Älkää luopuko oikein tekemisestä
Kohokohtia 2. Tessalonikalaiskirjeestä
APOSTOLI Paavalin huoli makedonialaisessa Tessalonikan kaupungissa asuneista kristityistä sai hänet kirjoittamaan heille toisen kirjeensä noin vuonna 51. Jotkut seurakunnassa sanoivat väärin, että Jeesuksen Kristuksen läsnäolo oli lähellä. Mahdollisesti jopa jonkin kirjeen, jonka valheellisesti väitettiin tulleen Paavalilta, tulkittiin osoittavan, että ”Jehovan päivä” oli saapunut. – 2. Tessalonikalaisille 2:1, 2.
Joidenkuiden tessalonikalaisten ajattelu vaati siksi oikaisua. Toisessa kirjeessään hän kiitti heitä heidän kasvavasta uskostaan ja lisääntyvästä rakkaudestaan ja uskollisesta kestävyydestään. Mutta hän osoitti myös, että luopumus tulisi ennen Jeesuksen läsnäoloa. Vaikeita aikoja oli siis edessä, ja apostolin kirje auttoi heitä noudattamaan hänen kehotustaan: ”Älkää – – luopuko oikein tekemisestä.” (2. Tessalonikalaisille 3:13) Paavalin sanat voivat auttaa meitä samalla tavoin.
Kristuksen ilmestyminen ja läsnäolo
Aluksi Paavali puhui ahdistukseen tulevasta huojennuksesta. (1:1–12) Se tulisi ”Herran Jeesuksen ilmestymisessä joka tapahtuu taivaasta hänen voimallisten enkeliensä kanssa”. Ikuinen tuho tuotettaisiin sitten niille, jotka eivät tottele hyvää uutista. On lohduttavaa muistaa tämä, kun joudumme kärsimään ahdistusta vainoojien käsissä.
Seuraavaksi Paavali kiinnitti huomiota siihen, että ”laittomuuden ihminen” ilmestyisi ennen Kristuksen läsnäoloa. (2:1–17) Tessalonikalaisten ei pitänyt innostua minkään sellaisen sanoman johdosta, joka antaisi ymmärtää, että ”Jehovan päivä” oli jo koittanut heille. Ensin tulisi luopumus ja ilmestyisi laittomuuden ihminen. Sen jälkeen Jeesus tekisi tämän tyhjäksi läsnäolonsa ilmeiseksi tulossa. Sillä välin Paavali rukoili, että Jumala ja Kristus lohduttaisivat tessalonikalaisten sydäntä ja tekisivät heidät ”lujiksi jokaisessa hyvässä teossa ja sanassa”.
Häiriötä aiheuttavien kohteleminen
Paavalin seuraaviin sanoihin sisältyi ohjeita siitä, miten häiriötä aiheuttavia tuli kohdella. (3:1–18) Hän ilmaisi luottavansa siihen, että Herra vahvistaisi tessalonikalaisia ja varjelisi heidät paholaiselta, Saatana Panettelijalta. Heidän täytyi kuitenkin ryhtyä toimiin omaksi hengelliseksi hyödykseen. Heidän piti vetäytyä pois häiriötä aiheuttavista, jotka sekaantuivat heille kuulumattomiin asioihin ja jotka kieltäytyivät tekemästä työtä. Paavali sanoi: ”Jos joku ei tahdo tehdä työtä, älköön hän syökökään.” Sellaiset henkilöt tuli merkitä, eikä heidän kanssaan tullut seurustella tuttavallisesti, vaikka heitä tulikin neuvoa kuin veljiä. Uskollisten tessalonikalaiskristittyjen ei tullut luopua oikein tekemisestä, ja Paavali toivoi, että Herran Jeesuksen Kristuksen ansaitsematon hyvyys olisi heidän kaikkien kanssa.
Paavalin toinen kirje tessalonikalaisille antaa Jehovan todistajille luottamusta siihen, että heidän ahdistukseensa tulee huojennusta, kun Kristus ja hänen enkelinsä tuottavat koston niille, jotka eivät tottele hyvää uutista. On myös uskoa vahvistavaa tietää, että ”laittomuuden ihminen” (kristikunnan pappisluokka) ja koko väärä uskonto tuhotaan pian. Noudattakaamme sillä välin Paavalin neuvoa olla luopumatta oikein tekemisestä.
[Tekstiruutu/Kuva s. 23]
Jehovan sana menee nopeasti eteenpäin: Paavali kirjoitti: ”Rukoilkaa edelleen meidän puolestamme, että Jehovan sana lakkaamatta menisi nopeasti eteenpäin [tai: ”juoksisi”] ja tulisi kirkastetuksi niin kuin teidänkin parissanne.” (2. Tessalonikalaisille 3:1; Kingdom Interlinear) Jotkut tutkijat ovat esittäneet, että apostoli viittasi juoksijoihin, jotka liikkuivat nopeasti kilpajuoksussa. Vaikka tuo ajatus onkin epävarma, Paavali pyysi Tessalonikan kristittyjä rukoilemaan, että hän ja hänen työtoverinsa voisivat levittää totuuden sanaa kiireesti ja esteettä. Koska Jumala vastaa tällaisiin rukouksiin, hänen sanansa ’menee nopeasti eteenpäin’, kun hyvää uutista saarnataan kiireesti näinä viimeisinä päivinä. Jumalan sana tulee myös ”kirkastetuksi” uskovien keskuudessa; he kunnioittavat sitä suuresti ”Jumalan voimana pelastukseksi”, kuten ne tessalonikalaiset, jotka ottivat sen vastaan. (Roomalaisille 1:16; 1. Tessalonikalaisille 2:13) Miten iloisia olemmekaan siitä, että Jumala siunaa Valtakunnan julistajia ja kartuttaa nopeasti palvojiensa rivejä! – Jesaja 60:22.