Luomisvoima – ”taivaan ja maan Tekijä”

1, 2. Millainen näyte aurinko on Jehovan luomisvoimasta?

OLETKO joskus seissyt kylmänä iltana nuotiotulen äärellä? Ehkä lämmittelit käsiä sen loimussa juuri sopivalla etäisyydellä. Liian lähellä kuumuus tuntui polttavalta, liian kaukana taas kylmä yöilma kietoutui ympärillesi ja nostatti sinussa vilunväreitä.

² Ihoamme lämmittää päivisin ”tuli”, joka palaa noin 150 miljoonan kilometrin päässä.a Millaista voimaa auringossa täytyykään olla, kun sen lämpö tuntuu niin pitkän matkan päästä! Maapallo kiertää kuitenkin sitä juuri sopivalla etäisyydellä. Liian lähellä maapallon vedet haihtuisivat, liian kaukana ne jäätyisivät. Kumpikin ääripää tekisi planeetastamme elottoman. Auringon tuottama energia on elämälle välttämätöntä ja vieläpä puhdasta. Lisäksi sen valo piristää mieltä (Saarnaaja 11:7).

 3. Mitä voimme oppia auringosta?

³ Suurin osa ihmisistä pitää aurinkoa itsestään selvänä, vaikka heidän elämänsä ei olisi mahdollista ilman sitä. Heiltä jää huomaamatta, mitä auringosta voi oppia. Raamatussa sanotaan Jehovasta: ”Sinä olet tehnyt valon ja auringon.” (Psalmit 74:16.) Aurinko tuo siis kunniaa Jehovalle, ”taivaan ja maan Tekijälle” (Psalmit 19:1; 134:3). Se on kuitenkin vain yksi lukemattomista taivaankappaleista, jotka opettavat meille jotakin Jehovan suunnattomasta luomisvoimasta. Tarkastellaanpa muutamia niistä lähemmin ja kiinnitetään sitten huomiota maapalloon ja sillä olevaan elämään.

4, 5. Kuinka paljon auringossa on energiaa, ja kuinka suuri se on, mutta millainen se on muihin tähtiin verrattuna?

⁴ Aurinkomme on tähti. Se näyttää suuremmalta kuin yötaivaalla näkyvät tähdet, koska se on paljon lähempänä meitä. Kuinka paljon siinä on energiaa? Sen ytimessä lämpötila on noin 15 miljoonaa astetta. Jos sieltä voisi ottaa nuppineulan pään kokoisen palan ainetta tänne maan päälle, turvallinen etäisyys siitä olisi 140 kilometriä! Aurinko säteilee joka sekunti yhtä paljon energiaa kuin vapautuisi satojen miljoonien ydinpommien räjähdyksessä.

⁵ Aurinko on niin valtavan kokoinen, että sen sisään mahtuisi yli 1,3 miljoonaa maapalloa. Onko se poikkeuksellisen suuri tähti? Ei ole. Tähtitieteilijät sanovat sitä keltaiseksi kääpiöksi. Apostoli Paavali kirjoitti Jumalan hengen ohjauksessa, että ”tähti – – eroaa toisesta tähdestä kirkkaudeltaan” (1. Korinttilaisille 15:41). On olemassa niin suuri tähti, että jos se sijoitettaisiin auringon paikalle, maapallo jäisi sen sisään. Eräs toinen jättiläistähti auringon paikalle sijoitettuna ulottuisi aina Saturnukseen asti – vaikka tämä planeetta on niin kaukana maapallosta, että yli 40-kertaisella luodin nopeudella kulkevalta avaruusalukselta kesti neljä vuotta päästä sinne.

 6. Miten Raamattu osoittaa, että tähtiä on ihmisen näkökulmasta katsottuna valtavasti?

⁶ Tähtien määrä herättää vielä suurempaa kunnioitusta kuin niiden koko. Raamattu antaa ymmärtää, että niitä on käytännössä äärettömästi, sillä niiden määrää on yhtä vaikea laskea kuin ”meren hiekkaa” (Jeremia 33:22). Tähtiä on paljon enemmän kuin paljaalla silmällä voi nähdä. Jos raamatunkirjoittaja Jeremia olisi katsellut yötaivasta ja yrittänyt laskea näkyvät tähdet, hän olisi päässyt vain noin kolmeentuhanteen, sillä sen verran ihmissilmä voi niitä nähdä kirkkaana yönä ilman apuvälineitä. Lukua voisi verrata hiekkajyvästen määrään kourallisessa hiekkaa. Kaiken kaikkiaan tähtiä on kuitenkin suunnattomasti, kuin meren hiekkaa.b Kuka pystyy laskemaan sellaista määrää?

 7. Mitä tiedämme siitä, kuinka paljon tähtiä on Linnunrata-galaksissamme tai galakseja koko maailmankaikkeudessa?

⁷ Joidenkin tähtitieteilijöiden arvion mukaan pelkästään omaan Linnunrata-galaksiimme kuuluu yli sata miljardia tähteä.c Toiset sanovat, että niitä on paljon enemmän. Linnunrata on kuitenkin vain yksi lukemattomista galakseista, ja monissa niistä on vielä paljon enemmän tähtiä. Kuinka paljon galakseja sitten on? Arviot vaihtelevat sadoista miljardeista jopa biljooniin. Vaikuttaa siis siltä, että ihminen ei ole vielä pystynyt määrittämään edes galaksien määrää, puhumattakaan niihin kuuluvien tähtien määrästä. Psalmissa 147:4 sanotaan kuitenkin Jehovasta: ”Hän laskee tähdet.” Jehova siis tietää tähtien tarkan lukumäärän. Lisäksi Jesajan 40:26:ssa todetaan: ”Kohottakaa katseenne taivaaseen ja katsokaa. Kuka nämä on luonut? Hän, joka käskee koko niiden armeijaa ja laskee ne yksitellen. Hän kutsuu niitä kaikkia nimeltä.” Ajattele: Jehova on jopa antanut jokaiselle tähdelle nimen!

 8. a) Miten selittäisit Linnunradan koon? b) Minkä välityksellä Jehova määrää taivaankappaleiden liikkeet?

⁸ Kunnioituksemme syvenee entisestään, kun mietimme galaksien kokoa. Linnunradan halkaisijan arvellaan olevan noin 100 000 valovuotta. Huikeat 300 000 kilometriä sekunnissa kiitävältä valonsäteeltä menisi 100 000 vuotta galaksimme poikki kulkemiseen. Jotkin galaksit ovat monta kertaa Linnunrataa suurempia. Raamatussa sanotaan, että Jehova ”pingottaa taivaan” aivan kuin se olisi pelkkää kangasta (Psalmit 104:2). Hän myös määrää kaikkien taivaankappaleiden liikkeet. Pienimmästä tähtienvälisestä pölyhiukkasesta aina mahtavimpaan galaksiin saakka kaikki liikkuu fysiikan lakien mukaan, jotka Jumala on säätänyt. (Job 38:31–33.) Tiedemiehet ovat verranneet taivaankappaleiden tarkkoja liikkeitä monimutkaisen baletin koreografiaan. Etkö tunnekin syvää kunnioitusta Jumalaa kohtaan, joka on luonut tämän kaiken?

 9, 10. Miten Jehovan voima ilmenee aurinkokunnan, Jupiterin, maan ja kuun sijainnista?

⁹ Jehovan luomisvoima näkyy myös siinä, miten hän on tehnyt maapallon. Hän on sijoittanut planeettamme hyvin huolellisesti valtavaan maailmankaikkeuteen. Jotkut tiedemiehet uskovat, että monissa galakseissa olosuhteet eivät olisi suotuisat maapallon kaltaiselle planeetalle, jolla on elämää. Ilmeisesti suurinta osaa Linnunradastakaan ei ole suunniteltu elämää ylläpitäväksi. Sen keskusta on täynnä tähtiä. Säteilyä on paljon, ja tähdet ovat usein vähällä törmätä toisiinsa. Reuna-alueilta taas puuttuu monia elämälle välttämättömiä alkuaineita. Aurinkokuntamme sijaitsee ihanteellisessa kohdassa näiden äärimmäisyyksien välillä.

¹⁰ Maapallolla on kaukainen mutta sitäkin kookkaampi suojelija: planeetta Jupiter. Se on yli tuhat kertaa maapalloa suurempi, joten sillä on valtaisa vetovoima, jolla se vetää puoleensa avaruuden halki kiitäviä kappaleita ja muuttaa niiden rataa. Tutkijat ovat laskeneet, että ilman Jupiteria maapallon ilmakehään sataisi 10 000 kertaa enemmän massiivisia kappaleita kuin nykyään. Myös Kuu, joka on paljon meitä lähempänä, hyödyttää maapalloa. Se ei ainoastaan ole kaunis ”yölamppu”, vaan myös pitää maapallon kallistuman vakiona, minkä ansiosta voimme nauttia vuodenaikojen vaihtelusta.

11. Miten maapallon ilmakehä on suunniteltu toimimaan suojakilpenä?

¹¹ Jehovan luomisvoima ilmenee kaikista maapallon piirteistä. Esimerkistä käy ilmakehä, joka toimii suojakilpenä. Aurinko säteilee terveellisiä ja tappavia säteitä. Kun tappavat säteet saapuvat ilmakehän yläosaan, ne saavat tavallisen hapen muuttumaan otsoniksi. Syntyvä otsonikerros puolestaan imee itseensä suurimman osan kuolettavista säteistä. Planeetallemme on siis suunniteltu hieno suojamekanismi.

12. Miten veden kiertokulku ilmakehässä on osoitus Jehovan luomisvoimasta?

¹² Otsonikerros on vain yksi ilmakehään liittyvä piirre. Ilmakehä koostuu monista kaasuista, jotka ylläpitävät elämää maapallolla. Ilmakehän ihmeellisyyksiin kuuluu veden kiertokulku. Aurinko haihduttaa vuosittain yli 400 000 kuutiokilometriä vettä maapallon meristä. Vesi muodostaa pilviä, joita ilmakehän tuulet levittävät laajalle alueelle. Puhtaaksi suodattunut vesi tulee alas vesi-, lumi- tai raesateena ja täyttää vesivarastot uudestaan. Saarnaajan 1:7:ssä sanotaan osuvasti: ”Kaikki joet virtaavat mereen, mutta meri ei täyty. Siihen paikkaan, josta joet lähtevät, ne palaavat lähteäkseen jälleen.” Vain Jehova on voinut käynnistää tällaisen kiertokulun.

13. Miten Luojan voima ilmenee maapallon kasvillisuudesta ja maaperästä?

¹³ Näemme todisteita Luojan voimasta kaikkialla, missä on elämää. Hänen luomisvoimansa on ilmeinen koko kasvimaailmassa yli sata metriä korkeista jättiläispunapuista aina mikroskooppisen pieneen kasviplanktoniin saakka, joka elää meressä ja tuottaa suurimman osan hengittämästämme hapesta. Maaperäkin on täynnä elollisia – matoja, sieniä ja mikrobeja – jotka kaikki tekevät monimuotoista yhteistyötä kasvien kasvun hyväksi. Raamattu sanookin, että maaperässä on ”voimaa” (1. Mooseksen kirja 4:12, alaviite).

14. Miten paljon energiaa on pikkuriikkisessä atomissa?

¹⁴ Jehova on kiistatta ”tehnyt maan voimallaan” (Jeremia 10:12). Jumalan voima ilmenee hänen pienimmistäkin luomisteoistaan. Esimerkiksi jos miljoona atomia ladottaisiin vieri viereen, ihmisen hiuskin olisi paksumpi kuin ne yhdessä. Ja jos atomi venytettäisiin 14-kerroksisen talon korkuiseksi, sen seitsemännessä kerroksessa sijaitseva ydin olisi suolarakeen kokoinen. Silti tuo lähes olematon ydin on ydinräjähdyksessä vapautuvan suunnattoman energian lähde.

15. Mitä Jehova opetti Jobille puhumalla villieläimistä?

¹⁵ Jehovan luomisvoimasta todistaa elävästi myös runsas eläimistö. Psalmissa 148 luetellaan monia luomistekoja, jotka ”ylistävät” Jehovaa, ja jakeessa 10 mainitaan muun muassa ”villieläimet ja kaikki kotieläimet”. Jehova puhui kerran Jobille muun muassa leijonasta, seeprasta, villihärästä, Behemotista (eli virtahevosta) ja Leviatanista (luultavasti krokotiilista) osoittaakseen, miksi ihmisen tulisi tuntea syvää kunnioitusta Luojaa kohtaan. Ydinajatus oli se, että jos ihminen tuntee pelonsekaista kunnioitusta näitä voimakkaita villieläimiä kohtaan, niin mitä hänen tulisi ajatella niiden Luojasta? (Job, luvut 38–41.)

16. Mikä Jehovan luomissa linnuissa tekee vaikutuksen sinuun?

¹⁶ Psalmissa 148:10 mainitaan myös ”siivekkäät linnut”. Miten monenlaisia niitä onkaan! Jehova kertoi Jobille strutsista, joka ”nauraa hevoselle ja ratsastajalle”. Tämä 2,5 metrin korkuinen lintu on lentokyvytön, mutta se pystyy juoksemaan 65 kilometrin tuntivauhtia jopa 4,5 metrin pituisin harppauksin. (Job 39:13, 18.) Toisaalta albatrossi viettää suurimman osan elämästään ilmassa merten yläpuolella. Se on luotu liitelemään, sillä sen siipien kärkiväli on noin kolme metriä. Se voi liitää useita tunteja yhteen menoon liikuttamatta siipiään. Kimalaiskolibri taas on maailman pienin lintu, jolla on pituutta vaivaiset viisi senttimetriä. Se voi räpytellä siipiään peräti 80 kertaa sekunnissa! Kolibrit, pienten jalokivien lailla välkehtivät siivekkäät, voivat pysytellä ilmassa paikoillaan samalla tavalla kuin helikopterit ja jopa lentää takaperin.

17. Kuinka suuri on sinivalas, ja miltä sinusta tuntuu, kun mietit Jehovan luomien eläinten piirteitä?

¹⁷ Psalmissa 148:7 sanotaan, että jopa ”merieläimet” ylistävät Jehovaa. Otetaanpa esimerkiksi maapallon suurin eläin, sinivalas. Se saattaa kasvaa yli 30-metriseksi ja painaa yhtä paljon kuin 30 aikuista norsua – jo sen kieli painaa yhden norsun verran. Sen sydän on pikkuauton kokoinen ja syke vain yhdeksän lyöntiä minuutissa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että kolibrin sydän voi lyödä noin 1 200 kertaa minuutissa. Ainakin yksi sinivalaan verisuoni on niin tilava, että lapsi mahtuisi ryömimään sen sisällä. Kun mietimme kaikkea tätä, tunnemme samoin kuin psalminkirjoittaja, joka sanoi: ”Kaikki, jotka hengittävät, ylistäkööt Jahia.” (Psalmit 150:6.)

18, 19. Kuinka paljon Jehova on luonut maan päälle elollisia, ja mihin hänellä on oikeus ja miksi?

¹⁸ Mitä opimme siitä, miten Jehova on käyttänyt luomisvoimaansa? Luomakunnan moninaisuus tekee meihin syvän vaikutuksen. Psalminkirjoittaja huudahti: ”Miten paljon oletkaan tehnyt, Jehova! – – Maa on täynnä kaikkea, mitä olet luonut.” (Psalmit 104:24.) Nämä sanat pitävät paikkansa. Biologit ovat löytäneet maapallolta pitkälti yli miljoona eliölajia, mutta mielipiteet vaihtelevat siitä, montako miljoonaa niitä kaikkiaan on. Ihmistaiteilijan luovuus voi välillä hiipua. Sitä vastoin Jehovan luomisvoima – hänen kykynsä keksiä ja luoda uutta ja erilaista – on selvästikin ehtymätön.

¹⁹ Opimme jotain muutakin Jehovan luomisvoimasta. Jehova on ainoa, jota voidaan sanoa ”Luojaksi”, koska hän on tehnyt kaiken. Ei edes Jehovan ainosyntyistä Poikaa sanota Raamatussa koskaan Luojaksi tai rinnakkaisluojaksi, vaikka hän palveli luomistyössä ”taitavana työntekijänä” (Sananlaskut 8:30; Matteus 19:4). Hän on sen sijaan ”koko luomakunnan esikoinen” (Kolossalaisille 1:15). Jehovan asema Luojana antaa hänelle luontaisen oikeuden olla koko kaikkeuden suvereeni hallitsija (Roomalaisille 1:20; Ilmestys 4:11).

20. Missä mielessä Jehova on levännyt sen jälkeen, kun hän sai valmiiksi maapalloon liittyvän luomistyönsä?

²⁰ Onko Jehova lakannut käyttämästä luomisvoimaansa? Raamattu kyllä sanoo, että kun Jehova päätti luomisen kuudentena luomispäivänä, ”seitsemäntenä päivänä hän alkoi levätä kaikesta tekemästään työstä” (1. Mooseksen kirja 2:2). Apostoli Paavali osoitti, että tämä seitsemäs ”päivä” kestää tuhansia vuosia, sillä se oli vielä meneillään hänen aikanaan (Heprealaisille 4:3–6). Merkitseekö ”lepääminen” sitten sitä, että Jehova on lopettanut työnteon kokonaan? Ei, sillä hän tekee jatkuvasti työtä (Psalmit 92:4; Johannes 5:17). Hänen leponsa täytyy siksi viitata siihen, että hän on keskeyttänyt maapalloon liittyvän fyysisen luomistyönsä joksikin aikaa. Hän on silti työskennellyt edelleen keskeytyksettä tahtonsa toteuttamiseksi. Jehova esimerkiksi ohjasi hengellään Pyhän Raamatun kirjoittamista. Hän on myös tuottanut ”uuden luomuksen”, jota käsitellään 19. luvussa (2. Korinttilaisille 5:17).

21. Miten Jehovan luomisvoima vaikuttaa uskollisiin ihmisiin läpi ikuisuuden?

²¹ Kun Jehovan lepopäivä viimein päättyy, hän pystyy julistamaan kaiken maapallolle tuottamansa ”erittäin hyväksi”, samalla tavalla kuin hän teki kunkin kuuden luomispäivän lopussa (1. Mooseksen kirja 1:31). Nähtäväksi jää, miten hän päättää käyttää rajatonta luomisvoimaansa sen jälkeen. Joka tapauksessa voimme olla varmoja, että se tulee ihastuttamaan meitä edelleen. Läpi ikuisuuden tulemme oppimaan Jehovasta lisää hänen luomistekojensa välityksellä (Saarnaaja 3:11). Mitä enemmän opimme hänestä, sitä syvempää kunnioitusta tunnemme häntä kohtaan – ja sitä läheisemmäksi suuri Luojamme meille tulee.