Kulje kohti valoa

MAJAKAT ovat pelastaneet lukemattomia ihmishenkiä. Kaukana kajastava valo kertoo väsyneelle matkamiehelle muustakin kuin vaarallisista karikoista. Se on myös merkki siitä, että määränpää on lähellä. Kristitytkin ovat nykyään lähestymässä pitkän matkan päätä. He ovat kulkeneet synkän, hengellisesti vaarallisen maailman läpi. Raamatussa ihmiskunnan enemmistöä – Jumalasta vieraantuneita ihmisjoukkoja – verrataan ”mereen, joka myllertää, kun se ei voi tyyntyä, jonka vedet myllertävät alati merilevää ja mutaa” (Jesaja 57:20). Jumalan kansa elää tällaisten olosuhteiden keskellä. Heillä on kuitenkin kirkas pelastuksen toivo, joka on heille kuin luotettava valo (Miika 7:8). Jehovan ja hänen kirjoitetun Sanansa ansiosta ”valo on koittanut vanhurskaalle ja ilo sydämeltään rehdeille” (Psalmit 97:11).a

Jotkut kristityt ovat kuitenkin antaneet huomiota hajottavien seikkojen houkutella itsensä pois Jehovan valosta, ja heidän uskonsa on haaksirikkoutunut materialismin, moraalittomuuden tai jopa luopumuksen karikoihin. Kuten ensimmäisellä vuosisadalla, nykyäänkin jotkut ovat ”haaksirikkoutuneet uskonsa suhteen”. (1. Timoteukselle 1:19; 2. Pietarin kirje 2:13–15, 20–22.) Uutta maailmaa voitaisiin verrata kotisatamaan, jota kohti olemme matkalla. Koska tuo määränpää on nyt niin lähellä, olisi surullista menettää Jehovan suosio.

Varo uskon haaksirikkoa

Menneinä vuosisatoina laiva saattoi purjehtia turvallisesti valtamerellä mutta sitten haaksirikkoutua lähestyessään satamaa. Usein matkan petollisin osuus alkoi, kun laiva tuli rannikon tuntumaan. Vastaavasti monelle kaikkein vaarallisinta aikaa ihmiskunnan historiassa ovat tämän nykyisen asiainjärjestelmän ”viimeiset päivät”. Raamattu kuvailee niitä osuvasti ajoiksi, joista varsinkin vihkiytyneiden kristittyjen ”on vaikea selviytyä”. (2. Timoteukselle 3:1–5.)

Miksi viimeiset päivät ovat niin vaikeita? Saatana ”tietää, että hänen aikansa on lyhyt” – hänellä on jäljellä vain vähän aikaa taistella Jumalan palvojia vastaan. Niinpä hän on tehostanut ilkeämielisiä yrityksiään saada heidän uskonsa haaksirikkoutumaan. (Ilmestys 12:12, 17.) Meitä ei kuitenkaan jätetä vaille apua ja opastusta. Jehova on edelleen turvapaikka niille, jotka etsivät hänen ohjaustaan (2. Samuelin kirja 22:31). Hän on antanut meille varoittavia esimerkkejä, jotka paljastavat Saatanan ovelat ja häijyt suunnitelmat. Tarkastellaan nyt kahta esimerkkiä, jotka koskevat Israelin kansaa sen lähestyessä Luvattua maata. (1. Korinttilaisille 10:11; 2. Korinttilaisille 2:11.)

Luvattu maa näkyvissä

Israelin kansa pakeni Mooseksen johdolla Egyptistä. Pian he lähestyivät Luvatun maan etelärajaa. Mooses lähetti 12 miestä vakoilemaan maata. Kymmeneltä heistä puuttui uskoa, ja he tulivat takaisin lannistavia uutisia mukanaan. He väittivät, etteivät israelilaiset voisi menestyä taistelussa kanaanilaisia vastaan, jotka olivat ”poikkeuksellisen kookkaita” ja sotilaallisesti vahvoja. Miten tämä vaikutti kansaan? Raamattu kertoo, että se alkoi nurista Moosesta ja Aaronia vastaan sanoen: ”Miksi Jehova vie meitä siihen maahan kaatumaan miekkaan? Vaimomme ja pienokaisemme joutuvat ryöstösaaliiksi. – – Asetetaan päämies ja palataan Egyptiin!” (4. Mooseksen kirja 13:1, 2, 28–32; 14:1–4.)

Voitko kuvitella, että juuri nämä samat ihmiset olivat nähneet, miten Jehova oli saanut polvilleen mahtavan Egyptin – silloisen maailmanvallan – kymmenellä tuhoisalla vitsauksella sekä kunnioittavaa pelkoa herättävällä ihmeellä Punaisellamerellä. Luvattu maa oli aivan heidän edessään, ja heidän olisi tarvinnut vain kulkea sitä kohti samoin kuin laiva kulkee kohti määränpäässä loistavaa valoa. Silti he uskoivat, ettei Jehova kykenisi kukistamaan mitättömiä, hajallaan olevia Kanaanin kaupunkivaltioita. Tämä uskon puutetta ilmaiseva teko on varmasti ollut pettymys Jumalalle ja niille kahdelle rohkealle vakoojalle, Joosualle ja Kalebille, jotka sanoivat kanaanilaisten olevan Israelille ”kuin leipää”. He olivat kulkeneet Kanaanin läpi, joten heillä oli ensi käden tietoa. Kun kansa ei päässyt Luvattuun maahan, myös Joosuan ja Kalebin oli jatkettava vaellusta erämaassa vuosikymmenten ajan, mutta he eivät menettäneet henkeään uskon puutetta osoittaneiden mukana. He olivat johdattamassa seuraavaa sukupolvea erämaasta kohti Luvattua maata. (4. Mooseksen kirja 14:9, 30.) Lähestyessään sitä toista kertaa israelilaiset joutuisivat kohtaamaan erilaisen koetuksen. Miten he selviytyisivät siitä?

Moabin kuningas Balak yritti kirota Israelin väärän profeetan Bileamin avulla. Jehova kuitenkin teki nämä pahat aikeet tyhjäksi panemalla Bileamin lausumaan siunauksia kirousten sijaan. (4. Mooseksen kirja 22:1–7; 24:10.) Tästä lannistumatta Bileam punoi toisen kavalan juonen, jonka tarkoitus oli tehdä Jumalan kansa kelpaamattomaksi astumaan Luvattuun maahan. Hän aikoi houkutella Israelin moraalittomuuteen ja Baalin palvontaan. Vaikka tämä juoni ei tuottanutkaan toivottua tulosta, sen avulla onnistuttiin viettelemään 24000 israelilaista. He olivat moraalittomissa suhteissa moabilaisten naisten kanssa ja osallistuivat Peorin Baalin palvontaan. (4. Mooseksen kirja 25:1–9.)

Ajattelehan, että monet noista israelilaisista olivat nähneet Jehovan ohjaavan heitä turvallisesti ”suuren ja pelottavan erämaan halki” (5. Mooseksen kirja 1:19). Mutta juuri kun perintö oli Jumalan kansan ulottuvilla, 24000 heistä antoi periksi lihan haluille ja kuoli Jehovan käden kautta. Tämä on totisesti varoittava esimerkki nykyisille Jumalan palvelijoille, jotka ovat saamaisillaan paljon paremman perinnön!

Saatana ei tarvitse uusia strategioita viimeisessä epätoivoisessa yrityksessään estää Jehovan nykyisiä palvelijoita saavuttamasta palkintoaan. Hän yrittää usein herättää pelkoa ja epäilyksiä uhkailun, vainon tai pilkan avulla, samoin kuin hän teki Israelin lähestyessä Luvattua maata ensimmäisellä kerralla. Jotkut kristityt ovat antaneet periksi tällaisen pelottelun edessä. (Matteus 13:20, 21.) Toinen Saatanan hyväksi havaitsema juoni on moraalinen turmelus. Toisinaan jotkut kristilliseen seurakuntaan pujahtaneet ovat yrittäneet turmella hengellisesti heikkoja ja niitä, jotka eivät enää kulje luottavaisina Jumalan valossa (Juudaan kirje 8, 12–16).

Hengellisesti kypsille ja valveutuneille ihmisille maailman moraalinormien romahtaminen on voimakas todiste Saatanan epätoivosta. Hän tosiaan tietää, että pian Jumalan uskolliset palvelijat ovat hänen ulottumattomissaan. Nyt on siis aika pysyä hengellisesti valppaana, jotta voisimme torjua Saatanan hyökkäykset.

Miten pysyä hengellisesti valppaana?

Apostoli Pietari vertaa Jumalan profeetallista sanaa ”pimeässä paikassa loistavaan lamppuun”, joka auttaa kristittyjä ymmärtämään, miten Jumalan tarkoitus toteutuu (2. Pietarin kirje 1:19–21). Ne jotka kehittävät rakkautta Jumalan sanaa kohtaan ja kulkevat edelleen sen ohjauksessa, huomaavat, että Jehova tekee heidän polkunsa suoriksi (Sananlaskut 3:5, 6). He ovat täynnä toivoa ja kiitollisuutta ja ”riemuitsevat hyvän sydämentilan vuoksi”, kun taas ne, jotka eivät tunne Jehovaa tai hylkäävät hänen tiensä, kärsivät lopulta ”sydämen tuskan” ja ”hengen murtumisen” vuoksi (Jesaja 65:13, 14). Tutkimalla ahkerasti Raamattua ja soveltamalla oppimaamme voimme pitää katseemme kohdistettuna varmaan toivoon pikemmin kuin tämän asiainjärjestelmän ohikiitäviin nautintoihin.

Pysyäksemme hengellisesti hereillä meidän on myös välttämätöntä rukoilla. Puhuessaan nykyisen asiainjärjestelmän lopusta Jeesus sanoi: ”Pysykää siis hereillä rukoillen kaiken aikaa, että teidän onnistuisi päästä pakoon tätä kaikkea, minkä on määrä tapahtua, ja seisoa Ihmisen Pojan edessä.” (Luukas 21:34–36.) Jeesus puhui tässä hartaista rukouksista. Hän tiesi, että näinä kriittisinä aikoina vaakalaudalla on ikuinen elämämme. Ilmaisevatko rukouksesi palavaa halua pysyä täysin valveilla hengellisesti?

Kun kuljemme kohti perintöämme, älkäämme unohtako, että matkan viimeinen osuus saattaa olla kaikkein vaarallisin. Kuinka tärkeää siksi onkaan, ettemme kadota näkyvistä valoa, jota seuraamalla voimme säilyä elossa.

Älä anna väärän valon johtaa sinua harhaan

Ennen vanhaan purjelaivojen aikaan erityisen vaaran aiheuttivat pahantahtoiset miehet, jotka olivat liikkeellä kuuttomina öinä, jolloin merimiesten oli vaikea nähdä rannikkoa. He asettivat valoja vaarallisiin paikkoihin huijatakseen aluksen kapteenin muuttamaan kurssia. Petoksen uhreille kävi usein huonosti: heidän laivansa haaksirikkoutuivat, heidän lastinsa ryövättiin ja heidät tapettiin.

Samalla tavoin Saatana, petollinen ”valon enkeli”, haluaa riistää Jumalan palvojilta heidän suhteensa häneen. Panettelija saattaa käyttää ”vääriä apostoleita” ja luopuneita ”vanhurskauden palvelijoita” pettääkseen varomattomat. (2. Korinttilaisille 11:13–15.) Mutta aivan kuten valpasta, kokenutta kapteenia ja miehistöä ei todennäköisesti voitu johtaa harhaan petollisilla valoilla, myöskään kristittyjä, ”joiden havaintokyky on käytössä valmentunut erottamaan sekä oikean että väärän”, eivät väärät opetukset ja vahingolliset filosofiat eksytä (Heprealaisille 5:14; Ilmestys 2:2).

Merenkulkijoilla oli mukanaan lista majakoista, joita he matkansa varrella kohtaisivat. Luettelossa oli kuvaus jokaisesta majakasta ja sen yksilöllisestä merkkivalosta. The World Book Encyclopedia -tietosanakirja kertoo: ”Merimiehet määrittävät, minkä majakan he näkevät – ja saavat näin selville myös sijaintinsa – vertaamalla sen ominaispiirteitä luetteloon majakoiden valotunnuksista.” Samoin Jumalan sana auttaa vilpitönsydämisiä ihmisiä tunnistamaan tosi palvonnan ja ne, jotka sitä harjoittavat, varsinkin näinä viimeisinä päivinä, kun Jehova on korottanut palvontansa korkealle väärän uskonnon yläpuolelle (Jesaja 2:2, 3; Malakia 3:18). Jesajan kirjan 60:2, 3 osoittaa oikean ja väärän palvonnan välisen selkeän eron: ”Pimeys tulee peittämään maan ja sankka hämäryys kansalliset ryhmät, mutta sinun yllesi loistaa Jehova, ja sinun ylläsi nähdään hänen kirkkautensa. Ja kansakuntia on kulkeva valosi luo ja kuninkaita loistosi hohteen luo.”

Kun miljoonat ihmiset kaikista kansakunnista jatkavat kulkuaan Jehovan valon ohjauksessa, heidän uskonsa ei kärsi haaksirikkoa matkan viimeisellä osuudella. He kulkevat turvallisesti läpi nykyisen asiainjärjestelmän jäljellä olevien päivien uuden maailman rauhalliseen satamaan.

[Alaviite]

[Kuva s. 15]

Merenkulkijoiden tavoin kristityt varovat harhaan johtavia vääriä valoja.