Kristuksen laki

”[Olen] lain alainen Kristukseen nähden.” (1. KORINTTILAISILLE 9:21)

1, 2. a) Millä tavoin olisi monet ihmiskunnan virheistä voitu ehkäistä? b) Mitä kristikunta ei ole oppinut juutalaisuuden historiasta?

”KANSAT ja hallitukset eivät koskaan ole oppineet mitään historiasta eivätkä toimineet siitä johdettujen periaatteiden mukaan.” Näin sanoi eräs 1800-luvun saksalainen filosofi. Ihmiskunnan historiaa onkin kuvailtu ”typeryyden marssiksi”, sarjaksi kauheita virheitä ja kriisejä, joista monet olisi voitu ehkäistä, jos ihmiskunta vain olisi halunnut oppia menneisyydessä tekemistään virheistä.

² Näemme nyt Jumalan lakia tarkastellessamme jälleen selvästi, miten menneisyydessä tehdyistä virheistä on kieltäydytty ottamasta oppia. Jehova Jumala korvasi Mooseksen lain vielä paremmalla lailla, Kristuksen lailla. Kristikunnan johtajat, jotka väittävät opettavansa tätä lakia ja elävänsä sen mukaisesti, eivät ole kuitenkaan ottaneet oppia fariseusten äärimmäisestä mielettömyydestä. Niinpä kristikunta on vääristellyt ja käyttänyt väärin Kristuksen lakia aivan niin kuin juutalaisuudessa tehtiin Mooseksen laille. Miten se on ollut mahdollista? Tarkastellaanpa ensin itse tätä lakia – mikä se on, keitä se hallitsee ja miten, sekä millä tavalla se eroaa Mooseksen laista. Sitten tarkastelemme sitä, miten kristikunta on käyttänyt Kristuksen lakia väärin. Näin voimme toivottavasti oppia historiasta ja hyötyä siitä!

Uusi liitto

 3. Mitä Jehova lupasi uudesta liitosta?

³ Kukapa muu kuin Jehova Jumala olisi pystynyt parantamaan täydellistä Lakia? Mooseksen välityksellä tehty lakiliitto oli täydellinen. (Psalmit 19:7.) Siitä huolimatta Jehova lupasi: ”Katso! Päivät tulevat – – jolloin minä teen Israelin huoneen ja Juudan huoneen kanssa uuden liiton, en sellaista liittoa kuin tein heidän esi-isiensä kanssa.” Kymmenen käskyä – Mooseksen lain ydin – kirjoitettiin kivitauluihin. Uudesta liitosta Jehova kuitenkin sanoi: ”Minä panen lakini heidän sisimpäänsä, ja heidän sydämeensä tulen sen kirjoittamaan.” (Jeremia 31:31–34.)

 4. a) Mikä Israel on osallisena uudessa liitossa? b) Ketkä muut ovat hengellisten israelilaisten lisäksi Kristuksen lain alaisuudessa?

⁴ Ketkä otettaisiin tähän uuteen liittoon? Varmastikaan ei kirjaimellista ”Israelin huonetta”, joka hylkäsi tämän liiton Välittäjän (Heprealaisille 9:15). Ei, vaan tämä uusi ”Israel” olisi ”Jumalan Israel”, hengellisten israelilaisten kansakunta (Galatalaisille 6:16; Roomalaisille 2:28, 29). Tähän kristityistä koostuvaan pieneen, hengellä voideltuun ryhmään liittyisi myöhemmin kaikista kansakunnista oleva ”suuri joukko”, joka sekin pyrkisi palvomaan Jehovaa (Ilmestys 7:9, 10; Sakarja 8:23). Vaikka nämä eivät olisi mukana uudessa liitossa, laki sitoisi heitäkin (vrt. 3. Mooseksen kirja 24:22; 4. Mooseksen kirja 15:15). ”Yhden paimenen” alaisena ”yhtenä laumana” kaikki olisivat ’lain alaisia Kristukseen nähden’, kuten apostoli Paavali kirjoitti (Johannes 10:16; 1. Korinttilaisille 9:21). Hän sanoi tätä uutta liittoa ”paremmaksi liitoksi”. Miksi? Yhtenä syynä oli se, että se perustui täyttyneisiin lupauksiin, ei tulevien varjoihin. (Heprealaisille 8:6; 9:11–14.)

 5. Mikä on uuden liiton tarkoitus, ja miksi se onnistuu?

⁵ Mikä on tämän liiton tarkoitus? Tuottaa kuninkaiden ja pappien kansakunta siunaamaan koko ihmiskuntaa. (2. Mooseksen kirja 19:6; 1. Pietarin kirje 2:9; Ilmestys 5:10.) Mooseksen välityksellä tehty lakiliitto ei koskaan tuottanut tätä kansakuntaa täysimmässä merkityksessä, sillä Israel kokonaisuutena kapinoi ja menetti tilaisuutensa (vrt. Roomalaisille 11:17–21). Uusi liitto kuitenkin varmasti onnistuu, koska siihen liittyy aivan erilainen laki. Millä tavoin se on erilainen?

Vapauteen kuuluva laki

6, 7. Miten Kristuksen laki tarjoaa suuremman vapauden kuin Mooseksen laki tarjosi?

⁶ Kristuksen laki yhdistetään toistuvasti vapauteen (Johannes 8:31, 32). Sitä sanotaan ”vapaan kansan laiksi” ja ”vapauteen kuuluvaksi täydelliseksi laiksi” (Jaakobin kirje 1:25; 2:12). Ihmisten keskuudessa vallitseva vapaus on tietysti aina suhteellista. Siitä huolimatta tämä laki tarjoaa paljon suuremman vapauden kuin sen edeltäjä, Mooseksen laki. Miten niin?

⁷ Ensinnäkään kukaan ei synny Kristuksen lain alaisuuteen. Sellaiset seikat kuin rotu ja syntymäpaikka ovat merkityksettömiä. Tosi kristityt päättävät vapaasti sydämessään ottaa kannettavakseen tämän lain tottelemisen ikeen. Tehdessään siten he havaitsevat, että se on miellyttävä ies, kevyt kuorma. (Matteus 11:28–30.) Mooseksen lakihan oli tarkoitettu myös opettamaan ihmiselle, että hän on syntinen ja tarvitsee kipeästi lunastusuhria (Galatalaisille 3:19). Kristuksen laki opettaa, että Messias on tullut, maksanut lunastushinnan elämällään ja antanut meille mahdollisuuden vapautua synnin ja kuoleman hirvittävästä sorrosta! (Roomalaisille 5:20, 21.) Hyötyäksemme tuosta uhrista meidän täytyy ’uskoa’ siihen (Johannes 3:16).

 8. Mitä Kristuksen lakiin sisältyy, mutta miksi ei tarvitse opetella ulkoa satoja säädöksiä, jotta voisi elää sen mukaan?

⁸ ’Uskominen’ käsittää sen, että elää Kristuksen lain mukaisesti. Siihen sisältyy kaikkien Kristuksen käskyjen totteleminen. Merkitseekö tämä sitä, että opettelee ulkoa satoja lakeja ja säädöksiä? Ei. Vaikka Mooses, vanhan liiton välittäjä, kirjoitti muistiin Mooseksen lain, niin Jeesus, uuden liiton Välittäjä, ei koskaan kirjoittanut muistiin ainoatakaan lakia. Sen sijaan hän ilmaisi elämällään, millainen tämä laki on. Hän antoi täydellisellä elämällään mallin kaikkien seurattavaksi (1. Pietarin kirje 2:21). Kenties juuri siksi varhaiskristittyjen palvontaa sanottiin ”Tieksi” (Apostolien teot 9:2; 19:9, 23; 22:4; 24:22). Kristuksen elämä valaisi heille Kristuksen lakia. Jeesuksen jäljitteleminen merkitsi tämän lain tottelemista. Se että he rakastivat häntä hellittämättömän hartaasti, merkitsi sitä, että tämä laki oli tosiaan kirjoitettu heidän sydämeensä, kuten oli ennustettu (Jeremia 31:33; 1. Pietarin kirje 4:8). Se joka tottelee rakkaudesta, ei myöskään koskaan tunne olevansa sorrettu – siinä on toinen syy, jonka vuoksi Kristuksen lakia voidaan sanoa ”vapaan kansan laiksi”.

 9. Mikä on Kristuksen lain ydin, ja miten tähän lakiin sisältyy uusi käsky?

⁹ Jos rakkaus oli tärkeää Mooseksen laissa, se on kristillisessä laissa aivan sen ydin. Kristuksen lakiin sisältyykin uusi käsky: kristittyjen täytyy tuntea uhrautuvaa rakkautta toisiaan kohtaan. Heidän tulee rakastaa niin kuin Jeesus rakasti; hän uhrasi halukkaasti henkensä ystäviensä puolesta. (Johannes 13:34, 35; 15:13.) Siksi voitaisiin sanoa, että Kristuksen laki on vielä ylevämpi teokratian ilmaus kuin Mooseksen laki oli. Kuten tässä lehdessä on aiemmin korostettu, ”teokratia on Jumalan valtaa; Jumala on rakkaus; siksi teokratia on rakkauden valtaa”.

Jeesus ja fariseukset

10. Miten Jeesuksen opetus oli fariseusten opetuksen vastakohta?

¹⁰ Ei sen vuoksi ole yllättävää, että Jeesus törmäsi yhteen oman aikansa juutalaisten uskonnollisten johtajien kanssa. Mikään ei olisi voinut olla vieraampaa kirjanoppineiden ja fariseusten ajattelutavalle kuin ”vapauteen kuuluva täydellinen laki”. He yrittivät valvoa kansaa ihmistekoisten säännösten avulla. Heidän opetuksestaan tuli sortavaa, tuomitsevaa ja kielteistä. Jeesuksen opetus oli jyrkkä vastakohta: se oli vastustamattoman rakentavaa ja myönteistä! Hän oli käytännöllinen ja kohdisti huomion siihen, mitä ihmiset todella tarvitsivat ja mistä he olivat huolissaan. Hän opetti yksinkertaisesti ja aidon myötätuntoisesti käyttäen kuvauksia jokapäiväisestä elämästä ja nojautuen Jumalan sanan arvovaltaan. Niinpä ”ihmisjoukot olivat perin pohjin hämmästyneitä hänen opetustavastaan” (Matteus 7:28). Jeesuksen opetus tavoitti tosiaan heidän sydämensä!

11. Miten Jeesus antoi näytteen siitä, että Mooseksen lakia olisi pitänyt soveltaa järkevästi ja armollisesti?

¹¹ Sen sijaan että Jeesus olisi lisännyt entisestään säännöksiä Mooseksen lakiin, hän osoitti, miten juutalaisten olisi pitänyt soveltaa Lakia kaiken aikaa – järkevästi ja armollisesti. Palautetaanpa mieleen esimerkiksi tapaus, jossa häntä lähestyi verenvuotoa sairastava nainen. Mooseksen lain mukaan jokainen, johon hän koski, tuli epäpuhtaaksi, ja siksi hänen ei missään tapauksessa olisi pitänyt tulla ihmisjoukkoon! (3. Mooseksen kirja 15:25–27.) Hän halusi kuitenkin niin epätoivoisesti tulla parannetuksi, että hän raivasi tiensä ihmisjoukon halki ja kosketti Jeesuksen päällysvaippaa. Verenvuoto tyrehtyi heti. Nuhteliko Jeesus tuota naista Lain rikkomisesta? Ei, vaan hän ymmärsi naisen epätoivoisen tilanteen ja antoi näytteen Lain suurimman ohjeen noudattamisesta – rakkauden osoittamisesta. Hän sanoi naiselle empaattisesti: ”Tytär, sinun uskosi on tehnyt sinut terveeksi. Mene rauhassa ja ole terveenä tuskallisesta sairaudestasi.” (Markus 5:25–34.)

Onko Kristuksen laki sallivainen?

12. a) Miksi meidän ei tule otaksua, että Kristus on sallivainen? b) Mikä osoittaa, että suurten lakimäärien laatiminen synnyttää monia aukkoja?

¹² Pitäisikö meidän siis ajatella, että koska Kristuksen laki ’kuuluu vapauteen’, se on sallivainen, kun taas fariseukset kaikkine suullisine perinteineen ainakin pitivät ihmisten käytöksen tiukoissa rajoissa? Ei. Nykyisistä lakijärjestelmistä näkyy usein, että mitä enemmän on lakeja, sitä enemmän aukkoja niistä löydetään.a Jeesuksen päivinä fariseusten sääntöjen paljous kannusti etsimään aukkoja, tekemään asioita muodon vuoksi vailla rakkautta ja kehittämään itsevanhurskaan ulkokuoren sisäisen turmeluksen peitoksi (Matteus 23:23, 24).

13. Miksi Kristuksen laista on tuloksena korkeampi käyttäytymisnormi kuin mistään kirjallisesta lakikokoelmasta?

¹³ Sitä vastoin Kristuksen laki ei ruoki tällaisia asenteita. Tosiasiassa sellaisen lain tottelemisesta, joka perustuu Jehovan rakkauteen ja jota noudatettaessa jäljitellään Kristuksen uhrautuvaa rakkautta toisia kohtaan, on tuloksena paljon korkeampi käyttäytymisnormi kuin muodollisen lakikokoelman noudattamisesta. Rakkaus ei etsi aukkoja; se estää meitä tekemästä sellaista, mistä on vahinkoa mutta mitä lakikokoelma ei ehkä nimenomaisesti kiellä (Matteus 5:27, 28). Kristuksen laki saa siis meidät toimimaan toisten hyväksi – osoittamaan anteliaisuutta, vieraanvaraisuutta ja rakkautta – tavoilla, joilla mikään muodollinen laki ei voisi saada meitä toimimaan (Apostolien teot 20:35; 2. Korinttilaisille 9:7; Heprealaisille 13:16).

14. Miten Kristuksen lain mukaan eläminen vaikutti ensimmäisen vuosisadan kristilliseen seurakuntaan?

¹⁴ Siinä määrin kuin varhaiskristillisen seurakunnan jäsenet elivät Kristuksen lain mukaisesti, seurakunnassa oli lämmin ja rakkaudellinen ilmapiiri, joka oli suhteellisen vapaa sen ajan synagogissa vallinneista joustamattomista, tuomitsevista ja ulkokultaisista asenteista. Näiden nuorten seurakuntien jäsenistä on täytynyt todella tuntua, että he elivät ”vapaan kansan lain” mukaan!

15. Miten Saatana yritti alussa turmella kristillisen seurakunnan?

¹⁵ Saatana halusi kuitenkin turmella kristillisen seurakunnan sisältäpäin, kuten hän oli turmellut Israelin kansakunnan. Apostoli Paavali varoitti suden kaltaisista miehistä, jotka ”puhuvat vääristeltyjä asioita” ja sortavat Jumalan laumaa (Apostolien teot 20:29, 30). Hän joutui taistelemaan judaisteja vastaan, jotka yrittivät tuoda Kristuksen lain suoman suhteellisen vapauden tilalle orjuuden Mooseksen laille, joka oli täyttynyt Kristuksessa (Matteus 5:17; Apostolien teot 15:1; Roomalaisille 10:4). Kun viimeinen apostoleista oli kuollut, mikään ei enää pidättänyt tällaista luopumusta. Siksi turmelus pääsi valloilleen. (2. Tessalonikalaisille 2:6, 7.)

Kristikunta saastuttaa Kristuksen lain

16, 17. a) Mitä muotoja turmelus sai kristikunnassa? b) Miten katolisen kirkon lait edistivät vääristynyttä näkemystä sukupuoliasioista?

¹⁶ Samoin kuin juutalaisuudessa kristikunnassakin turmelus sai useampia muotoja. Kristikuntakin meni väärien oppien ja löyhän moraalin ansaan. Ja usein kävi niin, että sen yritykset suojella laumaansa ulkopuoliselta vaikutukselta turmelivat sen, mitä puhtaasta palvonnasta oli mahdollisesti jäljellä. Jäykkien ja epäraamatullisten lakien määrä lisääntyi nopeasti.

¹⁷ Katolinen kirkko on ollut etunenässä luomassa viljalti kirkkolakeja. Nämä lait ovat olleet erityisen vääristyneitä sukupuolisuhteisiin liittyvissä asioissa. Kirjan ”Seksuaalisuus ja katolisuus” (Sexuality and Catholicism) mukaan kirkko omaksui stoalaisuuden, kreikkalaisen filosofian, joka piti kaikkia mielihyvän muotoja epäilyttävinä. Kirkossa alettiin opettaa, että kaikki seksuaalinen mielihyvä, myös normaaleissa aviollisissa sukupuolisuhteissa, oli syntiä. (Ks. vastakohdaksi Sananlaskut 5:18, 19.) Väitettiin, että sukupuolisuhteiden tarkoitus oli vain siittää jälkeläisiä, ei mikään muu. Siksi kirkkolaki tuomitsi kaikenlaisen syntyvyyden säännöstelyn hyvin vakavaksi synniksi, joka vaati joskus useiden vuosien katumusharjoituksia. Edelleen kiellettiin pappien avioituminen, mikä on johtanut moniin luvattomiin sukupuolisuhteisiin, myös lasten hyväksikäyttöön (1. Timoteukselle 4:1–3).

18. Mihin kirkkolakien moninkertaistuminen johti?

¹⁸ Kun kirkkolakien määrä moninkertaistui, ne järjestettiin kirjoiksi. Vähitellen nämä hämärsivät Raamatun opetukset ja saattoivat ne varjoonsa (vrt. Matteus 15:3, 9). Juutalaisuuden tavoin katolilaisuus tunsi epäluuloa maallisia kirjoituksia kohtaan ja piti niitä suurelta osin uhkana. Tässä näkemyksessä mentiin pian paljon Raamatun järkevää varoitusta pitemmälle. (Saarnaaja 12:12; Kolossalaisille 2:8.) Hieronymus, 300-luvulla elänyt kirkollinen kirjoittaja, huudahti: ”Oi Herra, jos vielä joskus omistan maailmallisia kirjoja tai luen niitä, olen kieltänyt sinut.” Aikanaan kirkko ryhtyi sensuroimaan kirjoja – niitäkin joissa käsiteltiin ei-uskonnollisia aiheita. Niinpä 1600-luvulla eläneen tähtitieteilijän Galileo Galilein kirjoituksia arvosteltiin siksi, että hän sanoi maan kiertävän aurinkoa. Se että kirkon piti välttämättä saada sanoa viimeinen sana kaikessa – jopa tähtitieteellisissä kysymyksissä – jäyti lopulta uskoa Raamattuun.

19. Miten luostareissa edistettiin ehdotonta ja sokeaa tottelevaisuutta?

¹⁹ Kirkon tapa tehdä sääntöjä kukoisti luostareissa, joihin munkit eristäytyivät tästä maailmasta elämään kieltäymyksellistä elämää. Useimmissa katolisissa luostareissa noudatettiin Benediktus Nursialaisen luostarisääntöä. Apotti (’isää’ tarkoittavasta aramealaisesta sanasta johdettu termi) hallitsi käyttäen ehdotonta valtaa (vrt. Matteus 23:9). Jos munkki sai vanhemmiltaan lahjan, apotti päätti, saisiko sen tuo munkki vai joku muu. Karkeudet tuomittiin, mutta lisäksi eräs sääntö kielsi kaiken rupattelun ja vitsailemisen seuraavin sanoin: ”Yksikään opetuslapsi ei saa puhua siten.”

20. Mikä osoittaa, että protestantismikin osoittautui taitavaksi vaatimaan sokeaa tottelevaisuutta vastoin Raamattua?

²⁰ Protestantismi pyrki uudistuksiin siinä, missä katolilaisuus oli vastoin Raamattua mennyt liiallisuuksiin, mutta se tuli pian yhtä taitavaksi tekemään sääntöjä, joille ei ollut perustetta Kristuksen laissa, ja vaatimaan niiden sokeaa tottelemista. Esimerkiksi johtavaa uskonpuhdistajaa Jean Calvinia alettiin sanoa ”uudistetun kirkon lainlaatijaksi”. Hän hallitsi Geneveä lukuisilla ankarilla säännöillä. Niiden voimaan saattajina toimivat ”vanhimmat”, joiden ”virkana” Calvinin mukaan ”on valvoa jokaisen elämää”. (Ks. vastakohdaksi 2. Korinttilaisille 1:24.) Kirkko piti silmällä majataloja ja määräsi, mistä aiheista sai keskustella. Rikkomuksista, esimerkiksi epäkunnioittavien laulujen laulamisesta tai tanssimisesta, seurasi ankara rangaistus.b

Kristikunnan virheistä oppiminen

21. Miten se, että kristikunta on ollut taipuvainen ’menemään yli sen, mikä on kirjoitettu’, on kaiken kaikkiaan vaikuttanut?

²¹ Ovatko kaikki nämä säännöt ja lait suojelleet kristikuntaa turmelukselta? Päinvastoin! Kristikunta on nykyään pirstoutunut sadoiksi lahkoiksi, joita on äärimmäisen tiukoista aina kaiken salliviin saakka. Ne kaikki ovat tavalla tai toisella ’menneet yli sen, mikä on kirjoitettu’, antaessaan inhimillisen ajattelun hallita laumaa ja puuttua Jumalan lakiin (1. Korinttilaisille 4:6).

22. Miksi Kristuksen laki ei ole loppunut siihen, että kristikunta on hylännyt sen?

²² Kristuksen lain historia ei kuitenkaan ole mikään murhenäytelmä. Jehova Jumala ei tule koskaan antamaan pelkkien ihmisten pyyhkiä pois jumalallista lakia. Kristillinen laki on nykyään täysin voimassa tosi kristittyjen keskuudessa, ja näillä on suuri etu elää sen mukaan. Mutta tarkasteltuamme sitä, mitä juutalaisuus ja kristikunta ovat tehneet Jumalan laille, saattaisimme miettiä: Miten elämme Kristuksen lain mukaan samalla kun vältämme sen salahaudan, että saastutamme Jumalan sanan ihmisten järkeilyllä ja säännöillä, jotka jäytävät Jumalan lain henkeäkin? Millaista tasapainoista näkemystä Kristuksen lain pitäisi juurruttaa meihin nykyään? Seuraavassa kirjoituksessa käsitellään näitä kysymyksiä.

[Alaviitteet]

Miten vastaisit?

◻ Mikä on Kristuksen lain ydin?

◻ Miten Jeesuksen opetustapa erosi fariseusten opetustavasta?

◻ Miten Saatana turmeli kristikunnan ankaralla, sääntöpainotteisella hengellä?

◻ Millä myönteisillä tavoilla Kristuksen lain mukaan eläminen vaikuttaa?

[Kuva s. 16]

Jeesus sovelsi Mooseksen lakia järkevästi ja armollisesti