat korostaa asian vakavuutta tai voivat auttaa neuvon saajaa pohtimaan asiaa ja katselemaan ongelmaa uudessa valossa. Kuvaukset auttavat usein vähentämään jännitystä.

 9. Mainitse joitakin muita Raamatun esimerkkejä kuvausten käytöstä neuvoja annettaessa.

⁹ Kun Jehova varoitti Kainia siitä, että tämä oli suuressa vaarassa syyllistyä vakavaan syntiin, hän kuvaili syntiä eloisasti villieläimeksi. Hän sanoi: ”[Synti väijyy] ovella, ja sen halu on sinuun.” (1. Mooseksen kirja 4:7) Kun Joona oli vihainen siitä, että Jehova oli säästänyt katuvat niiniveläiset, Jumala toimitti hänelle risiinikasvin varjostamaan häntä. Kun tuo kasvi sitten kuivui ja Joona valitti, Jehova sanoi: ”Sinä armahdat risiinikasvia – –. Enkö siis minä armahtaisi Niiniveä, sitä suurta kaupunkia, jossa on enemmän kuin sata kaksikymmentä tuhatta ihmistä?” (Joona 4:5–11) Se oli todella vaikuttava neuvo!

10. Miten eräs nykyajan kristitty neuvonantaja käytti kuvausta auttaakseen nuorta henkilöä ymmärtämään vanhempiensa vaikuttimia?

¹⁰ Samoin kun eräs nuori tyttö harmistui vanhemmilleen, jotka rajoittivat sitä, kenen kanssa hän sai seurustella, eräs matkavalvoja yritti auttaa häntä käyttämällä seuraavaa kuvausta: ”Sinähän pidät ompelemisesta, vai mitä? Kuvittele, että uhraisit paljon aikaa kauniin puvun valmistamiseen ystävättärellesi. Mutta annettuasi sen hänelle huomaisit, että hän käyttää sitä lattiariepuna. Miltä se sinusta tuntuisi?” Tyttö myönsi, että se harmittaisi häntä. Tuo palvelija jatkoi: ”Juuri niin vanhempasi ajattelevat asiasta. He ovat käyttäneet paljon aikaa sinun kasvattamiseesi, ja he ovat ylpeitä sinusta. Siksi he haluavat sinun seurustelevan sellaisten ihmisten kanssa, jotka kohtelevat sinua oikein, eivät sellaisten ihmisten kanssa, jotka lopulta vahingoittavat sinua.” Tuo kuvaus auttoi tyttöä ymmärtämään, mitä hänen vanhempansa yrittivät tehdä.

Tee kysymyksiä

11. Miten Jehova käytti tehokkaasti kysymyksiä neuvoessaan Joonaa?

¹¹ Olet saattanut panna merkille, että kun Jehova puhui Joonalle tämän perusteettomasta suuttumuksesta, Hän teki myös kysymyksiä. Kun Joona oli suutuksissaan siitä, ettei Niiniveä ollut tuhottu, ja toivoi kuolemaa, Jehova sanoi: ”Onko vihastumisesi oikea?” Joona ei vastannut. Siksi Jehova antoi risiinikasvin kasvaa ja sitten kuolla. Silloin Joona oli kaksin verroin äkeissään. Siksi Jehova kysyi häneltä: ”Onko vihastumisesi risiinikasvin tähden oikea?” Tällä kertaa Joona vastasi ja sanoi: ”Oikea on vihastumiseni kuolemaan asti.” Nyt kun profeetta oli vastannut Jehovalle, Hän jatkoi vertaamalla Joonan asennetta mitätöntä kasvia kohtaan siihen, miten Hän itse suhtautui Niiniveen, ja esitti sitten ratkaisevan kysymyksen: ”Enkö siis minä armahtaisi Niiniveä?” (Joona 4:4, 9, 11) Näin Joonaa neuvottiin jäljittelemään Jehovan asennetta katuvia niiniveläisiä kohtaan.

12. Mitä arvoa kysymyksillä on neuvottaessa? Valaise.

¹² Kysymykset auttavat tosiaan neuvonantajaa saamaan selville, mitä neuvojen tarpeessa oleva ihminen ajattelee. Ne auttavat myös tuota henkilöä ymmärtämään selvemmin omat ongelmansa ja vaikuttimensa. Esimerkiksi joku voi olla ehdottomasti sitä mieltä, että hänellä on täysi oikeus ottaa ryyppy ennen kuin ajaa autolla kotiin. Hän voi ajatella vilpittömästi: ’Alkoholi ei vaikuta minuun!’ Joku ystävä saattaisi haluta puhua hänelle järkeä sanoen: ’Mutta entä, jos joutuisit onnettomuuteen ilman omaa syytäsi? Mitä poliisit ajattelisivat, jos he huomaisivat sinun nauttineen alkoholijuomia? Ja entä, jos tuo alkoholi tosiaan vaikuttaisi reaktioihisi vaikka vähänkin? Haluaisitko tosiaan ajaa autoasi, kun refleksisi eivät toimi sataprosenttisesti? Kannattaako riskeerata vain yhden ryypyn takia?’

13. Millä tavoin eräs neuvonantaja käytti sekä Raamattua että kysymyksiä antaessaan neuvoja? Miksi se oli tehokasta?

¹³ Kristilliset neuvot perustuvat aina Raamattuun. Ja mikäli mahdollista kristityt neuvonantajat käyttävätkin Raamattua antaessaan neuvoja. Se on tehokas apuneuvo. (Heprealaisille 4:12) Valaisemme asiaa: Eräs kokenut vanhin yritti auttaa jotakuta, joka ei ollut enää toimelias saarnaamistyössä. Vanhin kiinnitti huomion Jeesuksen vertaukseen miehestä, jolla oli kaksi lasta, joita kumpaakin hän pyysi työskentelemään viinitarhassaan. Ensimmäinen sanoi, että hän menisi, mutta ei mennyt. Toinen sanoi, ettei hän menisi, mutta sitten hän päätti kuitenkin mennä. (Matteus 21:28–31) Sitten neuvonantaja kysyi: ”Kumman menettelyä näistä kahdesta lapsesta sinä parhaillaan jäljittelet?” Julistaja ymmärsi asian nopeasti, varsinkin kun neuvonantaja jatkoi: ”Miten ajattelet Jehovan, viinitarhan Omistajan, suhtautuvan tilanteeseesi?”

14. Mainitse joitakin muita tilanteita, joissa kysymykset voisivat olla arvokas väline neuvoja annettaessa.

¹⁴ Sama pitää paikkansa, kun yritetään auttaa niitä joilla on epäilyksiä, niitä joilla on ongelmia avioliitossaan tai perheessään, niitä joilla on vaikeuksia joidenkin yksilöiden kanssa, tai niitä joilla on muita koettelemuksia.a Taitavat kysymykset auttavat neuvojen saajia pohtimaan asiaa, tutkimaan itseään ja pääsemään oikeisiin johtopäätöksiin.

Kuuntele huolellisesti

15. a) Minkä Jobin kolme ”lohduttajaa” laiminlöivät? b) Miten kuunteleminen auttaa kristittyä neuvonantajaa?

¹⁵ Muista kuitenkin, että tekemällä kysymyksiä ilmaiset haluavasi kuulla vastaukset. (Sananlaskut 18:13) Neuvonantajien ei tulisi langeta samaan ansaan kuin Jobin kolme ”lohduttajaa”. Job puhui heille, mutta he eivät todellisuudessa kuunnelleet. He olivat jo päättäneet, että Jobin oma syntisyys aiheutti hänen kärsimyksensä. (Job 16:2; 22:4–11) Sitä vastoin kristityn neuvonantajan tulisi kuunnella huolellisesti. Silloin hän saattaa huomata merkittäviä taukoja tai muutoksia äänensävyssä, jotka osoittavat, ettei kaikkea ole vielä kerrottu. Lisäkysymysten avulla voidaan ehkä onkia esiin henkilön mielessä taustalla väikkyvä ajatus. – Vrt. Sananlaskut 20:5.

16. Mitä neuvonantajalta vaaditaan, kun on vaikeaa kuunnella tunneperäisesti järkyttyneen kristityn toverin esittämiä ajatuksia?

¹⁶ Tämä ei ehkä aina ole helppoa. Henkilö voi kiukuissaan puuskahtaa: ”Vihaan vanhempiani!” tai: ”En voi enää elää mieheni kanssa!” Sellaisen kuunteleminen tuntuu järkyttävältä. Mutta muista, että Jehova oli halukas kuuntelemaan, kun Aasaf valitti, että hänen uskollisuutensa näytti olevan turhaa. (Psalmi 73:13, 14) Jumala kuunteli silloinkin, kun Jeremia sanoi, että häntä oli viekoitettu. (Jeremia 20:7, ”taivutellut” = ”viekoitellut”, UM) Habakuk nähtävästi valitti sitä, että pahat sortivat vanhurskaita ja että Jehova ei edes nähnyt sitä. (Habakuk 1:13–17) Kristittyjen neuvonantajien tulisi olla yhtä auliita kuuntelemaan. Jos ihmisillä tosiaan on tällaisia tunteita, niin neuvonantajan on tarpeellista tietää siitä, jotta hän voisi auttaa. Hänen tulisi välttää yrittämästä vaivihkaa saada neuvottavaa henkilöä ilmaisemaan sellaisia mielipiteitä, joita tällä hänen käsityksensä mukaan pitäisi olla, sen sijaan että tämä kertoisi, mitä mieltä hän todellisuudessa on. Neuvojan tulisi myös välttää jyrkkää tai tuomitsevaa suhtautumistapaa, joka saattaisi ehkäistä henkilöä avaamasta enempää sydäntään. – Sananlaskut 14:29; 17:27.

17. Miten pelkästään veljiemme kuunteleminen joskus riittää lohduttamaan heitä?

¹⁷ Joskus neuvonnastamme suurin osa on kuuntelemista, sitä että annamme henkilön vuodattaa meille murheensa, sydänsurunsa tai tunneperäiset kärsimyksensä. Kun Noomi palasi Mooabin maasta, israelilaisnaiset tervehtivät häntä sanoen: ”Onko tämä Noomi?” Mutta Noomi vastasi surullisena: ”Älkää kutsuko minua Noomiksi, kutsukaa minua Maaraksi, sillä Kaikkivaltias on antanut minulle paljon katkerata murhetta. Rikkaana minä lähdin, mutta tyhjänä Herra antaa minun palata. Miksi siis kutsutte minua Noomiksi, kun Herra on minua vastaan todistanut ja Kaikkivaltias on tuottanut minulle onnettomuutta?” (Ruut 1:19–21) Israelilaisnaiset eivät voineet sanoa paljoakaan vastaukseksi. Mutta usein jo sillä, että tarjoutuu rakkaudellisesti kuuntelemaan, kun toiset purkavat tunneperäistä tuskaansa, voi olla heihin tervehdyttävä vaikutus.b

Ole realistinen

18. a) Miten eri ihmiset suhtautuivat Jehovalta ja Jeesukselta Kristukselta tuleviin neuvoihin? b) Mitä ominaisuutta kristittyjen neuvonantajien tulisi kehittää?

¹⁸ Neuvoihin suhtaudutaan tietysti hyvin eri tavoin. Ilmeisesti Joona otti Jehovan neuvon varteen. Tuo profeetta toipui niin hyvin katkeruudestaan ja suuttumuksestaan, että hän kertoi kokemuksensa, jotta toisetkin voisivat oppia niistä. Jeesuksen seuraajat eivät oppineet nöyryyttä kovin nopeasti. Vielä Jeesuksen kuolemaa edeltäneenä iltana he alkoivat taas väitellä siitä, kuka olisi suurin heidän joukossaan! (Luukas 22:24) Siksi neuvoja antavien täytyy olla kärsivällisiä. (Saarnaaja 7:9) Jos jollakulla on syvään juurtunut väärä asenne, vanhimman muutamat sanat eivät yleensä saa häntä muuttamaan menettelyään. Aviopuolisoitten välillä pitkään vallinneet ongelmat eivät katoa hetkessä kypsän kristityn kanssa käydyn keskustelun jälkeen. Vakavan sairauden paraneminen voi vaatia kuukausia, ja sama voi pitää paikkansa vakavista hengellisistä ongelmista. Ja jotkut eivät yksinkertaisesti kuuntele terveitä neuvoja. Vaikka Jehova itse neuvoi Kainia, tämä meni pois ja murhasi veljensä. – 1. Mooseksen kirja 4:6–8.

19. Miten seurakunta voi auttaa tunneperäisistä haavoista kärsiviä?

¹⁹ Niiden, joilla on vakavia ongelmia, tulisi suhtautua realistisesti siihen, mitä he voivat odottaa seurakunnalta. Toinen kristitty ei voi poistaa kroonista henkistä masennusta tai mahdollisesti jonkin murhenäytelmän tai kauhean kokemuksen aiheuttamaa tunneperäistä vammaa. Kun ihminen on ruumiillisesti sairas, lääkäri tyytyy usein vain tekemään hänen olonsa mukavaksi samalla kun aika työskentelee ruumiin tervehdyttämiseksi. Samoin kun joku kristitty kärsii tunneperäisesti, seurakunta voi yrittää ”tehdä hänen olonsa mukavaksi” rukoilemalla hänen kanssaan ja hänen puolestaan, esittämällä rohkaisun sanoja aina kun se on mahdollista ja antamalla kaikkea mahdollista käytännöllistä apua. Silloin yleensä aika ja Jehovan henki parantavat henkilön. (Sananlaskut 12:25; Jaakob 5:14, 15) Niinpä eräs sukurutsauksen uhri kirjoitti: ”Vaikka sukurutsaus saattaa aiheuttaa hirveää tunneperäistä painetta, Jehovan järjestö tekee paljon tukeakseen sinua, ja Raamatun avulla ja veljiesi ja sisartesi tuella sinä voit selviytyä siitä.”c

20. Mikä merkitys neuvoilla on, kun me kaikki pyrimme jatkamaan Jehovan palvelemista?

²⁰ Kristityillä on tosiaan vastuu auttaa toisiaan. Varsinkin vanhinten, mutta myös kaikkien seurakunnassa tulisi olla kiinnostuneita toistensa hyvinvoinnista ja antaa ystävällisiä, raamatullisia neuvoja, kun niitä tarvitaan. (Filippiläisille 2:4) Noiden neuvojen ei tietenkään tulisi olla käskeviä eikä töykeitä. Niillä ei tulisi myöskään antaa sellaista vaikutelmaa, että neuvoja yrittäisi määrätä toisen elämää. Pikemminkin niiden tulisi perustua Raamattuun ja olla ’suolalla höystettyjä’. (Kolossalaisille 4:6) Jokainen tarvitsee aika ajoin apua, ja ystävällisyyden ja rohkaisun ”suolalla” höystetyt ajankohtaiset neuvot auttavat meitä kaikkia jatkamaan ikuiseen elämään johtavalla tiellä.

[Alaviitteet]

Muistatko?

□ Mitkä Jeesuksen seitsemälle seurakunnalle antamien neuvojen piirteet voivat auttaa vanhimpia nykyään?

□ Mitä esimerkkejä Raamatussa on kuvausten käyttämisestä neuvoja annettaessa?

□ Mitä todellista arvoa kysymyksillä on kristitylle neuvonantajalle?

□ Miten taitava neuvonantaja voi käyttää Raamattua?

□ Miksi neuvoja antavan tulisi olla myös huolellinen kuuntelija?

[Kuva s. 16]

Jeesus käytti lasta havainnollistamaan ydinkohtaansa antaessaan opetuslapsilleen selviä, ystävällisiä ja rakentavia neuvoja

[Kuva s. 17]

Joona oli katkera ja vihainen, mutta ilmeisesti hän otti Jehovan neuvot varteen