”Vihani leimahtaa rajuna”

1–3. a) Mitä se, että Jehovan ”viha leimahtaa rajuna”, aiheuttaa? (Ks. kuva luvun alussa.) b) Mitä tässä luvussa tarkastellaan?

MIEHET, naiset ja lapset seisovat ja laulavat yhdessä valtakunnanlaulua. Vanhin pitää hartaan rukouksen ja pyytää Jehovalta suojelusta. Seurakuntalaiset kyllä luottavat siihen, että Jehova huolehtii heistä, mutta silti he tarvitsevat lohdutusta ja rohkaisua. Ulkoa kuuluu taistelun ääniä. Harmageddon on alkanut! (Ilm. 16:14, 16.)

² Harmageddonin sodassa Jehova ei surmaa ihmisiä kylmän tunteettomasti vaan siksi, että hän tuntee voimakasta vihaa. (Lue Hesekielin 38:18.) Hän ei kohdista kiivasta vihaansa yksittäistä armeijaa tai kansaa vaan maapallon lukemattomia asukkaita kohtaan. Sinä päivänä Jehovan surmaamia on ”maan äärestä maan ääreen”. (Jer. 25:29, 33.)

³ Mikä aiheuttaa sen, että Jehovan ”viha leimahtaa rajuna”, vaikka hän on rakkauden Jumala ja hänen sanotaan olevan ”armollinen ja myötätuntoinen” ja ”pitkämielinen”? (2. Moos. 34:6; 1. Joh. 4:16.) Katsotaan, miten vastaus tähän kysymykseen voi lohduttaa meitä, tehdä meistä rohkeita ja motivoida meitä saarnaamistyössä nykyään.

4, 5. Miten Jumalan viha eroaa epätäydellisten ihmisten vihasta?

⁴ Ensin on ymmärrettävä, että Jehovan viha ei ole samanlaista kuin epätäydellisten ihmisten viha. Kun ihminen joutuu vihan valtaan ja alkaa purkaa suuttumustaan, siitä ei yleensä seuraa mitään hyvää. Päinvastoin seuraukset ovat usein hallitsemattomia. Esimerkiksi Aadamin esikoispoika Kain ”suuttui kovasti”, koska Jehova hylkäsi hänen uhrinsa mutta hyväksyi hänen veljensä Abelin uhrilahjan. Mihin se johti? Kain murhasi oikeamielisen veljensä. (1. Moos. 4:3–8; Hepr. 11:4.) Ajatellaanpa myös Daavidia, jota sanotaan Jehovan sydäntä miellyttäväksi mieheksi (Apt. 13:22). Vaikka hän oli hyvä mies, hän oli vähällä tehdä hirvittävän rikoksen kuultuaan, että rikas maanomistaja Nabal oli sättinyt häntä ja hänen miehiään. Vihasta kiehuen Daavid ja hänen sotilaansa ”sitoivat miekkansa vyölleen” ja aikoivat tappaa paitsi kiittämättömän Nabalin myös jokaisen muun hänen talouteensa kuuluvan miehen. Onneksi Nabalin vaimo Abigail sai Daavidin ja hänen miehensä luopumaan kostosta. (1. Sam. 25:9–14, 32, 33.) Jehovan hengen ohjauksessa Jaakob kirjoitti paikkansapitävästi: ”Ihmisen viha ei saa aikaan sitä, mikä on oikein Jumalan silmissä.” (Jaak. 1:20.)

⁵ Toisin kuin ihmiset Jehova hallitsee aina vihansa. On myös aina selvää, miksi hän on vihainen. Silloinkin kun Jehovan tekojen taustalla on voimakas viha, hän toimii oikeudenmukaisesti. Taistellessaan vihollisiaan vastaan hän ei koskaan pyyhkäise pois ”oikeamielistä yhdessä pahojen kanssa” (1. Moos. 18:22–25). Lisäksi Jehova vihastuu vain, kun siihen on jokin aiheellinen syy. Tarkastellaan nyt kahta tällaista syytä ja sitä, mitä niistä voidaan oppia.

 6. Miten Jehova reagoi, kun hänen nimeään häpäistään?

⁶ Jehova vihastuu, kun hänen nimeään häpäistään. Ne jotka väittävät edustavansa Jehovaa mutta toimivat väärin, vahingoittavat hänen mainettaan ja sytyttävät siksi hänen vihansa (Hes. 36:23). Kuten tämän kirjan aikaisemmissa luvuissa on osoitettu, Israelin kansa aiheutti suurta häpeää Jehovan nimelle. Sen asenteet ja teot ymmärrettävästikin saivat Jehovan suuttumaan. Hän ei kuitenkaan koskaan ilmaissut vihaansa hallitsemattomasti vaan rankaisi kansaansa vain sen verran kuin oli tarpeen, ei milloinkaan enempää (Jer. 30:11). Ja kun Jehovan viha oli täyttänyt tarkoituksensa, se laantui eikä hän jäänyt kantamaan kaunaa (Ps. 103:9).

7, 8. Mitä voidaan oppia siitä, miten Jehova kohteli Israelia?

⁷ Mitä voimme oppia? Se miten Jehova kohteli israelilaisia, on meille vakava varoitus. Muinaisten israelilaisten tavoin meillä on kunnia edustaa Jehovan nimeä. Olemme Jehovan todistajia. (Jes. 43:10.) Puheemme ja tekomme vaikuttavat suoranaisesti siihen, mitä Jumalasta ajatellaan. Emme haluaisi milloinkaan toimia tieten tahtoen väärin ja tahrata hänen nimeään. Se sytyttäisi varmasti hänen vihansa, ja ennen pitkää hän ryhtyisi varmasti toimeen suojellakseen mainettaan. (Hepr. 3:13, 15; 2. Piet. 2:1, 2.)

⁸ Pitäisikö tiedon siitä, että Jehova voi tuntea voimakasta vihaa, estää meitä luomasta häneen läheistä suhdetta? Ei. Tiedämme, että Jehova on kärsivällinen ja anteeksiantava (Jes. 55:7; Room. 2:4). Ymmärrämme kuitenkin, ettei hän anna tunteiden sokaista itseään. Kehitämme häntä kohtaan syvää kunnioitusta, koska tajuamme, että hänen vihansa leimahtaa niitä kohtaan, jotka syntinen elämäntapa on paaduttanut, ja että hän ei anna heidän jäädä kansansa keskuuteen (1. Kor. 5:11–13). Jehova on kertonut meille selvästi, mikä saa hänen vihansa syttymään. Meidän taas pitää välttää asenteita ja tekoja, jotka herättävät hänen vihansa. (Joh. 3:36; Room. 1:26–32; Jaak. 4:8.)

9, 10. Miten Jehova reagoi, kun hänen uskollisia palvelijoitaan uhataan? Kerro esimerkkejä.

⁹ Jehova vihastuu, kun hänen uskollisia palvelijoitaan uhataan. Hänen suuttumuksensa syttyy, kun vihollinen hyökkää niiden kimppuun, jotka turvautuvat häneen ja etsivät häneltä suojaa. Esimerkiksi israelilaisten lähdettyä Egyptistä farao ja hänen mahtava armeijansa aikoivat hyökätä avuttomalta näyttävän kansan kimppuun, joka oli kerääntynyt Punaisenmeren rannalle. Kun tuo voimakas armeija ajoi israelilaisia takaa kuivaa merenpohjaa pitkin, Jehova irrotti pyörät sotavaunuista ja syöksi egyptiläiset meren syvyyksiin. ”Yhdenkään heistä ei annettu jäädä eloon.” (2. Moos. 14:25–28.) Jehova vihastui egyptiläisiin, koska hän tunsi ”uskollista rakkautta” kansaansa kohtaan. (Lue 2. Mooseksen kirjan 15:9–13.)

¹⁰ Jehovan rakkaus kansaansa kohtaan sai hänet toimimaan myös kuningas Hiskian aikana. Assyrian armeija, tuon ajan voimakkain ja raain sotajoukko, oli tulossa taistelemaan Jerusalemia vastaan. Jehovan uskollisia palvelijoita uhkasi piiritys, joka johtaisi hitaaseen, kauheaan kuolemaan (2. Kun. 18:27). Jehovan ei tarvinnut lähettää avuksi kuin yksi enkeli, joka surmasi 185 000 vihollissotilasta yhdessä yössä (2. Kun. 19:34, 35). Voi vain kuvitella, miltä assyrialaisten leirissä näytti seuraavana aamuna. Keihäisiin, kilpiin ja miekkoihin ei ollut koskettu. Trumpettien ääni ei ollut herättänyt miehiä. Joukkoja ei ollut kutsuttu koolle. Aavemainen hiljaisuus leijui telttojen ja leirin yllä. Ruumiita lojui kaikkialla.

11. Millaista rohkaisua ja lohdutusta saamme lukiessamme Raamatusta, miten Jehova reagoi, kun hänen kansaansa uhataan?

¹¹ Mitä voimme oppia? Se miten Jehova reagoi, kun hänen kansaansa uhataan, on voimakas varoitus vihollisillemme. ”On pelottavaa joutua elävän Jumalan käsiin”, kun hänen vihansa syttyy (Hepr. 10:31). Meitä taas edellä kerrotut esimerkit lohduttavat ja rohkaisevat. Meitä lohduttaa tieto siitä, että päävihollisemme Saatana ei tule voittamaan. Hänen valtansa päättyy pian, sillä ”hänen aikansa on vähissä” (Ilm. 12:12). Odottaessamme tuota aikaa voimme palvella Jehovaa rohkeasti ja luottaa siihen, ettei kukaan ihminen eikä mikään järjestö tai valtio voi estää meitä toimimasta Jehovan tahdon mukaan. (Lue psalmi 118:6–9.) Pyhän hengen ohjauksessa apostoli Paavali puki sanoiksi sen, mistä mekin olemme täysin vakuuttuneita: ”Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?” (Room. 8:31.)

12. Mikä saa Jehovan vihan leimahtamaan suuren ahdingon aikana?

¹² Jehova suojelee meitä tulevan suuren ahdingon aikana aivan niin kuin hän suojeli israelilaisia, kun egyptiläiset olivat ajaneet heidät ansaan, ja Jerusalemissa olevia juutalaisia, kun assyrialaiset olivat saartaneet heidät. Kun vihollisemme yrittävät tuhota meidät, Jehovan syvä rakkaus meitä kohtaan saa hänen vihansa leimahtamaan. Ne jotka tyhmyyttään hyökkäävät meidän kimppuumme, ikään kuin koskevat Jehovan silmäterään. Hän reagoi nopeasti ja määrätietoisesti. (Sak. 2:8, 9.) Sitä seuraava verilöyly on ennennäkemätön. Jumalan vihollisilla ei kuitenkaan ole mitään aiheellista syytä olla yllättyneitä, kun hän päästää vihansa valloilleen. Miksi ei?

13. Mitä varoituksia Jehova on antanut?

¹³ Jehova on ”pitkämielinen”, ja hän on varoittanut useita kertoja siitä, että hän tuhoaa ne, jotka vastustavat häntä ja uhkaavat hänen kansaansa (2. Moos. 34:6, 7). Jehova on varoittanut suuresta ratkaisevasta taistelusta profeettojen Jeremian, Hesekielin, Danielin ja Kristuksen Jeesuksen sekä apostolien Pietarin, Paavalin ja Johanneksen välityksellä. (Ks. tekstiruutu ”Jehova varoittaa tulevasta suuresta taistelusta”.)

14, 15. Mitä Jehova on tehnyt ja miksi?

¹⁴ Jehova on kirjoituttanut nämä varoitukset sanaansa Raamattuun. Hän on myös pitänyt huolen siitä, että Raamatusta on tullut historian eniten käännetty ja levitetty kirja. Hän on koonnut kaikkialta maapallolta vapaaehtoisten armeijan, joka auttaa ihmisiä tekemään rauhan Jumalan kanssa ja varoittaa tulevasta ”Jehovan suuresta päivästä” (Sef. 1:14; Ps. 2:10–12; 110:3). Hän on saanut palvelijansa kääntämään Raamatun tutkimiseen tarkoitettuja julkaisuja sadoille kielille ja käyttämään vuosittain satoja miljoonia tunteja Raamatun lupauksista ja varoituksista kertomiseen.

¹⁵ Jehova on huolehtinut siitä, että kaikki tämä työ tehdään, ”koska hän ei halua, että kukaan tuhoutuisi vaan että kaikki katuisivat” (2. Piet. 3:9). Meillä on suuri kunnia edustaa rakastavaa, kärsivällistä Jumalaa ja levittää omalta pieneltä osaltamme hänen sanomaansa. Pian aika kuitenkin loppuu niiltä, joka eivät noudata varoituksia.

16, 17. Onko Jehova asettanut päivän lopulliselle sodalle? Selitä.

¹⁶ Jehova on asettanut päivän lopulliselle sodalle. Hän tietää etukäteen, milloin hänen kansansa kimppuun hyökätään. (Matt. 24:36.) Mistä Jehova tietää, milloin hänen vihollisensa hyökkäävät?

¹⁷ Kuten tämän kirjan edellisestä luvusta kävi ilmi, Jehova sanoo Gogille: ”Panen koukut leukoihisi.” Hän ohjaa asioita niin, että kansat ryhtyvät ratkaisevaan taisteluun. (Hes. 38:4.) Tämä ei tarkoita sitä, että Jehova aloittaa tämän taistelun, eikä sitä, että hän ottaa vastustajiltaan pois vapaan tahdon. Sen sijaan se osoittaa, että Jehova pystyy näkemään, mitä hänen vihollistensa sydämessä on, ja tietää, miten he reagoivat tietyissä olosuhteissa (Ps. 94:11; Jes. 46:9, 10; Jer. 17:10).

18. Miksi ihmiset alkavat taistella Kaikkivaltiasta vastaan?

¹⁸ Jos Jehova ei aloita taistelua eikä pakota vastustajiaan taisteluun, miksi he, pelkät ihmiset, ajavat itsensä tilanteeseen, jossa he taistelevat Kaikkivaltiasta vastaan? Luultavasti he pitävät tässä vaiheessa täysin varmana sitä, että joko Jumalaa ei ole olemassa tai hän ei puutu ihmisten asioihin. Ehkä he ajattelevat näin, koska he ovat juuri hävittäneet kaikki väärään uskontoon kuuluvat järjestöt maapallolta. He voivat järkeillä, että jos Jumala olisi olemassa, hän olisi varmasti puolustanut järjestöjä, jotka väittävät edustavansa häntä. He eivät tajua, että juuri Jumala on pannut heidän sydämeensä ajatuksen hankkiutua eroon uskonnoista, jotka ovat esittäneet hänet täysin väärässä valossa (Ilm. 17:16, 17).

19. Mitä voi tapahtua väärän uskonnon tuhoamisen jälkeen?

¹⁹ Jolloinkin väärän uskonnon tuhoamisen jälkeen Jehova saattaa ohjata palvelijansa julistamaan kovaa sanomaa, jota verrataan Ilmestyskirjassa rakeisiin, joista jokainen painaa noin 20 kiloa (Ilm. 16:21, alav.). Sanoma – mahdollisesti julistus poliittista ja kaupallista järjestelmää pian kohtaavasta lopusta – piinaa ihmisiä siinä määrin, että he herjaavat Jumalaa. Todennäköisesti juuri tämä sanoma saa aikaan sen, että kansat käynnistävät suurhyökkäyksen meitä Jumalan palvelijoita vastaan vaientaakseen meidät lopullisesti. Ne ajattelevat, että me olemme puolustuskyvyttömiä ja että meidät on helppo tuhota. Ne erehtyvät pahan kerran!

20, 21. Kuka on Gog, ja mitä Gogille tapahtuu?

²⁰ Kuten tämän kirjan 17. luvusta kävi ilmi, Hesekielin käyttämä profeetallinen nimi ”Magogin maan Gog” tarkoittaa kansojen liittoumaa, joka hyökkää kimppuumme (Hes. 38:2). Tämä liittouma on kuitenkin hyvin hauras. Vaikka näyttääkin siltä, että sen jäsenet tekevät yhteistyötä, pinnan alla kytevät kilpailuhenki, ylpeys ja kansallinen kunnianhimo. Jehovan on helppo kääntää jokaisen miekka ”omaa veljeään vastaan” (Hes. 38:21). Ihmiset itse eivät kuitenkaan aiheuta kansojen tuhoa.

²¹ Ennen kuin vihollisemme tuhotaan, he näkevät Ihmisen Pojan merkin, ilmeisesti jonkin yliluonnollisen osoituksen Jehovan ja Jeesuksen voimasta. Se mitä he näkevät, saa heidät tuntemaan voimakasta ahdistusta. Jeesus ennusti, että ”ihmiset lamaantuvat pelätessään ja odottaessaan sitä, mikä kohtaa maata”. (Luuk. 21:25–27.) Kauhukseen he tajuavat, että oli vakava virhe hyökätä Jehovan kansan kimppuun. He tulevat varmasti tietämään, että Luoja on mahtava sotapäällikkö, armeijoiden Jehova (Ps. 46:6–11; Hes. 38:23). Epäilemättä Jehova käyttää taivaallisia armeijoita ja luonnonvoimia sillä tavalla, että hänen uskolliset palvelijansa säilyvät elossa mutta hänen vihollisensa tuhoutuvat. (Lue 2. Pietarin kirjeen 2:9.)

22, 23. Ketkä tulevat suojelemaan Jumalan kansaa, ja miltä tämä tehtävä epäilemättä tuntuu heistä?

²² Kuvittele, miten innokkaasti Jeesus johtaa hyökkäystä Jumalan vihollisia vastaan ja suojelee niitä, jotka rakastavat ja palvelevat hänen Isäänsä. Ajattele myös, miltä voidelluista silloin tuntuu. Jossain vaiheessa ennen Harmageddonin alkua viimeisetkin maan päällä olevat voidellut saavat ylösnousemuksen taivaalliseen elämään, niin että kaikki 144 000 voivat osallistua Jeesuksen kanssa tuohon taisteluun (Ilm. 17:12–14). Monilla voidelluilla on varmasti läheisiä ystäviä muiden lampaiden joukossa, koska he ovat työskennelleet heidän kanssaan viimeisinä päivinä. Tuolloin voidelluilla on sekä valta että voima puolustaa niitä, jotka tukivat heitä uskollisesti, kun heillä oli koettelemuksia. (Matt. 25:31–40.)

²³ Jeesuksen taivaalliseen armeijaan tulee kuulumaan myös enkeleitä (2. Tess. 1:7; Ilm. 19:14). He ovat jo auttaneet häntä poistamaan Saatanan ja demonit taivaasta (Ilm. 12:7–9). He ovat myös osallistuneet niiden maan päällä olevien kokoamiseen, jotka haluavat palvoa Jehovaa (Ilm. 14:6, 7). Ei olekaan ihme, että Jehova antaa enkelien suojella näitä uskollisia ihmisiä! Kaikkein tärkeintä Jehovan armeijaan kuuluville on se, että he voivat pyhittää ja saattaa kunniaan Jehovan nimen eli maineen osallistumalla hänen vihollistensa tuhoamiseen (Matt. 6:9, 10).

24. Miten muiden lampaiden suuri joukko reagoi?

²⁴ Koska muiden lampaiden suureen joukkoon kuuluvia tulee suojelemaan näin voimakas, hyvin motivoitunut armeija, heillä ei tule olemaan mitään syytä pelätä. He voivat noudattaa kehotusta: ”Nouskaa pystyyn ja nostakaa päänne, koska teidän vapautuksenne lähestyy.” (Luuk. 21:28.) Ennen kuin Jehovan päivä tulee, meidän on hyvin tärkeää auttaa mahdollisimman monia saamaan tietoa armollisesta, suojelevasta Isästämme ja rakastamaan häntä. (Lue Sefanjan 2:2, 3.)

25. Mitä seuraavaksi tarkastellaan?

²⁵ Ihmisten sodat jättävät jälkeensä kaaosta ja kurjuutta, mutta Harmageddonin jälkeen vallitsee järjestys ja onnellisuus. Millaista on sitten, kun Jehovan viha laantuu, hänen sotilaansa panevat miekkansa tuppeen ja viimeisetkin taistelun äänet vaikenevat? Seuraavassa luvussa tarkastellaan tuota suurenmoista tulevaisuutta.