LAITTOMUUDEN IHMINEN

Ilmaus, jota apostoli Paavali käytti 2. Tessalonikalaiskirjeen 2:2, 3:ssa varoittaessaan suuresta kristillisyyden vastaisesta luopumuksesta, joka kehittyisi ennen ”Jehovan päivää”. Tässä ”luopumuksesta” käytetty kreikkalainen sana a·po·sta·siʹa ei merkitse pelkästään pois lankeamista, välinpitämätöntä takaisin luisumista. Se merkitsee tietoista hylkäämistä, suunniteltua, tahallista kapinaa. Muinaisissa papyrusasiakirjoissa sanaa a·po·sta·siʹa käytettiin poliittisessa mielessä kapinallisista.

Uskonnollinen kapina. Tässä ei kuitenkaan ole kyse poliittisesta vaan uskonnollisesta kapinasta, kapinasta Jehova Jumalaa ja Jeesusta Kristusta vastaan ja siksi kristillistä seurakuntaa vastaan.

Ennustettu. Apostolit Paavali ja Pietari esittivät sekä suullisesti että kirjallisesti muita ennustuksia tästä luopumuksesta, ja itse Herra Jeesus Kristus varoitti sen tulosta. Kuvauksessaan vehnästä ja rikkakasveista (Mt 13) Jeesus sanoi, että Panettelija kylväisi ”rikkakasveja”, tekokristittyjä, ”paholaisen poikia”, ”vehnän” eli ”valtakunnan poikien” joukkoon. Heitä olisi aina asiainjärjestelmän päättymiseen saakka, jolloin heidät tunnistettaisiin ja ’poltettaisiin’.

Paavali varoitti Efesoksen kristittyjä valvojia siitä, että hänen poismenonsa jälkeen tosi kristittyjen keskuuteen tulisi ”sortavia susia”, jotka eivät kohtelisi laumaa hellästi vaan yrittäisivät vetää ”opetuslapset” mukaansa (eivät vain tekemällä itselleen opetuslapsia vaan yrittämällä vetää pois Kristuksen opetuslapset) (Ap 20:29, 30). Hän kirjoitti 1. Timoteuksen kirjeen 4:1–3:ssa: ”Mutta henkeytetty ilmaus sanoo nimenomaan, että myöhempinä ajanjaksoina jotkut luopuvat uskosta, kun he kiinnittävät huomiota eksyttäviin henkeytettyihin ilmauksiin ja demonien opetuksiin, valheenpuhujien ulkokultaisuuden vaikutuksesta, joiden omatunto on kuin poltinraudalla merkitty [tunnoton, paatunut, niin etteivät he tunne minkäänlaisia omantunnontuskia ulkokultaisesta valheiden puhumisestaan], jotka kieltävät menemästä naimisiin ja käskevät karttamaan ruokia, jotka Jumala loi – – kiittäen nautittavaksi.”

Myöhemmin Paavali kirjoitti Timoteukselle, että ”tulee olemaan ajanjakso, jolloin he eivät kestä terveellistä opetusta, vaan omien halujensa mukaan haalivat itselleen opettajia kutkuttamaan heidän korviaan, ja he kääntävät korvansa pois totuudesta” (2Ti 4:3, 4).

Apostoli Pietari rinnasti kristillisyydestä luopumisen siihen, mitä tapahtui luonnollisen Israelin keskuudessa. Hän sanoi: ”Mutta kansan keskuuteen tuli myös vääriä profeettoja, niin kuin teidänkin keskuudessanne tulee olemaan vääriä opettajia. Juuri nämä tuovat salavihkaa tuhoisia lahkoja ja kieltävät omistajankin, joka heidät osti, ja tuottavat siten itselleen pikaisen tuhon. Lisäksi monet tulevat seuraamaan heidän irstauden tekojaan, ja heidän takiaan totuuden tietä tullaan herjaamaan.” Pietari osoittaa edelleen, että he kiskoisivat hyötyä seurakunnasta mutta ’ettei heidän tuhonsa torku’. (2Pi 2:1–3.)

Kollektiivinen ”ihminen”. Kuten edellä mainitut raamatunkohdat osoittavat, tämä 2. Tessalonikalaiskirjeen 2:1–12:ssa mainittu ”ihminen” ei siis ole yksilö vaan kollektiivinen ”ihminen”, ihmisryhmä, ja tämän ”ihmisen” olemassaolo jatkuisi apostolien kuoleman jälkeen aina Herran läsnäolon aikaan saakka.

Petos Jumalaa kohtaan. ”Laittomuus”, johon tämä luopio, kollektiivinen ”ihminen”, syyllistyy, on laittomuutta Jehova Jumalaa, Kaikkeuden Suvereenia, kohtaan. Tämä ”ihminen” on syypää petokseen. Samoin kuin Juudas Iskariotia, petturia joka kavalsi Herran Jeesuksen Kristuksen ja vaikutti osaltaan hänen kuolemaansa, myös tätä ”ihmistä” nimitetään ”tuhon pojaksi”, joka Juudaksen tavoin tuhotaan ikuisiksi ajoiksi. Tämä ”ihminen” ei ole ”Suuri Babylon”, joka myös taistelee Jumalaa vastaan, sillä ”Suuri Babylon” on nainen, portto. Mutta koska tämä ”ihminen” on noussut uskonnolliseen kapinaan Jumalaa vastaan, se on ilmeisesti osa salaperäistä Babylonia. (Joh 17:12; Il 17:3, 5.)

Paljastetaan. Apostolien kuoleman jälkeen ”laittomuuden ihminen” tuli esiin uskonnollisine ulkokultaisuuksineen ja väärine opetuksineen (2Te 2:3, 6, 8). Paavalin sanojen mukaan tämä ”ihminen” tulisi saamaan suuren vallan ja toimisi Saatanan ohjauksessa suorittaen ”kaikkia voimatekoja ja valheellisia tunnusmerkkejä ja ennusmerkkejä”. Niitä, jotka antavat kollektiivisen ”laittomuuden ihmisen” vaikutuksen pettää itsensä, sanotaan niiksi, ”jotka tuhoutuvat [kirjm. ”tuhoavat itsensä”], rankaisuksi siitä, että he eivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen voidakseen pelastua”. Apostoli osoittaa, että he ”päätyisivät uskomaan valheen” ja että ”heidät kaikki tuomittaisiin, koska he eivät uskoneet totuutta, vaan mieltyivät epävanhurskauteen”. (2Te 2:9–12; ks. Int.) He saavat sen vuoksi langettavan tuomion. (Ks. YLÖSNOUSEMUS: Synti pyhää henkeä vastaan.)