Viekö rahan perässä juokseminen terveyden?

MITÄ tekisit, jos sinusta tulisi huomenna upporikas? Rauhoittaisitko tahtia ja alkaisit nauttia elämästä? Sanoisitko itsesi irti työstä ja viettäisit enemmän aikaa perheesi ja ystäviesi kanssa? Siirtyisitkö alalle, joka todella kiinnostaa sinua? Yllättävää kyllä rikastuneet ihmiset harvoin toimivat näin. Sen sijaan he omistavat loppuelämänsäkin rahan hankkimiseen – joko selviytyäkseen uusista veloista tai vain rikastuakseen lisää.

Jotkut tälle tielle lähteneet ovat kuitenkin huomanneet, että materialismi vaikuttaa haitallisesti heidän terveyteensä, perhe-elämäänsä ja lastensa moraaliin. Viime aikoina on kirjojen, lehtien, television ja videoiden välityksellä varoitettu kohtuuttomasta kulutuksesta ja kannustettu sen sijaan valitsemaan yksinkertainen elämäntyyli. Useissa lähteissä on sanottu, että materialistisiin hankkeisiin uppoutuminen voi viedä henkisen ja jopa fyysisen terveyden.

Materialismin vaarat ovat olleet tiedossa ennenkin. Lähes kaksituhatta vuotta sitten Raamatussa todettiin: ”Ne, jotka ovat päättäneet olla rikkaita, joutuvat kiusaukseen ja ansaan ja moniin mielettömiin ja vahingollisiin haluihin, jotka upottavat ihmiset tuhoon ja turmioon. Sillä rakkaus rahaan on kaikenlaisen pahan juuri, ja tätä rakkautta tavoittelemalla jotkut ovat harhautuneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä joka puolelta monilla tuskilla.” (1. Timoteukselle 6:9, 10.)

Pitääkö tämä paikkansa? Joutuuko ihminen tosiaan kärsimään siitä, että hän keskittyy elämässään rahan ja tavaran hankkimiseen? Vai onko pikemminkin niin, että tällaiset ihmiset saavat kaiken – vaurauden, terveyden ja onnellisen perhe-elämän? Katsotaanpa, mitä kokemus osoittaa.

Päätös rikastua – miten se vaikuttaa meihin?

ON EHKÄ vaikea kuvitella, että omaisuutta voisi olla ongelmaksi asti maailmassa, jossa yli 850 miljoonaa ihmistä näkee nälkää. Edellisen kirjoituksen lopussa lainattu raamatunkohta ei varoitakaan rahasta tai rikkaudesta sinänsä vaan rakkaudesta rahaan ja päätöksestä rikastua. Mitä tapahtuu, kun ihmiset keskittyvät elämässään varallisuuden lisäämiseen ja siihen, mitä rahalla saa? Lähdetäänpä liikkeelle heidän lapsistaan.

Vaikutus lapsiin

Keskivertolapsi näkee Yhdysvalloissa yhden ainoan vuoden aikana arviolta 40000 televisiomainosta. Kun tähän lisätään kaikki ne videopelit, viihde-elektroniikan uutuudet, tietokoneohjelmat ja merkkivaatteet, joita lapset näkevät kaupoissa ja ikätoveriensa luona, voidaan vain kuvitella, millaisessa pyyntöjen ja vaatimusten ristitulessa vanhemmat ovat. Jotkut heistä täyttävät lastensa pienimmätkin toiveet. Miksi?

Jos vanhemmat itse ovat kasvaneet ilman ylimääräisiä mukavuuksia, he ehkä haluavat, etteivät heidän lapsensa tunne jäävänsä mistään paitsi. Toiset taas pelkäävät menettävänsä lastensa rakkauden, jos he kieltävät näiltä jotain. ”He haluavat olla lasten parhaita kavereita ja varmistaa, että näillä on hauskaa”, sanoo erään Yhdysvalloissa toimivan vanhempien tukiryhmän perustajajäsen. Jotkut vanhemmat toivovat, että runsaat lahjat hyvittävät pitkät työpäivät, jotka he ovat poissa lastensa luota. Saattaa myös olla, että stressaavan työviikon jälkeen he eivät yksinkertaisesti jaksa enää ryhtyä tahtojen taisteluun, joka lapsen pyynnön torjumisesta väistämättä seuraisi.

Mutta onko lapsille hyötyä vai haittaa siitä, että he saavat kaiken haluamansa? Kokemus on osoittanut, että pilalle hemmotellut lapset eivät loppujen lopuksi rakastakaan isää ja äitiä enemmän, vaan heistä tulee pikemminkin kiittämättömiä. He eivät arvosta edes niitä lahjoja, joita itsepintainen kärttäminen on heille tuonut. Erään koulun rehtori sanoi: ”Olen huomannut, että kun lapset saavat heti kaiken haluamansa, himoitut tavarat unohdetaan usein parin viikon kuluttua.”

Millaista hemmoteltujen lasten elämä on aikuisena? Newsweek-lehdessä kerrottiin, että tutkimusten mukaan heillä on vaikeuksia selviytyä elämän pettymyksistä. Koska he eivät ole oppineet tekemään työtä sen hyväksi, mitä he haluavat, jotkut heistä epäonnistuvat opinnoissaan, työelämässä ja avioliitossa, minkä jälkeen he ovat taloudellisesti riippuvaisia vanhemmistaan. He saattavat myös herkästi ahdistua ja masentua.

Hemmotellut lapset jäävät siis sittenkin jostain paitsi. Heiltä evätään mahdollisuus oppia arvostamaan työntekoa, saada itsekunnioitusta ja tuntea henkistä rikkautta. Terapeutti Jessie O’Neill varoittaa: ”Jos lapsille opetetaan, että he voivat saada kaiken haluamansa milloin vain haluavat, heitä odottaa elinikäinen kurjuus.”

Entä aikuiset?

”Ovatpa puolisot olleet yhdessä kuinka kauan tahansa ja onpa heillä rahaa kuinka paljon tahansa, heidän seuraava riidanaiheensa on todennäköisesti raha”, kirjoittaa Psychology Today -lehti. Lisäksi ”pariskunnan tapa käsitellä rahaan liittyviä erimielisyyksiä ja pettymyksiä voi enteillä sitä, miten hyvin suhde tulee onnistumaan”. Jos rahalle ja tavaralle pannaan liikaa painoa, avioliitto on selvästikin tavallista suuremmassa vaarassa. On arvioitu, että rahaa koskevat kiistat ovat hallitsevia 90 prosentissa avioerotapauksista.

Mutta vaikka puolisot pysyisivätkin yhdessä, liiton laatu saattaa kärsiä siitä, että raha ja sillä saatavat mukavuudet ovat elämässä ensi sijalla. Esimerkiksi velat voivat tehdä heistä kireitä ja äkkipikaisia ja saada heidät syyttämään rahahuolista toinen toistaan. Joskus kumpikin puoliso käyttää siinä määrin aikaa omien hankintojensa parissa, että heiltä ei juuri liikene huomiota toisilleen. Mitä tapahtuu, jos toinen tekee kalliin hankinnan mutta salaa sen toiselta? Siitä voi seurata muutakin salailua sekä syyllisyydentunteita ja epäluottamusta, mikä kaikki jäytää liittoa.

Niin naimisissa olevien kuin naimattomienkin joukossa on muutamia, jotka ovat kirjaimellisesti uhranneet henkensä materialismille. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa pyrkimys omaksua länsimaiset materialistiset arvot on aiheuttanut joillekin niin kovia paineita, että he ovat yrittäneet päättää päivänsä. Yhdysvalloissa muuan mies tappoi vaimonsa, 12-vuotiaan poikansa ja itsensä ilmeisesti juuri taloudellisten ongelmien vuoksi.

Valtaenemmistö rikkauksien tavoittelijoista ei tietenkään menetä pyrkimystensä takia henkeään. Elämä voi kuitenkin helposti lipua heidän ohitseen, jos he eivät näe mitään muuta kuin rahan. Lisäksi elämän laatu voi kärsiä, jos työpaineet tai rahahuolet johtavat paniikkikohtauksiin, unettomuuteen, krooniseen päänsärkyyn tai mahahaavaan – terveysongelmiin, jotka voivat lyhentää elämää. Vaikka ihminen heräisikin tiedostamaan tarpeen muuttaa arvojärjestystään, se voi olla liian myöhäistä. Hän on ehkä jo menettänyt puolisonsa luottamuksen, lasten tunne-elämä saattaa olla vioittunut, ja oma terveys voi olla raunioina. Osa vahingosta voi olla korjattavissa, mutta se vaatii paljon työtä. Tällaiset ihmiset ovat tosiaankin ”lävistäneet itsensä joka puolelta monilla tuskilla” (1. Timoteukselle 6:10).

Mitä sinä haluat?

Suurin osa ihmisistä haluaisi saada onnellisen perheen, hyvän terveyden, merkityksellistä työtä ja riittävästi rahaa elääkseen mukavasti. Näiden kaikkien neljän tavoitteen saavuttaminen vaatii tasapainoa, mutta jos elämän tärkein asia on raha, tuo tasapaino järkkyy. Sen löytäminen uudelleen voi monissa tapauksissa vaatia sitä, että on valmis tekemään pienipalkkaisempaa työtä, asumaan vaatimattomammin, ajamaan halvemmalla autolla tai tinkimään sosiaalisesta statuksesta. Kuinka moni on valmis tekemään tällaisia uhrauksia tärkeämpien arvojen vuoksi? Eräs nainen myönsi, että vaikkei hän tarvitse kaikkea sitä, mitä hänellä on, siitä on vaikea päästää irti. Toiset taas haluaisivat luopua ylimääräisestä, mutta eivät ensimmäisinä.

Entä sinä? Jos raha ja tavara ovat jo oikealla paikalla elämässäsi, ansaitset kiitoksen. Toisaalta käytkö tätä kirjoitusta läpi vain pikaisesti silmäillen, koska elintasosi ylläpitäminen haukkaa liian suuren osan ajastasi? Tunnetko tarvetta tinkiä aineellisesta voidaksesi paremmin fyysisesti ja henkisesti? Silloin sinun kannattaa ryhtyä päättäväisesti toimiin, ennen kuin materialismi ehtii tehdä tuhojaan perheessäsi. Tämän sivun tekstiruudussa on muutamia ehdotuksia, joiden avulla pääset alkuun.

Kun aineelliset asiat pidetään omalla paikallaan, jokainen perheessä hyötyy fyysisesti ja henkisesti. Kristityillä on vielä yksi syy torjua materialismi: he eivät halua suhteensa Jumalaan vahingoittuvan. Miten materialismi voi uhata hengellistä terveyttä, ja miten tämä voidaan ehkäistä? Sitä valottaa seuraava kirjoitus.

[Huomioteksti s. 5]

Hemmotellut lapset ovat usein kiittämättömiä, ja himoitut tavarat unohtuvat nopeasti.

[Tekstiruutu/Kuva s. 7]

Tasapainoa elämään

Aineellisesta tinkiminen vaatii määrätietoisuutta ja huolellista suunnittelua. Seuraavista ehdotuksista on ollut apua joillekuille.

◼ TEE INVENTAARIO. Mitä voisit lakata hankkimasta? Lehtitilauksia? CD-levyjä? Tarpeettomia auton lisävarusteita? Tai mitä voisit panna pois?

◼ YKSINKERTAISTA KOKEEKSI. Jos epäilet vahvasti yksinkertaisemman elämän mielekkyyttä, voisit kokeilla sitä puoli vuotta tai vuoden. Katso, tekikö panostaminen rahan ja tavaroiden hankkimiseen sinut selvästi onnellisemmaksi vai oliko tilanne päinvastoin.

◼ PUHU YKSINKERTAISTAMISESTA MYÖS LASTEN KANSSA. Kun lapsetkin ovat selvillä tavoitteesta, he todennäköisemmin tukevat sitä ja heille on helpompi selittää, miksi joitakin heidän toiveitaan ei voida toteuttaa.

◼ HARKITSE TASKURAHAN ANTAMISTA LAPSILLE. Päättävätpä lapset säästää taskurahojaan jotakin haluamaansa tavaraa varten tai eivät, he oppivat olemaan kärsivällisempiä ja arvostamaan sitä, mitä heillä on. He oppivat myös tekemään ratkaisuja.

◼ OPETTELE SÄÄSTÄMÄÄN. Tee hankintoja alennusmyynneistä. Laadi budjetti. Suosi kimppakyytiä. Käytä sähkölaitteita vähemmän. Älä osta kirjoja, vaan lainaa niitä kirjastosta.

◼ KÄYTÄ VAPAUTUVA AIKA HYÖDYLLISESTI. Karsimisen tarkoituksena ei ole pelkästään vähentää omaisuutta vaan saada aikaa elämän tärkeämmille asioille kuten ihmisille. Pyritkö tähän?

[Kuva s. 6]

Päätös rikastua voi kiristää puolisoiden välejä.