Jehovan suuri hengellinen temppeli
”Meillä on tällainen ylimmäinen pappi, – – sen pyhän paikan ja tosi teltan julkinen palvelija, jonka pystytti Jehova eikä ihminen.” (HEPREALAISILLE 8:1, 2)
1. Minkä rakkaudellisen järjestelyn Jumala teki syntisen ihmiskunnan hyväksi?
SUURESTA rakkaudestaan ihmiskuntaa kohtaan Jehova Jumala järjesti uhrin, jonka oli määrä ottaa pois maailman synnit (Johannes 1:29; 3:16). Se vaati sitä, että hänen Esikoispoikansa elämä siirrettiin taivaasta Maria-nimisen juutalaisneitsyen kohtuun. Jehovan enkeli selitti selvästi Marialle, että hänessä sikiävää lasta ’kutsuttaisiin pyhäksi, Jumalan Pojaksi’ (Luukas 1:34, 35). Joosefille, joka oli kihloissa Marian kanssa, kerrottiin, että Jeesus sikiäisi ihmeen vaikutuksesta ja että hän ’pelastaisi kansansa sen synneistä’ (Matteus 1:20, 21).
2. Mitä Jeesus noin 30-vuotiaana teki ja miksi?
2 Varttuessaan aikuiseksi Jeesus varmastikin ymmärsi joitakin näistä yliluonnolliseen syntymäänsä liittyvistä seikoista. Hän tiesi, että hänen taivaallisella Isällään oli hänelle pelastava työ tehtäväksi maan päällä. Siksi Jeesus tuli noin 30-vuotiaana täysikasvuisena miehenä Jumalan profeetan Johanneksen luo kastettavaksi Jordanissa (Markus 1:9; Luukas 3:23).
3. a) Mitä Jeesus tarkoitti sanoilla: ”Teurasuhria ja uhrilahjaa sinä et tahtonut”? b) Missä suhteessa Jeesus antoi huomattavan esimerkin kaikille niille, jotka haluavat tulla hänen opetuslapsikseen?
3 Jeesus rukoili kasteensa aikana (Luukas 3:21). Ilmeisesti tästä hetkestä lähtien hän täytti elämässään psalmin 40:6–8 sanat, kuten apostoli Paavali ilmaisi myöhemmin: ”Teurasuhria ja uhrilahjaa sinä et tahtonut, mutta sinä valmistit minulle ruumiin.” (Heprealaisille 10:5.) Jeesus ilmaisi näin tietävänsä, että Jumala ’ei tahtonut’, että Jerusalemin temppelissä uhrattaisiin edelleen eläinuhreja. Hän tajusi, että Jumala oli sen sijaan valmistanut hänelle, Jeesukselle, täydellisen ihmisruumiin uhrattavaksi uhrina. Näin ei enää tarvittaisi eläinuhreja. Jeesus osoitti sydämestä lähtevän halunsa alistua Jumalan tahtoon, kun hän rukoili edelleen: ”Katso! Olen tullut (kirjakääröön on kirjoitettu minusta) tekemään sinun tahtosi, oi Jumala.” (Heprealaisille 10:7.) Jeesus antoi tuona päivänä todella suurenmoisen esimerkin rohkeudesta ja epäitsekkäästä antaumuksesta kaikille niille, joista tulisi myöhemmin hänen opetuslapsiaan! (Markus 8:34.)
4. Miten Jumala ilmaisi hyväksyvänsä Jeesuksen tarjoutumisen?
4 Ilmaisiko Jumala hyväksyvänsä Jeesuksen kasterukouksen? Annetaanpa yhden Jeesuksen valitsemista apostoleista vastata: ”Kun Jeesus oli kastettu, hän nousi heti vedestä, ja katso, taivaat aukenivat, ja hän näki Jumalan hengen laskeutuvan kyyhkysen tavoin ja tulevan hänen päälleen. Katso! Taivaista kuului myös ääni, joka sanoi: ’Tämä on minun rakas Poikani, jonka olen hyväksynyt.’” (Matteus 3:16, 17; Luukas 3:21, 22.)
5. Mitä kuvattiin kirjaimellisella temppelin alttarilla?
5 Se, että Jumala hyväksyi Jeesuksen ruumiin esittämisen uhriksi, merkitsi sitä, että Jerusalemin temppelin alttaria suurempi alttari oli hengellisessä mielessä tullut etualalle. Kirjaimellinen alttari, jolla esitettiin eläimiä teurasuhriksi, oli esikuva tuosta hengellisestä alttarista, joka oli oikeastaan Jumalan ”tahto” eli järjestely, jonka välityksellä hän saattoi hyväksyä Jeesuksen ihmiselämän uhriksi (Heprealaisille 10:10). Siksi apostoli Paavali saattoi kirjoittaa kristityille tovereilleen: ”Meillä on alttari, jolta teltan [eli temppelin] luona pyhää palvelusta suorittavilla ei ole valta syödä.” (Heprealaisille 13:10.) Toisin sanoen tosi kristityt hyötyvät paremmasta synnit sovittavasta uhrista, jonka useimmat juutalaispapit hylkäsivät.
6. a) Mikä tuli etualalle Jeesuksen kasteen aikaan? b) Mitä arvonimi Messias eli Kristus merkitsee?
6 Jeesuksen voiteleminen pyhällä hengellä merkitsi sitä, että Jumala oli nyt tuottanut koko hengellisen temppelijärjestelynsä, jossa Jeesus palveli Ylimmäisenä Pappina (Apostolien teot 10:38; Heprealaisille 5:5). Opetuslapsi Luukas henkeytettiin mainitsemaan tarkasti, että tämän merkityksellisen tapahtuman ajankohta oli ”keisari Tiberiuksen viidestoista hallitusvuosi” (Luukas 3:1–3). Tämä vastaa vuotta 29 – täsmälleen 69 vuosiviikkoa eli 483 vuotta siitä ajasta, jolloin kuningas Artakserkses oli käskenyt, että Jerusalemin muurit pitää rakentaa uudelleen (Nehemia 2:1, 5–8). Ennustuksen mukaan ”Messias, Johtaja”, ilmaantuisi tuona ennalta mainittuna vuonna (Daniel 9:25). Monet juutalaiset ilmeisesti tiesivät tämän. Luukas kertoo, että ”kansa oli odotuksen vallassa” Messiaan eli Kristuksen ilmaantumisen suhteen. Nämä arvonimet tulevat heprean ja kreikan sanoista ja merkitsevät kumpikin ’voideltua’. (Luukas 3:15.)
7. a) Milloin Jumala voiteli ”kaikkeinpyhimmän”, ja mitä tämä merkitsi? b) Mitä muuta tapahtui Jeesukselle, kun hänet kastettiin?
7 Kun Jeesus kastettiin, Jumalan taivaallinen asuinsija voideltiin eli asetettiin erilleen ”kaikkeinpyhimmäksi” suuressa hengellisessä temppelijärjestelyssä (Daniel 9:24). ”Tosi teltta [eli temppeli] – – jonka pystytti Jehova eikä ihminen”, oli tullut käyttöön (Heprealaisille 8:2). Lisäksi ihminen Jeesus Kristus syntyi uudelleen Jumalan hengelliseksi Pojaksi sen välityksellä, että hänet kastettiin vedellä ja pyhällä hengellä (vrt. Johannes 3:3). Tämä merkitsi sitä, että Jumala kutsuisi aikanaan Poikansa takaisin taivaalliseen elämään palvelemaan Isänsä oikealla puolella Kuninkaana ja Ylimmäisenä Pappina ikuisesti ”Melkisedekin tavan mukaan” (Heprealaisille 6:20; Psalmit 110:1, 4).
Taivaallinen kaikkeinpyhin
8. Mitä uusia piirteitä Jumalan taivaallinen valtaistuin oli nyt saanut?
8 Jeesuksen kastepäivänä Jumalan taivaallinen valtaistuin oli saanut uusia piirteitä. Se, että Jumala vaati täydellistä ihmisuhria maailman syntien sovittamiseksi, tähdensi hänen pyhyyttään ihmisen syntisyyden vastakohtana. Myös Jumalan armo korostui siinä, että hän ilmaisi nyt halukkuutensa siihen, että hänet lepytetään eli että häneltä etsitään sovitusta. Näin Jumalan taivaallisesta valtaistuimesta oli tullut kuin temppelin sisin osasto, johon ylimmäinen pappi meni kerran vuodessa eläimen verta mukanaan sovittaakseen synnin kuvaannollisesti.
9. a) Mitä pyhän ja kaikkeinpyhimmän välinen esirippu kuvasi? b) Miten Jeesus meni Jumalan hengellisen temppelin esiripun toiselle puolelle?
9 Esirippu, joka erotti pyhän kaikkeinpyhimmästä, kuvasi Jeesuksen liharuumista (Heprealaisille 10:19, 20). Se esti Jeesusta menemästä Isänsä läsnäoloon hänen ollessaan ihmisenä maan päällä (1. Korinttilaisille 15:50). Kun Jeesus kuoli, ”pyhäkön esirippu repesi kahtia, ylhäältä alas asti” (Matteus 27:51). Tämä osoitti vaikuttavasti, että este, joka sulki Jeesuksen pääsyn taivaaseen, oli nyt poistettu. Kolme päivää myöhemmin Jehova Jumala teki huomattavan ihmeen. Hän herätti Jeesuksen kuolleista, ei lihaa ja verta olevana kuolevaisena ihmisenä, vaan loistavana henkiolentona, joka ”pysyy elossa ikuisesti” (Heprealaisille 7:24). 40 päivää myöhemmin Jeesus nousi taivaaseen ja meni todelliseen ”kaikkeinpyhimpään” ”ilmaantuakseen nyt Jumalan kasvojen eteen meidän puolestamme” (Heprealaisille 9:24).
10. a) Mitä tapahtui sen jälkeen kun Jeesus esitti uhrinsa arvon taivaalliselle Isälleen? b) Mitä pyhällä hengellä voiteleminen merkitsi Kristuksen opetuslapsille?
10 Hyväksyikö Jumala Jeesuksen vuodatetun veren arvon maailman syntien sovitukseksi? Kyllä hyväksyi. Tästä saatiin todiste täsmälleen 50 päivää Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen, helluntaipäivänä. Jumalan pyhä henki vuodatettiin 120:n Jeesuksen opetuslapsen päälle, jotka olivat koolla Jerusalemissa. (Apostolien teot 2:1, 4, 33.) Ylimmäisen Pappinsa, Jeesuksen Kristuksen, tavoin heidät oli nyt voideltu palvelemaan ”pyhänä papistona, uhraamaan hengellisiä uhreja” Jumalan suuren hengellisen temppelijärjestelyn alaisuudessa (1. Pietarin kirje 2:5). Lisäksi nämä voidellut muodostivat uuden kansakunnan, Jumalan hengellisen Israelin ”pyhän kansakunnan”. Vastedes kaikki ennustukset Israelia koskevista hyvistä asioista, esimerkiksi Jeremian 31:31:een kirjoitettu lupaus ”uudesta liitosta”, soveltuisivat voideltuun kristilliseen seurakuntaan, todelliseen ”Jumalan Israeliin”. (1. Pietarin kirje 2:9; Galatalaisille 6:16.)
Muita Jumalan hengellisen temppelin piirteitä
11, 12. a) Mitä pappien esipiha kuvasi Jeesuksen tapauksessa, ja mikä se on hänen voideltujen seuraajiensa tapauksessa? b) Mitä vesiallas kuvaa, ja miten sitä käytetään?
11 Vaikka kaikkeinpyhin kuvasi ”itse taivasta”, jossa Jumala istuu valtaistuimella, kaikki muut Jumalan hengellisen temppelin piirteet liittyvät siihen, mitä on maan päällä (Heprealaisille 9:24). Jerusalemin temppelissä oli papeille tarkoitettu sisempi esipiha ja siellä teurasuhrialttari ja suuri vesiallas, jonka ääressä papit puhdistautuivat ennen kuin he suorittivat pyhää palvelusta. Mitä nämä kuvaavat Jumalan hengellisessä temppelijärjestelyssä?
12 Jeesuksen Kristuksen tapauksessa papeille tarkoitettu sisempi esipiha kuvasi hänen synnitöntä tilaansa Jumalan täydellisenä Ihmispoikana. Koska Kristuksen voidellut seuraajat uskovat Jeesuksen uhriin, heidät luetaan vanhurskaiksi. Jumalalla on näin peruste kohdella heitä ikään kuin he olisivat synnittömiä. (Roomalaisille 5:1; 8:1, 33.) Tämä esipiha kuvaa näin ollen myös sitä vanhurskautetun ihmisen tilaa, joka pyhän papiston yksityisillä jäsenillä on Jumalan edessä. Voidellut kristityt ovat samanaikaisesti yhä epätäydellisiä ja he voivat tehdä syntiä. Esipihan vesiallas kuvaa Jumalan sanaa, jonka avulla Ylimmäinen Pappi vähitellen puhdistaa pyhää papistoa. Koska he ovat alistuneet tähän puhdistusprosessiin, he ovat saaneet loistavan ulkoasun, joka tuottaa kunniaa Jumalalle ja vetää ulkopuolisia hänen puhtaaseen palvontaansa. (Efesolaisille 5:25, 26; vrt. Malakia 3:1–3.)
Pyhä
13, 14. a) Mitä temppelin pyhä kuvaa Jeesuksen ja hänen voideltujen seuraajiensa tapauksessa? b) Mitä kultainen lampunjalka kuvaa?
13 Temppelin ensimmäinen osasto kuvaa tilaa, joka on esipihan kuvaamaa tilaa korkeampi. Täydellisen ihmisen Jeesuksen Kristuksen tapauksessa se kuvaa hänen syntymistään uudelleen Jumalan hengelliseksi Pojaksi, jonka oli määrä palata taivaalliseen elämään. Sen jälkeen kun Jeesuksen voidellut seuraajat on julistettu vanhurskaiksi sen perusteella, että he uskovat Kristuksen vuodatettuun vereen, heihinkin kohdistuu tämä Jumalan hengen erikoistoiminta (Roomalaisille 8:14–17). He ’syntyvät uudelleen’ Jumalan hengellisiksi pojiksi ”veden [toisin sanoen kasteensa] ja hengen” välityksellä. Sellaisina heillä on toivo tulla herätetyiksi kuolleista taivaalliseen elämään Jumalan henkipoikina, jos he vain pysyvät uskollisina kuolemaan saakka. (Johannes 3:5, 7; Ilmestys 2:10.)
14 Ulkopuolella olevat palvojat eivät nähneet pappeja, jotka palvelivat maallisen temppelin pyhässä. Vastaavasti voideltujen kristittyjen hengellinen tila on jotain sellaista, mitä ei ole Jumalan palvojien enemmistöllä joka toivoo saavansa elää ikuisesti paratiisimaan päällä, ja mitä se ei täysin ymmärrä. Tabernaakkelin kultainen lampunjalka kuvaa voideltujen kristittyjen valistunutta tilaa. Jumalan pyhän hengen toiminta luo lampuissa olevan öljyn tavoin valoa Raamattuun. Kristityt eivät pidä näin saamaansa ymmärrystä itsellään. Sen sijaan he tottelevat Jeesusta, joka sanoi: ”Te olette maailman valo. – – Loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja kirkastaisivat Isäänne, joka on taivaissa.” (Matteus 5:14, 16.)
15. Mitä kuvataan näkyleipäpöydällä olleella leivällä?
15 Pysyäkseen tässä valistuneessa tilassa voideltujen kristittyjen täytyy ravita säännöllisesti itseään sillä, mitä kuvataan näkyleipäpöydällä olleella leivällä. Heidän tärkein hengellisen ravinnon lähteensä on Jumalan sana, jota he pyrkivät lukemaan ja mietiskelemään päivittäin. Jeesus lupasi lisäksi antaa heille ”ruokaa oikeaan aikaan” ’uskollisen ja ymmärtäväisen orjansa’ välityksellä (Matteus 24:45). Tämä ”orja” on kunakin aikana maan päällä olevien voideltujen kristittyjen koko joukko. Kristus on käyttänyt tätä voideltua joukkoa julkaisemaan tietoa Raamatun ennustusten täyttymisestä ja antamaan ajankohtaista ohjausta Raamatun periaatteiden soveltamisesta nykyajan jokapäiväiseen elämään. Voidellut kristityt nauttivat siksi arvostaen kaikkia tällaisia hengellisiä antimia. Voidakseen pitää yllä hengellistä elämäänsä heidän on kuitenkin tehtävä muutakin kuin hankittava Jumalan tuntemusta mieleensä ja sydämeensä. Jeesus sanoi: ”Minun ruokani on, että minä teen hänen tahtonsa, joka on lähettänyt minut, ja vien päätökseen hänen työnsä.” (Johannes 4:34.) Voidellut kristityt tuntevat samoin tyydytystä, kun he keskittyvät päivittäin tekemään Jumalan paljastetun tahdon.
16. Mitä kuvataan palveluksella, jota suoritettiin suitsutusalttarin ääressä?
16 Aamuisin ja iltaisin pappi suitsutti Jumalalle pyhän osaston suitsutusalttarilla. Samaan aikaan ei-papilliset palvojat rukoilivat Jumalaa seisoessaan hänen temppelinsä ulommissa esipihoissa. (Luukas 1:8–10.) ”Suitsutus tarkoittaa pyhien rukouksia”, selitetään Raamatussa (Ilmestys 5:8). ”Olkoon rukoukseni valmistettu kuin suitsutus edessäsi”, kirjoitti psalmista Daavid (Psalmit 141:2). Myös voidellut kristityt arvostavat sitä, että he saavat lähestyä Jehovaa rukouksessa Jeesuksen Kristuksen välityksellä. Sydämestä lähtevät, palavat rukoukset ovat kuin suloiselta tuoksuvaa suitsuketta. Voidellut kristityt ylistävät Jumalaa myös toisin tavoin, käyttämällä huuliaan muiden opettamiseen. Heidän kestävyytensä vaikeuksissa ja heidän nuhteettomuutensa koettelemuksessa ovat erityisen mieluisia Jumalalle (1. Pietarin kirje 2:20, 21).
17. Mitä sisältyi sen profeetallisen kuvan täyttymykseen, jossa ylimmäinen pappi meni sovituspäivänä ensimmäisen kerran kaikkeinpyhimpään?
17 Sovituspäivänä Israelin ylimmäisen papin piti mennä kaikkeinpyhimpään ja polttaa suitsuketta kultaisessa suitsutusastiassa, jossa oli tulisia hiiliä. Tämä piti tehdä ennen kuin hän toi syntiuhrien veren sisään. Tämän profeetallisen kuvan täyttymykseksi ihminen Jeesus säilytti täydellisen nuhteettomuuden Jehova Jumalan edessä ennen kuin hän uhrasi elämänsä ainoaksi pysyväksi uhriksi syntiemme puolesta. Näin hän osoitti, että täydellinen ihminen pystyi säilyttämään nuhteettomuutensa Jumalan edessä, painostipa Saatana häntä miten kovasti tahansa (Sananlaskut 27:11). Kun Jeesus pantiin koetukselle, hän rukoili ”voimakkain huudoin ja kyynelin – – ja häntä kuultiin suosiollisesti hänen jumalanpelkonsa takia” (Heprealaisille 5:7). Tällä tavoin hän kirkasti Jehovaa sellaisena, joka on vanhurskas kaikkeuden Suvereeni ja jolle tämä asema kuuluu. Jumala palkitsi Jeesuksen herättämällä hänet kuolleista elämään kuolemattomana taivaassa. Tässä korkeassa asemassa Jeesus kiinnittää huomiota toissijaiseen syyhyn, jonka vuoksi hän tuli maan päälle, nimittäin katuvien, syntisten ihmisten sovittamiseen Jumalan kanssa (Heprealaisille 4:14–16).
Jumalan hengellisen temppelin suurempi kunnia
18. Miten Jehova on tuottanut huomattavaa kunniaa hengelliselle temppelilleen?
18 Jehova ennusti: ”Suuremmaksi tulee tämän myöhemmän huoneen kunnia kuin aikaisemman.” (Haggai 2:9.) Herättämällä Jeesuksen kuolleista kuolemattomana Kuninkaana ja Ylimmäisenä Pappina Jehova tuotti hengelliselle temppelilleen huomattavaa kunniaa. Jeesus pystyy nyt antamaan ”ikuisen pelastuksen” ”kaikille häntä totteleville” ihmisille (Heprealaisille 5:9). Tällaista tottelevaisuutta osoittivat ensimmäisinä ne 120 opetuslasta, jotka saivat pyhää henkeä helluntaina vuonna 33. Ilmestyskirjassa ennustettiin, että näitä hengellisiä Israelin poikia olisi lopulta 144 000 (Ilmestys 7:4). Monien heistä piti kuoltuaan maata tiedottomina ihmiskunnan yhteisessä haudassa odottamassa aikaa, jolloin Jeesus olisi läsnä kuninkaallisessa vallassa. Danielin 4:10–17, 20–27:ssä oleva profeetallinen ajanlasku viittaa vuoteen 1914 ajankohtana, jolloin Jeesus alkoi hallita vihollistensa keskellä (Psalmit 110:2). Voidellut kristityt odottivat kymmeniä vuosia innokkaasti tuota vuotta. Ensimmäinen maailmansota ja sen yhteydessä ihmiskuntaa kohdannut ahdistus todistivat, että Jeesus oli tosiaan asetettu valtaistuimelle Kuninkaaksi vuonna 1914 (Matteus 24:3, 7, 8). Pian sen jälkeen, kun koitti aika ”tuomion alkaa Jumalan huoneesta”, Jeesuksen oli määrä täyttää lupaus, jonka hän oli antanut kuolemaan nukahtaneille voidelluille opetuslapsilleen: ”Tulen jälleen ja otan teidät kotiin luokseni.” (1. Pietarin kirje 4:17; Johannes 14:3.)
19. Miten 144 000:n jäännös pääsee taivaalliseen kaikkeinpyhimpään?
19 Pyhän papiston 144 000:ta jäsentä ei ole kaikkia sinetöity lopullisesti eikä koottu taivaalliseen kotiinsa. Jäännös heistä elää vielä maan päällä pyhän kuvaamassa hengellisessä tilassa, jossa heidän liharuumiinsa ”esirippu” eli este erottaa heidät Jumalan pyhästä läsnäolosta. Kun he kuolevat uskollisina, heidät herätetään silmänräpäyksessä kuolleista kuolemattomina henkiolentoina niiden 144 000:een kuuluvien joukkoon, jotka ovat jo taivaassa (1. Korinttilaisille 15:51–53).
20. Mitä elintärkeää työtä pyhästä papistosta jäljellä olevat nykyään tekevät ja millaisin tuloksin?
20 Jumalan hengellinen temppeli on saanut lisää kunniaa nyt, kun hyvin monilukuinen joukko pappeja palvelee suuren Ylimmäisen Papin kanssa taivaassa. Samanaikaisesti ne, jotka ovat jäljellä pyhästä papistosta, tekevät arvokasta työtä maan päällä. Heidän saarnaamisensa välityksellä Jumala ’järkyttää kaikkia kansakuntia’ tuomionsa ilmauksilla, kuten ennustettiin Haggain 2:7:ssä. Jehovan temppelin maallisiin esipihoihin kerääntyy samaan aikaan miljoonia palvojia, joita kuvaillaan ”kaikkien kansakuntien halutuiksi”. Miten nämä sopivat Jumalan tekemään palvontajärjestelyyn, ja millaista kunniaa voimme odottaa hänen suuren hengellisen temppelinsä saavan tulevaisuudessa? Näitä kysymyksiä tarkastellaan seuraavassa kirjoituksessa.
Kertauskysymyksiä
◻ Mistä Jeesus antoi huomattavan esimerkin vuonna 29?
◻ Mikä järjestely tuli käyttöön vuonna 29?
◻ Mitä kuvataan pyhällä ja kaikkeinpyhimmällä?
◻ Millä tavalla suuri hengellinen temppeli on saanut kunniaa?
[Kuva s. 17]
Jumalan suuri hengellinen temppeli tuli käyttöön, kun Jeesus voideltiin pyhällä hengellä vuonna 29