Luku 15

Paluu tosi Jumalan luo

”Minä annan teille uuden käskyn, että rakastatte toisianne; että niin kuin minä olen rakastanut teitä, tekin rakastatte toisianne. Tästä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on rakkaus keskuudessanne.” – Johannes 13:34, 35.

 1, 2. Miten tosi kristittyjen keskuudessa vallitsevan rakkauden tulisi vaikuttaa?

NÄILLÄ sanoilla Jeesus esitti tunnuspiirteen niille, jotka väittäisivät olevansa hänen tosi seuraajiaan. Kristillisen rakkauden pitäisi ylittää kaikki rotu-, heimo- ja kansallisuuserot. Se edellyttäisi sitä, että tosi kristittyjen ei pitäisi olla ”osa maailmasta” samoin kuin Jeesus ei ollut eikä ole ”osa maailmasta”. – Johannes 17:14, 16; Roomalaisille 12:17–21.

² Miten kristitty osoittaa, ettei hän ole ”osa maailmasta”? Miten hänen esimerkiksi tulisi suhtautua nykyajan melskeiseen politiikkaan, vallankumouksiin ja sotiin? Kristitty apostoli Johannes kirjoitti edellä olevien Jeesuksen sanojen mukaisesti: ”Kukaan, joka ei harjoita vanhurskautta, ei ole Jumalasta, eikä sekään, joka ei rakasta veljeään. Sillä tämä on se sanoma, jonka olette kuulleet alusta asti, että meidän tulisi rakastaa toisiamme.” Ja Jeesus itse selitti, miksi hänen opetuslapsensa eivät taistelleet hänen puolestaan, sanoessaan: ”Minun valtakuntani ei ole osa tästä maailmasta. Jos minun valtakuntani olisi osa tästä maailmasta, niin minun palvelijani olisivat taistelleet – –. Mutta näin ollen minun valtakuntani ei ole täältä.” Vaikka oli kyse Jeesuksen hengestä, nuo palvelijat eivät ryhtyneet selvittämään kiistaa tämän maailman sotilaallisin keinoin. – 1. Johannes 3:10–12; Johannes 18:36.

 3, 4. a) Mitä Jesaja ennusti ”aikojen lopusta”? b) Mitkä kysymykset vaativat vastausta?

³ Yli 700 vuotta ennen Kristusta Jesaja ennusti, että kaikkien kansojen ihmiset kokoontuisivat Jehovan tosi palvontaan eivätkä enää opettelisi sotimaan. Hän sanoi: ”Aikojen lopussa on Herran temppelin vuori seisova vahvana, ylimmäisenä vuorista, – – ja kaikki pakanakansat virtaavat sinne. Monet kansat lähtevät liikkeelle sanoen: ’Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, Jaakobin Jumalan temppeliin, että hän opettaisi meille teitänsä ja me vaeltaisimme hänen polkujansa; sillä Siionista lähtee laki, Jerusalemista Herran sana’. Ja hän tuomitsee pakanakansojen kesken, säätää oikeutta monille kansoille. Niin he takovat miekkansa vantaiksi ja keihäänsä vesureiksi; kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan, eivätkä he enää opettele sotimaan.”a – Jesaja 2:2–4.

⁴ Mikä maailman kaikista uskonnoista on pantu merkille sellaisena, joka täyttää nämä vaatimukset? Ketkä ovat vankiloista, keskitysleireistä ja kuolemantuomioista huolimatta kieltäytyneet opettelemasta sotimaan?

Kristillinen rakkaus ja puolueettomuus

 5. Millaisen maineen Jehovan todistajat ovat yksilöinä luoneet kristillisestä puolueettomuudestaan ja miksi?

⁵ Jehovan todistajat tunnetaan kautta maailman siitä, että he omaksuvat yksilöinä omantuntonsa vuoksi kristillisen puolueettomuuden. He ovat joutuneet vankiloihin ja keskitysleireihin, heitä on kidutettu, karkotettu ja vainottu läpi 1900-luvun, koska he ovat kieltäytyneet uhraamasta rakkauttaan ja ykseyttään Jumalan puoleen vedettyjen kristittyjen maailmanlaajuisena seurakuntana. Natsi-Saksassa kuoli vuosina 1933–45 noin tuhat Jehovan todistajaa ja tuhansia vangittiin, koska he kieltäytyivät olemasta yhteistoiminnassa Hitlerin sotaponnistelujen kanssa. Samoin kun Franco hallitsi aiemmin fasistista Espanjaa, sadat nuoret Jehovan todistajat joutuivat vankilaan ja monet kärsivät keskimäärin 10 vuotta kukin sotilasvankiloissa mieluummin kuin opettelivat sotimaan. Useissa maissa monet nuoret Jehovan todistajat viruvat tänäkin päivänä vankiloissa kristillisen puolueettomuusasenteensa vuoksi. Jehovan todistajat eivät kuitenkaan sekaannu hallitusten sotilaallisiin ohjelmiin. Todistajien poliittisissa asioissa ilmaisema horjumaton kristillinen puolueettomuus on pysynyt yhtenä heidän muuttumattomista uskonkäsityksistään läpi kaikkien 1900-luvun selkkausten ja sotien. Se ilmaisee heidät Kristuksen tosi seuraajiksi ja erottaa heidät kristikunnan uskonnoista. – Johannes 17:16; 2. Korinttolaisille 10:3–5.

 6, 7. Mitä Jehovan todistajat ovat oppineet ymmärtämään kristillisyydestä?

⁶ Pitämällä kiinni Raamatusta ja Kristuksen esimerkistä Jehovan todistajat osoittavat, että he harjoittavat tosi Jumalan, Jehovan, palvontaa. He tajuavat, millaista rakkautta Jumala ilmensi Jeesuksen elämän ja uhrin välityksellä. He ymmärtävät, että tosi kristillinen rakkaus saa aikaan jakamattoman maailmanlaajuisen veljeyden, joka on kaikkien poliittisten, rodullisten ja kansallisten jakaumien yläpuolella. Toisin sanoen kristillisyys on enemmän kuin kansainvälistä, se on ylikansallista, se ylittää kansalliset rajat, auktoriteetit ja edut. Se pitää ihmissukua yhtenä perheenä, jolla on yhteinen esi-isä ja yhteinen Luoja, Jehova Jumala. – Apostolien teot 17:24–28; Kolossalaisille 3:9–11.

⁷ Vaikka lähes kaikkiin muihin uskontoihin kuuluvat ovat sekaantuneet sotiin, joissa he ovat surmanneet veljiään ja muita, niin Jehovan todistajat ovat osoittaneet todella noudattavansa edellä lainattua Jesajan 2:4:n ennustusta. ’Mutta mistä Jehovan todistajat ovat saaneet alkunsa ja miten he toimivat?’ saatat kysyä.

Jumalan todistajien pitkä rivistö

 8, 9. Minkä kehotuksen Jumala on esittänyt ihmiskunnalle?

⁸ Profeetta Jesaja esitti yli 2700 vuotta sitten seuraavan kehotuksen: ”Etsikää Herraa [”Jehovaa”, UM] silloin, kun hänet löytää voidaan; huutakaa häntä avuksi, kun hän läsnä on. Jumalaton hyljätköön tiensä ja väärintekijä ajatuksensa ja palatkoon Herran [”Jehovan”, UM] tykö, niin hän armahtaa häntä, ja meidän Jumalamme tykö, sillä hänellä on paljon anteeksiantamusta.” – Jesaja 55:6, 7.

⁹ Satoja vuosia myöhemmin kristitty apostoli Paavali selitti Ateenassa kreikkalaisille, jotka olivat ’taipuvaisia [mytologisten] jumaluuksien pelkoon’: ”[Jumala] teki yhdestä ihmisestä jokaisen ihmisten muodostaman kansan, niin että he asuvat koko maan pinnalla, ja hän sääti määräajat ja ihmisten asumisen määrärajat, jotta he etsisivät Jumalaa, jos ehkä voisivat hapuilla häntä ja todellakin löytää hänet, vaikkakaan hän ei ole kaukana meistä kenestäkään.” – Apostolien teot 17:22–28.

10. Mistä tiedämme, että Jumala ei ollut kaukana Aadamista ja Eevasta ja heidän lapsistaan?

¹⁰ Jumala ei varmasti ollut kaukana ihmisluomuksistaan Aadamista ja Eevasta. Hän puhui heille ja ilmoitti heille käskynsä ja toiveensa. Jumala ei kätkeytynyt myöskään heidän pojiltaan Kainilta ja Aabelilta. Hän neuvoi vihamielistä Kainia, kun tämä osoitti kateutta veljensä Jumalalle esittämän uhrin vuoksi. Mutta sen sijaan että Kain olisi muuttanut palvontamuotoaan, hän ilmaisi mustasukkaista, uskonnollista suvaitsemattomuutta ja murhasi veljensä Aabelin. – 1. Mooseksen kirja 2:15–17; 3:8–24; 4:1–16.

11. a) Mitä sana ”marttyyri” merkitsee? b) Miten Aabelista tuli ensimmäinen marttyyri?

¹¹ Koska Aabel oli uskollinen Jumalalle aina kuolemaan saakka, hänestä tuli ensimmäinen marttyyri.b Hän oli myös ensimmäinen Jehovan todistaja ja niiden todistajien pitkän rivistön edelläkävijä, jotka ovat säilyttäneet nuhteettomuutensa läpi historian. Paavali saattoi siksi sanoa: ”Uskon vaikutuksesta uhrasi Aabel Jumalalle suuriarvoisemman uhrin kuin Kain, minkä uskon välityksellä hän sai todistuksen, että hän oli vanhurskas, kun Jumala antoi todistuksen hänen lahjoistaan, ja sen välityksellä hän vielä kuoltuaankin puhuu.” – Heprealaisille 11:4.

12. Ketkä muut ovat esimerkkejä Jehovan uskollisista todistajista?

¹² Tuossa samassa Heprealaiskirjeessä Paavali luettelee koko joukon uskollisia miehiä ja naisia, esimerkiksi Nooan, Aabrahamin, Saaran ja Mooseksen, jotka nuhteettoman elämänvaelluksensa vuoksi muodostivat ”suuren pilven todistajia [kreik. mar·tyʹrōn]”. He ovat olleet esimerkkeinä ja kannustaneet muita, jotka ovat halunneet oppia tuntemaan tosi Jumalan ja palvella häntä. He olivat miehiä ja naisia, joilla oli hyvä suhde Jehova Jumalaan. He olivat etsineet häntä ja löytäneet hänet. – Heprealaisille 11:1–12:1.

13. a) Miksi Jeesus on huomattava ilmaus Jumalan rakkaudesta? b) Millä erityisellä tavalla Jeesus on esimerkki seuraajilleen?

¹³ Huomattavinta näistä todistajista Ilmestyskirja kuvailee sanoilla ”Jeesus Kristus, ’Uskollinen Todistaja’”. Jeesus on tosiaan selvä osoitus Jumalan rakkaudesta, kuten Johannes kirjoitti: ”Me itse olemme nähneet ja todistamme, että Isä on lähettänyt Poikansa maailman Pelastajaksi. Joka tunnustaa, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika, hänen yhteydessään Jumala pysyy, ja hän Jumalan yhteydessä. Ja me itse olemme tulleet tuntemaan ja olemme uskoneet sen rakkauden, joka Jumalalla on meihin.” Juutalaiseksi syntynyt Jeesus oli tosi todistaja ja kuoli marttyyrikuoleman uskollisena Isälleen, Jehovalle. Kristuksen aidot seuraajat ovat kautta aikojen halunneet samoin olla hänen ja tosi Jumalan, Jehovan, todistajia. – Ilmestys 1:5; 3:14; 1. Johannes 4:14–16; Jesaja 43:10–12, UM; Matteus 28:19, 20; Apostolien teot 1:8.

14. Mikä kysymys vaatii nyt vastausta?

¹⁴ Jesajan profetia ilmaisi, että paluu tosi Jumalan, Jehovan, luo tapahtuisi ”aikojen lopussa” eli aikana, jota Raamatun muissa osissa kutsutaan ”viimeisiksi päiviksi”.c Ajatellessamme tässä kirjassa kuvailtujen uskontojen moninaisuutta ja tällä alalla vallitsevaa hämmennystä herää kysymys: ketkä ovat näinä viimeisinä päivinä, joita nyt elämme, todella etsineet tosi Jumalaa palvellakseen häntä ”hengessä ja totuudessa”? Saadaksemme vastauksen tähän kysymykseen meidän on käännettävä huomiomme 1800-luvun tapahtumiin. – Jesaja 2:2–4; 2. Timoteukselle 3:1–5; Johannes 4:23, 24.

Nuori mies etsii Jumalaa

15. a) Kuka oli Charles Taze Russell? b) Millaisia uskonnollisia epäilyksiä hänellä oli?

¹⁵ Vuonna 1870 innokas nuori mies, Charles Taze Russell (1852–1916), alkoi tehdä monia kysymyksiä kristikunnan perinteisistä opetuksista. Nuorukaisena hän työskenteli isänsä omistamassa miesten vaatetusliikkeessä Alleghenyn vilkkaassa teollisuuskaupungissa (nykyään osa Pittsburghia) Pennsylvaniassa Yhdysvalloissa. Hänen uskonnollinen taustansa oli presbyteerinen ja kongregationalistinen. Mutta häntä vaivasivat sellaiset opetukset kuin ennaltamäärääminen ja helvetintulen ikuinen piina. Mitä syitä hänellä oli epäillä näitä joidenkin kristikunnan uskontojen perusoppeja? Hän kirjoitti: ”Jumala, joka käyttäisi voimaansa luodakseen ihmisiä, joiden hän etukäteen tiesi joutuvan ikuiseen vaivaan ja jotka hän ennaltamääräsi siihen, ei voinut olla viisas eikä rakastava. Hänen tasonsa olisi alhaisempi kuin monien ihmisten.” – Jeremia 7:31; 19:5; 32:35; 1. Johannes 4:8, 9.

16, 17. a) Mitkä opetukset kiinnostivat suuresti Russellin raamatuntutkisteluryhmää? b) Mikä vakava erimielisyys syntyi, ja mitä Russell vastasi?

¹⁶ Ollessaan vielä alle 20-vuotias Russell perusti toisten nuorten miesten kanssa viikoittain kokoontuvan raamatuntutkisteluryhmän. He alkoivat eritellä Raamatun opetuksia, jotka koskivat muita aiheita, kuten sielun kuolemattomuutta, Kristuksen lunastusuhria ja hänen toista tulemustaan. Vuonna 1877 Russell 25-vuotiaana myi osuutensa isänsä menestyvästä liikeyrityksestä ja aloitti uransa kokoaikaisena saarnaajana.

¹⁷ Russell joutui vuonna 1878 vakavaan erimielisyyteen erään työtoverinsa kanssa, joka oli hylännyt sen opetuksen, että Kristuksen kuolema voisi tuottaa sovituksen syntisille. Russell kirjoitti vastatodistelussaan: ”Kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan Kristus aikaansai meille monenlaista hyvää. Hän oli sijaisemme kuolemassa; hän kuoli vanhurskaana epävanhurskaiden puolesta – kaikki olivat epävanhurskaita. Jumalan armosta Jeesus Kristus maistoi kuolemaa jokaisen ihmisen puolesta. – – Hänestä tuli ikuisen pelastuksen aikaansaaja kaikille niille, jotka tottelevat häntä.” Hän jatkoi: ”Lunastaminen merkitsee takaisin ostamista. Mitä Kristus osti takaisin kaikille ihmisille? Elämän. Me menetimme sen ensimmäisen Aadamin tottelemattomuuden vuoksi. Toinen Aadam [Kristus] osti sen takaisin omalla elämällään.” – Markus 10:45; Roomalaisille 5:7, 8; 1. Johannes 2:2; 4:9, 10.

18. a) Mitä tapahtui lunastusta koskevan erimielisyyden jälkeen? b) Mitä toimintatapaa raamatuntutkijat noudattivat lahjoitusten suhteen?

¹⁸ Russell, joka puolusti aina uskollisesti lunastusoppia, katkaisi kaikki siteensä tähän entiseen työtoveriinsa. Vuoden 1879 heinäkuussa Russell alkoi julkaista lehteä Zion’s Watch Tower and Herald of Christ’s Presence (Siionin Vartiotorni ja Kristuksen läsnäolon airut), joka tunnetaan nykyään kautta maailman nimellä Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja. Vuonna 1881 hän yhdessä muiden vihkiytyneiden kristittyjen kanssa perusti ei-kaupallisen raamattuseuran. Sitä kutsuttiin Siionin Vartiotornin traktaattiseuraksi, ja nykyään se tunnetaan Pennsylvaniassa rekisteröitynä Vartiotornin raamattu- ja traktaattiseurana. Tämä on Jehovan todistajien puolesta toimiva laillinen elin. Russell piti aivan alusta lähtien kiinni siitä, ettei seurakunnankokouksissa kerättäisi kolehtia eikä Vartiotornin julkaisuissa pyydettäisi lahjoituksia. Ihmiset, jotka liittyivät Russellin kanssa tutkimaan syvällisesti Raamattua, tulivat tunnetuiksi yksinkertaisesti raamatuntutkijoina.

Paluu Raamatun totuuteen

19. Mitkä kristikunnan opetukset raamatuntutkijat hylkäsivät?

¹⁹ Russellin ja hänen toveriensa Raamatun tutkiminen johti siihen, että he hylkäsivät kristikunnan opetukset salaperäisestä ”pyhästä kolminaisuudesta”, ihmissielun synnynnäisestä kuolemattomuudesta ja helvetintulen ikuisesta piinasta. He kielsivät myös sen, että tarvittaisiin erillistä seminaarissa valmennettua pappisluokkaa. He halusivat palata vaatimattomien alkukristittyjen toimintamalliin, jossa hengellisesti pätevät vanhimmat johtivat seurakuntia ajattelematta lainkaan palkkaa tai korvausta. – 1. Timoteukselle 3:1–7; Tiitukselle 1:5–9.

20. Mitä nuo raamatuntutkijat saivat selville Kristuksen pa·rou·siʹan ja vuoden 1914 suhteen?

²⁰ Perehtyessään Jumalan sanaan nuo raamatuntutkijat olivat hyvin kiinnostuneita Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten ennustuksista, jotka liittyivät ”maailman loppuun” ja Kristuksen ”tulemukseen”. (Matteus 24:3, KR) Katsoessaan kreikkalaista tekstiä he havaitsivat, että Kristuksen ”tulemus” olikin ”pa·rou·siʹa” eli näkymätön läsnäolo. Kristus oli siis antanut opetuslapsilleen tietoja lopun aikana tapahtuvan näkymättömän läsnäolonsa todisteista, ei tulevasta näkyvästä tulemuksestaan. Tutkiessaan tätä asiaa nuo raamatuntutkijat halusivat hyvin innokkaasti ymmärtää Kristuksen läsnäoloon liittyvää Raamatun ajanlaskua. Ymmärtämättä kaikkia yksityiskohtia Russell ja hänen toverinsa tajusivat, että vuosi 1914 olisi ratkaiseva ajankohta ihmiskunnan historiassa. – Matteus 24:3–22; Luukas 21:7–33, Int.

21. Mitä vastuuta Russell ja hänen uskontoverinsa tunsivat?

²¹ Russell tiesi, että tehtävänä oli suuri saarnaamistyö. Hän tunsi Matteuksen muistiin merkitsemät Jeesuksen sanat: ”Ja tämä valtakunnan hyvä uutinen tullaan saarnaamaan koko asutussa maassa todistukseksi kaikille kansoille, ja sitten tulee loppu.” (Matteus 24:14; Markus 13:10) Nuo raamatuntutkijat ilmaisivat vuotta 1914 edeltäneenä aikana tajuavansa sen, että heidän toimintansa oli kiireellisen tärkeää. He uskoivat, että heidän saarnaamistoimintansa huipentuisi tuona vuonna, ja siksi heistä tuntui, että heidän pitäisi tehdä kaikki voitavansa auttaakseen toisia saamaan tietoa ”tästä valtakunnan hyvästä uutisesta”. Lopulta C. T. Russellin raamatullisia saarnoja julkaistiin tuhansissa sanomalehdissä eri puolilla maailmaa.

Koetuksia ja muutoksia

22–24. a) Miten useimmat raamatuntutkijat reagoivat, kun C. T. Russell kuoli? b) Kuka seurasi Russellia Vartiotorni-seuran presidenttinä?

²² Vuonna 1916 Charles Taze Russell yllättäen kuoli 64-vuotiaana Yhdysvaltain poikki suuntautuneella saarnaamismatkallaan. Miten raamatuntutkijain nyt kävisi? Lopettaisivatko he toimintansa, ikään kuin he olisivat vain ihmisen seuraajia? Miten he kestäisivät ensimmäisen maailmansodan (1914–18) koetukset, kun Yhdysvallat pian sekaantuisi tuohon teurastukseen?

²³ Hyvä esimerkki useimpien raamatuntutkijain reaktiosta olivat Vartiotorni-seuran erään virkailijan, W. E. Van Amburghin, sanat: ”Tämä suuri maailmanlaajuinen työ ei ole yhden miehen työtä. Sellaiseksi se on aivan liian suurta. Se on Jumalan työtä eikä se siitä muutu. Jumala on käyttänyt monia palvelijoita menneisyydessä, ja Hän tulee epäilemättä käyttämään monia tulevaisuudessa. Me emme ole vihkiytyneet ihmiselle tai ihmisen työlle, vaan tekemään Jumalan tahdon sellaisena kuin Hän paljastaa sen meille Sanansa ja johdatuksensa kautta. Jumala on yhä peräsimessä.” – 1. Korinttolaisille 3:3–9.

²⁴ Tammikuussa 1917 Joseph F. Rutherford, lakimies ja innokas Raamatun tutkija, valittiin Vartiotorni-seuran toiseksi presidentiksi. Hän oli dynaaminen ja peloton mies, joka tiesi, että Jumalan valtakuntaa oli saarnattava. – Markus 13:10.

Uudistunut into ja uusi nimi

25. Miten raamatuntutkijat suhtautuivat ensimmäisen maailmansodan jälkeisten vuosien tuomaan haasteeseen?

²⁵ Vartiotorni-seura järjesti konventteja, jotka pidettiin Yhdysvalloissa vuosina 1919 ja 1922. Yhdysvalloissa ensimmäisen maailmansodan aikana harjoitetun vainon jälkeen se oli silloisille muutamille tuhansille raamatuntutkijoille melkein kuin toinen helluntai. (Apostolien teot 2:1–4) Antautumatta ihmispelon valtaan he noudattivat vieläkin tarmokkaammin Raamatun kehotusta lähteä saarnaamaan kansoille. Vuonna 1919 Vartiotorni-seura valmisti Vartiotornille sisarlehden, jota kutsuttiin Kultaiseksi Ajaksi ja joka nykyään tunnetaan kautta maailman nimellä Herätkää!. Tämä lehti on palvellut tehokkaana välineenä ihmisten havahduttamiseksi tajuamaan nykyisten aikojen merkityksellisyys ja rakentamaan luottamusta Luojan lupaukseen rauhaisasta uudesta maailmasta.

26. a) Mitä vastuuta raamatuntutkijat korostivat yhä enemmän? b) Mitä raamatuntutkijat ymmärsivät selvemmin Raamatusta?

²⁶ Raamatuntutkijat korostivat 1920- ja 1930-luvuilla yhä enemmän varhaiskristillistä menetelmää saarnata talosta taloon. (Apostolien teot 20:20) Jokaisella uskovalla oli vastuu todistaa mahdollisimman monille ihmisille Kristuksen Valtakunta-hallituksesta. He ymmärsivät selvästi Raamatusta, että ihmiskunnan edessä oleva suuri kiistakysymys koski kaikkeuden suvereenisuutta ja että Jehova Jumala ratkaisisi sen murskaamalla Saatanan ja kaikki hänen turmiolliset työnsä maan päältä. (Roomalaisille 16:20; Ilmestys 11:17, 18) Tämän kiistakysymyksen yhteydessä ymmärrettiin, että ihmisen pelastuminen oli toisarvoinen asia sen rinnalla, että Jumala saatetaan kunniaan laillisena Suvereenina. Siksi maan päällä tarvittiin uskollisia todistajia, jotka olivat halukkaita todistamaan Jumalan tarkoituksista ja hänen ylimmyydestään. Miten tämä tarve täytettiin? – Job 1:6–12; Johannes 8:44; 1. Johannes 5:19, 20.

27. a) Mikä merkityksellinen tapahtuma sattui vuonna 1931? b) Mainitse joitakin Jehovan todistajien huomattavia uskonkäsityksiä.

²⁷ Heinäkuussa 1931 raamatuntutkijat pitivät Columbuksessa Ohiossa Yhdysvalloissa konventin, jonka aikana tuhannet läsnäolijat hyväksyivät päätöksen. Siinä he iloiten omaksuivat ”nimen, jonka Herran Jumalan suu on antanut”, ja he julistivat: ”Me haluamme tulla tunnetuiksi ja kutsutuiksi nimellä, joka on ’Jehovan todistajat’.” Siitä lähtien Jehovan todistajat ovat kautta maailman tulleet tunnetuiksi erilaisten uskonkäsitystensä lisäksi myös siitä, että he suorittavat innokkaasti palvelustaan talosta taloon ja kaduilla. (Ks. sivuja 356 ja 357.) – Jesaja 43:10–12, UM; Matteus 28:19, 20; Apostolien teot 1:8.

28. Minkä selvemmän ymmärryksen todistajat saivat vuonna 1935 Valtakunnan hallitusvallasta?

²⁸ Vuonna 1935 todistajat saivat selvemmän ymmärryksen siitä taivaallisesta Valtakunta-luokasta, joka tulee hallitsemaan Kristuksen kanssa, ja heidän maan päällä olevista alamaisistaan. He tiesivät jo, että niiden voideltujen kristittyjen määrä, jotka kutsuttaisiin hallitsemaan Kristuksen kanssa taivaista, olisi vain 144000. Millainen toivo muilla ihmisillä sitten olisi? Hallitus tarvitsee olemassaolonsa oikeutukseksi alamaisia. Myös tällä taivaallisella hallituksella, Valtakunnalla, olisi miljoonia kuuliaisia alamaisia täällä maan päällä. Nämä olisivat ”suuri joukko, jota kukaan ei kyennyt laskemaan, kaikista kansakunnista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä”, ja he huutavat: ”Pelastuksesta saamme kiittää Jumalaamme [Jehovaa], joka istuu valtaistuimella, ja Karitsaa [Kristusta Jeesusta].” – Ilmestys 7:4, 9, 10; 14:1–3; Roomalaisille 8:16, 17.

29. Minkä haasteen todistajat tajusivat ja ottivat vastaan?

²⁹ Tämän suuren joukon ymmärtäminen auttoi Jehovan todistajia tajuamaan, että heidän edessään oli valtava haaste: löytää kaikki nuo miljoonat ihmiset, jotka etsivät tosi Jumalaa ja jotka muodostaisivat ”suuren joukon”, ja opettaa heitä. Se merkitsisi kansainvälistä opetusrynnistystä. Se vaatisi valmennettuja puhujia ja sananpalvelijoita. Tarvittaisiin kouluja. Vartiotorni-seuran seuraava presidentti näki tämän kaiken mielessään.

Maailmanlaajuinen rynnistys Jumalaa etsivien löytämiseksi

30. Mitkä 1930- ja 1940-lukujen tapahtumat vaikuttivat todistajiin?

³⁰ Vuonna 1931 oli vajaat 50000 Jehovan todistajaa alle 50 maassa. 1930- ja 1940-lukujen tapahtumat eivät helpottaneet heidän saarnaamistaan. Silloin nousivat esiin fasismi ja natsismi ja puhkesi toinen maailmansota. Vuonna 1942 J. F. Rutherford kuoli. Vartiotorni-seura tarvitsi tarmokkaan johtajan antamaan lisää vauhtia Jehovan todistajien saarnaamiselle.

31. Mikä alkoi toimia vuonna 1943 hyvän uutisen saarnaamisen laajentamiseksi?

³¹ Vuonna 1942 valittiin 36-vuotias Nathan H. Knorr Vartiotorni-seuran kolmanneksi presidentiksi. Hän oli tarmokas organisaattori, joka ymmärsi selvästi, mitä tarvittiin hyvän uutisen saarnaamistyön edistämiseksi kaikkialla maailmassa mahdollisimman nopeasti, vaikka kansat olivat yhä mukana toisessa maailmansodassa. Hän toteuttikin heti suunnitelman lähetystyöntekijöiden valmentamiseen tarkoitetusta koulusta, jota kutsuttiin nimellä Vartiotornin raamattukoulu Gilead.d Ensimmäiset sata oppilasta, jotka kaikki olivat kokoaikaisia sananpalvelijoita, ilmoittautuivat tammikuussa 1943. He opiskelivat tiiviisti Raamattua ja sananpalvelukseen liittyviä aiheita lähes kuusi kuukautta, ennen kuin heidät lähetettiin alueilleen, pääasiassa Yhdysvaltojen ulkopuolelle. Vuoteen 1990 mennessä on valmistunut 89 kurssia, ja tuhannet sananpalvelijat ovat lähteneet Gileadista palvelemaan eri puolilla maailmaa.

32. Miten Jehovan todistajien työ on mennyt eteenpäin vuodesta 1943 lähtien?

³² Vuonna 1943 saarnasi vain 126329 todistajaa 54 maassa. Huolimatta natsismin, fasismin, kommunismin ja katolisen aktion sekä niin kutsuttujen demokratioiden julmasta vastustuksesta toisen maailmansodan aikana Jehovan todistajat olivat vuoteen 1946 mennessä saavuttaneet yli 176000:n Valtakunnan saarnaajan huipun. 44 vuotta myöhemmin toimi lähes neljä miljoonaa julistajaa yli 200 maassa, saaressa ja territoriossa. Epäilemättä mahdollisuus tunnistaa heidät selvästi heidän nimensä ja toimintansa perusteella on osaltaan tehnyt heidät tunnetuiksi kautta maailman. Mutta on muitakin seikkoja, jotka ovat suuresti lisänneet heidän tehokkuuttaan. – Sakarja 4:6.

Raamatullista opetusta antava järjestö

33. Miksi Jehovan todistajilla on valtakunnansaleja?

³³ Jehovan todistajat pitävät viikoittain raamatuntutkistelukokouksia valtakunnansaleissaan, jotka palvelevat yli 60000 seurakuntaa eri puolilla maailmaa. Näissä kokouksissa ei keskitytä rituaaleihin eikä tunteisiin, vaan täsmällisen tiedon hankkimiseen Jumalasta, hänen Sanastaan ja hänen tarkoituksistaan. Siksi Jehovan todistajat kokoontuvat kolmesti viikossa hankkimaan lisää ymmärrystä Raamatusta ja opettelemaan, miten saarnata ja opettaa sen sanomaa toisille. – Roomalaisille 12:1, 2; Filippiläisille 1:9–11; Heprealaisille 10:24, 25.

34. Mikä on teokraattisen palveluskoulun tarkoitus?

³⁴ Esimerkiksi yhteen keskellä viikkoa pidettävään kokoukseen sisältyy teokraattinen palveluskoulu, johon seurakunnan jäsenet voivat ilmoittautua. Tämä koulu, jota johtaa pätevä kristitty vanhin, valmentaa miehiä, naisia ja lapsia taitaviksi opettamaan ja ilmaisemaan ajatuksiaan Raamatun periaatteiden mukaisesti. Apostoli Paavali sanoi: ”Olkoon puheenne aina miellyttävää, suolalla höystettyä, tietääksenne kuinka teidän pitää kullekin vastata.” Kristillisissä kokouksissaan todistajat oppivat lisäksi kertomaan Valtakunnan sanomaa ”lempeämielisesti ja osoittaen syvää kunnioitusta”. – Kolossalaisille 4:6; 1. Pietari 3:15.

35. Mitä muita kokouksia todistajat pitävät, ja mitä hyötyä niistä on?

³⁵ Lisäksi todistajat kokoontuvat jonakin toisena päivänä kuuntelemaan 45 minuuttia kestävää raamatullista esitelmää, ja sitä seuraavan tunnin aikana seurakunta tarkastelee (kysymyksin ja vastauksin) jotakin kristilliseen opetukseen tai käytökseen liittyvää raamatullista aihetta. Seurakunnan jäsenet voivat vapaasti esittää ajatuksiaan. Joka vuosi todistajat käyvät myös kolmessa suuremmassa kokouksessa eli konventissa, jotka kestävät yhdestä neljään päivään ja joihin yleensä kokoontuu tuhansia ihmisiä kuuntelemaan raamatullisia puheita. Näiden ja muiden maksuttomien kokousten ansiosta jokainen todistaja syventää tietoaan Jumalan lupauksista tämän maan ja ihmiskunnan suhteen ja saa lisäksi erinomaista opetusta kristillisessä moraalissa. Noudattamalla Kristuksen Jeesuksen opetuksia ja esimerkkiä itse kukin tulee vedetyksi lähemmäksi tosi Jumalaa, Jehovaa. – Johannes 6:44, 65; 17:3; 1. Pietari 1:15, 16.

Miten todistajat on organisoitu?

36. a) Onko todistajilla palkattua pappisluokkaa? b) Ketkä sitten ottavat johdon seurakunnassa?

³⁶ On johdonmukaista, että jos Jehovan todistajat pitävät kokouksia ja jos heidät on järjestetty saarnaamaan, jonkun on otettava johto heidän keskuudessaan. Heillä ei ole kuitenkaan palkattua pappisluokkaa eikä ketään karismaattista johtajaa, joka asetettaisiin jalustalle. (Matteus 23:10) Jeesus sanoi: ”Ilmaiseksi olette saaneet, ilmaiseksi antakaa.” (Matteus 10:8; Apostolien teot 8:18–21) Jokaisessa seurakunnassa on hengellisesti päteviä vanhimpia ja avustavia palvelijoita, joista monella on ansiotyö ja perhe elätettävänä ja jotka tarjoutuvat vapaaehtoisesti ottamaan johdon seurakunnan opettamisessa ja ohjaamisessa. Juuri tällaisen mallin ensimmäisen vuosisadan kristityt antoivatkin. – Apostolien teot 20:17; Filippiläisille 1:1; 1. Timoteukselle 3:1–10, 12, 13.

37. Miten vanhimmat ja avustavat palvelijat nimitetään?

³⁷ Miten nämä vanhimmat ja avustavat palvelijat nimitetään? Heidät nimitetään eri maista olevien voideltujen vanhinten hallintoelimen valvonnassa. Hallintoelimen toiminta vastaa sen Jerusalemin apostolien ja vanhinten ryhmän toimintaa, joka otti johdon varhaiskristillisessä seurakunnassa. Kuten näimme luvusta 11, yksikään apostoli ei ollut muita ylemmässä asemassa. He tekivät ratkaisunsa ryhmänä, ja eri puolilla muinaista Rooman valtakuntaa sijainneet seurakunnat kunnioittivat näitä ratkaisuja. – Apostolien teot 15:4–6, 22, 23, 30, 31.

38. Miten hallintoelin toimii?

³⁸ Jehovan todistajien hallintoelin noudattaa nykyään samaa järjestelyä. Se pitää viikoittain kokouksia maailmankeskuksessaan Brooklynissa New Yorkissa, ja ohjeita lähetetään sitten sieltä eri puolilla maailmaa toimiville haaratoimistokomiteoille, jotka valvovat sananpalvelustoimintaa kussakin maassa. Noudattamalla varhaisimpien kristittyjen esimerkkiä Jehovan todistajat ovat kyenneet ulottamaan Jumalan valtakunnan hyvän uutisen saarnaamisen hyvin laajoille alueille maapallolla. Tämä työ jatkuu maailmanlaajuisessa mitassa. – Matteus 10:23; 1. Korinttolaisille 15:58.

Kerääntyminen tosi Jumalan luo

39. a) Miksi todistajat omaksuvat puolueettoman kannan poliittisiin kysymyksiin? b) Miten todistajat ovat menestyneet kiellon alaisuudessa?

³⁹ Jehovan todistajat ovat 1900-luvun kuluessa menestyneet kaikkialla maailmassa. Näin on ollut jopa sellaisissa maissa, joissa heidän työnsä on kielletty. Tällaisia kieltoja ovat asettaneet ennen kaikkea sellaiset hallitukset, jotka eivät ole ymmärtäneet Jehovan todistajien puolueetonta asennetta niihin poliittisiin ja kansallisiin järjestöihin nähden, joille tämä maailma osoittaa uskollisuuttaan. (Ks. kehystettyä tekstiä sivulta 347.) Näissäkin maissa ovat kymmenettuhannet ihmiset kääntyneet Jumalan valtakunnan puoleen pitäen sitä ihmiskunnan ainoana todellisena rauhan ja turvallisuuden toivona. Useimmissa maissa on annettu suunnaton todistus, ja nykyään eri puolilla toimii miljoonia aktiivisia todistajia. – Ks. taulukkoa sivulta 361.

40, 41. a) Mitä Jehovan todistajat nyt odottavat? b) Mikä kysymys jää vielä vastattavaksi?

⁴⁰ Jehovan todistajien keskuudessa vallitsee kristillinen rakkaus ja toivo ”uudesta taivaasta ja uudesta maasta”. He odottavat, että aivan lähitulevaisuudessa maailmaa kuohuttavat tapahtumat tulevat lopettamaan kaiken epäoikeudenmukaisuuden, turmeluksen ja epävanhurskauden tämän maan päältä. Siitä syystä he käyvät jatkuvasti lähimmäistensä luona pyrkien vilpittömästi saattamaan rehellissydämiset ihmiset lähemmäksi tosi Jumalaa, Jehovaa. – Ilmestys 21:1–4; Markus 13:10; Roomalaisille 10:11–15.

⁴¹ Mutta mitä tulevaisuus Raamatun profetioiden mukaan tuo ihmiskunnalle, uskonnolle ja tälle saastuneelle maalle ennen noita tapahtumia? Viimeinen lukumme vastaa tähän tärkeään kysymykseen. – Jesaja 65:17–25; 2. Pietari 3:11–14.

[Alaviitteet]

[Tekstiruutu s. 347]

Kristillinen puolueettomuus pakanallisessa Roomassa

Jeesuksen opettamien rakkauden ja rauhan periaatteiden mukaisesti ja Jumalan sanan henkilökohtaisen tutkimisensa perusteella varhaiskristityt eivät osallistuneet sotiin eivätkä sotilasvalmennukseen. Jeesus oli sanonut: ”Minun valtakuntani ei ole osa tästä maailmasta. Jos minun valtakuntani olisi osa tästä maailmasta, niin minun palvelijani olisivat taistelleet, jottei minua luovutettaisi juutalaisille. Mutta näin ollen minun valtakuntani ei ole täältä.” – Johannes 18:36.

Niin myöhään kuin vuonna 295 Maximilianus Thevesteläinen, erään roomalaisen sotaveteraanin poika, kutsuttiin sotaväkeen. Kun prokonsuli kysyi häneltä hänen nimeään, hän vastasi: ”Miksi haluat tietää nimeni? Kieltäydyn omantuntoni vuoksi sotapalveluksesta: olen kristitty. – – En voi palvella, en voi tehdä syntiä omaatuntoani vastaan.” Prokonsuli varoitti häntä, että jos hän ei tottelisi, hän menettäisi henkensä. ”En aio palvella. Voitte mestata minut, mutta en aio palvella tämän maailman voimia; palvelen Jumalaani.” – Arnold Toynbee, An Historian’s Approach to Religion.

Henkilökohtainen Raamatun tutkiminen on nykyään saanut Jehovan todistajat yksilöinä kautta maailman noudattamaan omantuntonsa ääntä ja omaksumaan samanlaisen kannan. Joissakin maissa monet maksoivat siitä hengellään, erityisesti natsi-Saksassa, jossa heitä ammuttiin, hirtettiin ja mestattiin toisen maailmansodan aikana. Mutta heidän kristilliseen rakkauteen perustuva maailmanlaajuinen ykseytensä ei ole koskaan murtunut. Kukaan ei ole koskaan kuollut sodassa yhdenkään Jehovan kristityn todistajan kädestä. Miten erilainen maailmanhistoria olisikaan voinut olla, jos jokainen kristityksi tunnustautuva olisi myös elänyt Kristuksen rakkauden säännön mukaisesti! – Roomalaisille 13:8–10; 1. Pietari 5:8, 9.

[Tekstiruutu/Kuvat s. 356, 357]

Mitä Jehovan todistajat uskovat

Kysymys: Mikä on sielu?

Vastaus: Raamatussa sielu (hepr. neʹfeš; kreik. psy·kheʹ) on ihminen tai eläin tai se elämä, joka ihmisellä tai eläimellä on.

”Ja Jumala sanoi: ’Tuottakoon maa elävät olennot [”sielut”, UM], kunkin lajinsa mukaan, karjaeläimet ja matelijat ja metsäeläimet, kunkin lajinsa mukaan.’ – – Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieramiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu.” – 1. Mooseksen kirja 1:24; 2:7.

Eläimet ja ihminen OVAT eläviä sieluja. Sielulla ei ole mitään erillistä olemassaoloa. Se voi kuolla ja se kuolee. ”Katso, kaikki sielut ovat minun: niinkuin isän sielu, niin pojankin sielu – ne ovat minun. Se sielu, joka syntiä tekee – sen on kuoltava.” – Hesekiel 18:4.

Kysymys: Onko Jumala kolminaisuus?

Vastaus: Jehovan todistajat uskovat, että Jehova on kaikkeuden suvereeni Herra, jolla ei ole vertaistaan. ”Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi.” (5. Mooseksen kirja 6:4) Kristus Jeesus Sanana oli henkiluomus ja tuli maan päälle kuuliaisena Isänsä tahdolle. Hän on alamainen Jehovalle. ”Mutta kun kaikki on alistettu hänen [Kristuksen] alaisuuteensa, silloin Poika itsekin alistuu Hänen alaisuuteensa, joka alisti hänen alaisuuteensa kaiken, jotta Jumala olisi kaikki jokaiselle.” – 1. Korinttolaisille 15:28; ks. myös Matteus 24:36; Markus 12:29; Johannes 1:1–3, 14–18; Kolossalaisille 1:15–20.

Pyhä henki on Jumalan vaikuttava voima eli toiminnassa oleva energia, ei persoona. – Apostolien teot 2:1–4, 17, 18.

Kysymys: Palvovatko tai kunnioittavatko Jehovan todistajat kuvia?

Vastaus: Jehovan todistajat eivät harjoita mitään epäjumalanpalveluksen muotoa, kohdistuupa se epäjumalankuviin, ihmisiin tai järjestöihin.

”Tiedämme, ettei epäjumala ole mitään maailmassa ja ettei ole muuta Jumalaa kuin yksi. Sillä vaikka onkin niitä, joita sanotaan ’jumaliksi’, joko taivaassa tai maan päällä, niin kuin on monia ’jumalia’ ja monia ’herroja’, niin todellisuudessa on meillä yksi Jumala, Isä, josta kaikki on, ja me häntä varten, ja on yksi Herra, Jeesus Kristus, jonka välityksellä kaikki on, ja me hänen välityksellään.” – 1. Korinttolaisille 8:4–6; ks. myös Psalmi 135:15–18.

Kysymys: Onko Jehovan todistajilla messua tai ehtoollista?

Vastaus: Jehovan todistajat eivät usko roomalaiskatoliseen transsubstantiaatio-opetukseen. He viettävät Herran illallista juutalaisen nisan-kuun 14. päivää vastaavana aikana (yleensä maalis- tai huhtikuussa) Kristuksen kuoleman vuotuisena muistona. Tässä kokouksessa he panevat Kristuksen synnitöntä ruumista ja uhriverta vertauskuvaavan happamattoman leivän ja punaviinin kiertämään seurakunnan keskuudessa. Vain ne, joilla on toivo hallita Kristuksen kanssa hänen taivaallisessa Valtakunnassaan, osallistuvat noihin vertauskuviin. – Markus 14:22–26; Luukas 22:29; 1. Korinttolaisille 11:23–26; Ilmestys 14:1–5.e

[Kuvat]

Jehovan todistajat kokoontuvat säännöllisesti valtakunnansaleihin tutkimaan Raamattua

Valtakunnansaleja: Ichiharan kaupunki, Japani (edellisellä sivulla), ja Boituva, Brasilia

[Alaviitteet]

[Taulukko s. 361]

Maita joissa Jehovan todistajat saarnaavat

Maa Toimivia todistajia

Argentiina 79000

Australia 51000

Brasilia 267000

El Salvador 18000

Espanja 78000

Etelä-Afrikka 46000

Filippiinit 102000

Intia 9000

Iso-Britannia 117000

Italia 172000

Japani 138000

Kanada 98000

Kolumbia 42000

Korea 57000

Kreikka 24000

Libanon 2500

Länsi-Saksa 129000

Meksiko 277000

Nigeria 137000

Portugali 36000

Puerto Rico 24000

Puola 91000

Ranska 109000

Sambia 72000

Suomi 17000

Unkari 10000

Venezuela 47000

Yhdysvallat 818000

36 kiellon alaista 220000

Vuonna 1989 koko maailmassa: 60192 seurakuntaa 3787000 todistajaa

[Kuvat s. 346]

YK:n rauhanpatsaaseen on kirjoitettu: ”Me taomme miekkamme vantaiksi”; ”Jesajan muurissa” on vastaava raamatunjae

[Kuva s. 351]

Jehovan todistajat uskovat Kristuksen lunastusuhriin, jonka hän on antanut ihmiskunnan syntien puolesta

[Kuvat s. 363]

Jehovan todistajien konventtisaleja: ilmakuva Penniinien itäosassa Englannissa sijaitsevasta salista

Fort Lauderdalessa Floridassa USA:ssa sijaitsevaa konventtisalia käytetään englannin-, espanjan- ja ranskankielisiin ohjelmiin

[Kuvat s. 364]

Vartiotorni-seuran maailmankeskus Brooklynissa New Yorkissa; toimistoja, kirjapainoja ja asuntoloita

[Kuvat s. 365

Vartiotorni-seuran haaratoimistoja (vasemmalta ylhäältä) Etelä-Afrikassa, Espanjassa ja Uudessa-Seelannissa