Iloiset ”sanan tekijät”
”Ottakaa lempeästi vastaan sen sanan juurruttaminen, joka voi pelastaa sielunne. Tulkaa kuitenkin sanan tekijöiksi eikä vain kuulijoiksi.” (JAAKOBIN KIRJE 1:21, 22)
1. Miten vuoden 1996 vuositekstiimme tulee suhtautua?
”TULKAA – – SANAN TEKIJÖIKSI.” Tähän yksinkertaiseen kehotukseen sisältyy voimakas sanoma. Se on otettu Raamatun Jaakobin kirjeestä, ja se tulee olemaan näkyvillä valtakunnansaleissa Jehovan todistajien vuositekstinä koko vuoden 1996.
2, 3. Miksi oli sopivaa, että Jaakob kirjoitti nimeään kantavan kirjeen?
2 Jaakobilla, Herran Jeesuksen velipuolella, oli huomattava asema varhaiskristillisessä seurakunnassa. Ylösnousemuksensa jälkeen Herramme Jeesus näyttäytyi kerran henkilökohtaisesti Jaakobille ja sitten kaikille apostoleille (1. Korinttilaisille 15:7). Myöhemmin apostoli Pietari, joka oli vapautunut ihmeen avulla vankilasta, sanoi kokoontuneelle kristittyjen ryhmälle: ”Ilmoittakaa tämä Jaakobille ja veljille.” (Apostolien teot 12:17.) Näyttää siltä, että vaikkei Jaakob itse ollut apostoli, hän toimi puheenjohtajana hallintoelimen kokouksessa Jerusalemissa, kun apostolit ja vanhimmat päättivät, ettei pakanakäännynnäisiä tarvinnut ympärileikata. Jaakob esitti asioista tiivistelmän, ja pyhän hengen vahvistama päätös lähetettiin kaikille seurakunnille. (Apostolien teot 15:1–29.)
3 Ilmeisesti Jaakobin kypsää harkintakykyä arvostettiin suuresti. Hän tunnusti kuitenkin nöyrästi, että hän itse oli vain ”Jumalan ja Herran Jeesuksen Kristuksen orja” (Jaakobin kirje 1:1). Hänen henkeytetyssä kirjeessään on runsaasti tervehenkisiä neuvoja ja rohkaisua nykyajan kristityille. Se valmistui noin neljä vuotta ennen kuin roomalaiset hyökkäsivät ensimmäisen kerran Jerusalemiin kenraali Cestius Galluksen johdolla, sen jälkeen kun hyvää uutista oli saarnattu laajalti ”kaikessa luomakunnassa, joka taivaan alla on” (Kolossalaisille 1:23). Elettiin kriittisiä aikoja, ja Jehovan palvelijat olivat täysin selvillä siitä, että Hänen tuomionsa tultaisiin pian panemaan täytäntöön juutalaiselle kansakunnalle.
4. Mikä osoittaa, että varhaiskristityt luottivat suuresti Jumalan sanaan?
4 Noilla kristityillä oli jo Raamatun heprealaiset kirjoitukset kokonaan ja suuri osa sen kreikkalaisista kirjoituksista. Selvästikin kristityt raamatunkirjoittajat luottivat suuresti Jumalan sanaan, kuten heidän lukuisat viittauksensa aiempiin kirjoituksiin osoittavat. Meidänkin on nykyään tarpeellista tutkia Jumalan sanaa innokkaasti ja noudattaa sitä elämässämme. Voidaksemme kestää tarvitsemme hengellistä voimaa ja rohkeutta, joita Pyhästä Raamatusta saa. (Psalmit 119:97; 1. Timoteukselle 4:13.)
5. Miksi tarvitsemme nykyään erikoisopastusta, ja mistä saamme sitä?
5 Ihmiskunnan edessä on nyt ”suuri ahdistus, jollaista ei ole sattunut maailman alusta tähän asti, ei, eikä enää satu” (Matteus 24:21). Elossa säilymisemme riippuu siitä, että saamme jumalallista opastusta. Miten voimme saada sitä? Avaamalla sydämemme Jumalan henkeytetyn sanan opetuksille. Tämä johtaa siihen, että meistä ’tulee sanan tekijöitä’ Jehovan entisaikojen uskollisten palvelijoiden tavoin. Meidän täytyy lukea ja tutkia Jumalan sanaa ahkerasti ja käyttää sitä Jehovan ylistämiseen. (2. Timoteukselle 2:15; 3:16, 17.)
Kestäminen iloiten
6. Miksi meidän tulisi tuntea iloa kohdatessamme koettelemuksia?
6 Kirjeensä alussa Jaakob mainitsee ilon, joka on toinen Jumalan hengen hedelmistä. Hän kirjoittaa: ”Pitäkää sitä pelkkänä ilona, veljeni, kun joudutte monenlaisiin koettelemuksiin, koska tiedätte, että tämä uskonne koeteltu laatu saa aikaan kestävyyttä. Mutta antakaa kestävyyden saada työnsä täydelliseksi, jotta olisitte täydelliset ja joka suhteessa terveet ettekä minkään puutteessa.” (Jaakobin kirje 1:2–4; Galatalaisille 5:22, 23.) Miten voidaan sanoa, että on ”pelkkä ilo” joutua moniin koettelemuksiin? Sanoihan Jeesuskin vuorisaarnassaan: ”Onnellisia olette te, kun ihmiset minun tähteni häpäisevät teitä ja vainoavat teitä ja puhuvat teistä valehdellen kaikenlaista pahaa. Iloitkaa ja hypelkää ilosta, koska teidän palkkanne on suuri taivaissa.” (Matteus 5:11, 12.) Saamme iloa ja tyydytystä nähdessämme, että Jehova siunaa vaivannäkömme ponnistellessamme kohti ikuisen elämän tavoitetta. (Johannes 17:3; 2. Timoteukselle 4:7, 8; Heprealaisille 11:8–10, 26, 35.)
7. a) Mikä voi auttaa meitä kestämään? b) Miten meidät voidaan Jobin tavoin palkita?
7 Jeesus itse kesti ”sen ilon vuoksi, joka oli asetettu hänen eteensä” (Heprealaisille 12:1, 2). Kun katsomme kiinteästi Jeesuksen rohkeaan esimerkkiin, mekin voimme kestää! Kuten Jaakob mainitsee kirjeensä loppupuolella, Jehova siunaa runsain mitoin nuhteettomuuden säilyttäjiä. ”Katso! Me sanomme onnellisiksi niitä, jotka ovat kestäneet”, sanoo Jaakob. ”Olette kuulleet Jobin kestävyydestä ja olette nähneet Jehovan antaman tuloksen, että Jehova on hyvin hellä kiintymyksessään ja armollinen.” (Jaakobin kirje 5:11.) Muista, miten Jobin nuhteettomuus palkittiin, kun hänelle palautettiin hyvä terveys ja hän sai taas viettää täysipainoista, onnellista elämää rakkaittensa kanssa. Kun kestät nuhteettomana, voit saada samanlaista iloa luvatussa paratiisissa Jumalan uudessa maailmassa, mikä saattaa huippuunsa sen ilon, jota Jehovan palveleminen tänä aikana tuottaa.
Viisauden etsiminen
8. Miten voimme saada todellista, käytännöllistä viisautta, ja mikä osuus rukouksella on tässä?
8 Tutkimalla ahkerasti Jumalan sanaa ja soveltamalla sitä käytäntöön saamme jumalista viisautta, jonka avulla voimme kestää koettelemuksia keskellä Saatanan kuolevan järjestelmän turmelusta. Miten voimme vakuuttua siitä, että olemme löytäneet sellaista viisautta? Jaakob sanoo: ”Jos joltakulta teistä puuttuu viisautta, hän pyytäköön sitä jatkuvasti Jumalalta, sillä hän antaa kaikille anteliaasti ja soimaamatta, ja sitä annetaan hänelle. Mutta pyytäköön jatkuvasti uskossa, lainkaan epäilemättä, sillä se, joka epäilee, on meren aallon kaltainen, jota tuuli ajaa ja jota puhallellaan sinne tänne.” (Jaakobin kirje 1:5, 6.) Meidän tulisi rukoilla hartaasti luottaen horjumatta siihen, että Jehova kuulee anomuksemme ja että hän vastaa niihin omana aikanaan ja omalla tavallaan.
9. Miten Jaakob kuvailee jumalista viisautta ja sen käyttämistä?
9 Jumalinen viisaus on lahja Jehovalta. Jaakob kuvailee tällaisia lahjoja sanoessaan: ”Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja on ylhäältä, sillä se tulee alas taivaan valojen Isältä, jonka luona ei ole varjon kääntymisen vaihtelua.” Myöhemmin kirjeessään Jaakob selittää, mihin tosi viisauden saaminen johtaa, kun hän sanoo: ”Kuka on viisas ja ymmärtäväinen teidän keskuudessanne? Tuokoon hän hyvästä käytöksestään näkyviin tekonsa viisauteen kuuluvalla lempeydellä. – – ylhäältä tuleva viisaus on ennen kaikkea siveellisesti puhdas, sitten rauhaisa, järkevä, altis tottelemaan, täynnä armoa ja hyviä hedelmiä, se ei tee puolueellisia erotuksia eikä ole ulkokultainen.” (Jaakobin kirje 1:17; 3:13–17.)
10. Miten väärä uskonto on oikean uskonnon vastakohta?
10 Väärän uskonnon maailmanmahdissa – niin kristikunnassa kuin muissakin maissa – palvojilla on usein tapana laulaa jokin hymni tai virsi, kuunnella yksitoikkoisia rukouksia ja ehkä jokin saarna. Heitä ei kannusteta julistamaan toivon sanomaa, sillä useimmat uskonnot eivät usko tulevaisuuden olevan valoisa. Loistavaa toivoa Jumalan messiaanisesta valtakunnasta joko ei mainita lainkaan tai se ymmärretään täysin väärin. Jehova sanoo profeetallisesti kristikunnan kannattajista: ”Kaksi pahaa on kansani tehnyt: minut, elävän veden lähteen, he ovat hylänneet hakatakseen itselleen vesisäiliöitä, särkyneitä vesisäiliöitä, jotka eivät voi pitää vettä.” (Jeremia 2:13.) Heillä ei ole totuuden vesiä. Taivaallinen viisaus puuttuu.
11, 12. a) Mihin jumalisen viisauden tulisi kannustaa meitä? b) Mistä jumalinen viisaus varoittaa meitä?
11 Miten erilaista onkaan Jehovan todistajien keskuudessa nykyään! Jumalalta saamansa dynaamisen energian avulla he levittävät maailman joka kolkalle hyvää uutista Hänen tulevasta Valtakunnastaan. Viisaus, jota he puhuvat, perustuu vankasti Jumalan sanaan. (Vrt. Sananlaskut 1:20; Jesaja 40:29–31.) He tosiaan noudattavat tosi tietoa ja ymmärrystä käytännössä julistaessaan Jumalamme ja Luojamme suurenmoisia tarkoituksia. Meidän tulisi haluta, että kaikki seurakuntaan kuuluvat ’täyttyisivät Jumalan tahdon täsmällisellä tuntemuksella kaikessa viisaudessa ja hengellisessä käsityskyvyssä’ (Kolossalaisille 1:9). Tällainen perustus kannustaa sekä nuoria että vanhoja aina ’tulemaan sanan tekijöiksi’.
12 ”Ylhäältä tuleva viisaus” muistuttaa meitä synneistä, jotka voisivat johtaa Jumalan epäsuosioon. ”Tietäkää tämä, rakkaat veljeni”, sanoo Jaakob. ”Jokaisen ihmisen täytyy olla nopea kuulemaan, hidas puhumaan, hidas vihastumaan, sillä miehen vihastus ei toteuta Jumalan vanhurskautta.” Meidän täytyy todellakin olla nopeita, innokkaita, kuuntelemaan jumalallisia neuvoja ja noudattamaan niitä. Meidän täytyy kuitenkin varoa käyttämästä väärin tuota ”pientä jäsentä”, kieltä. Kerskailun, epäviisaan juoruilun tai omahyväisen puheen välityksellä kieli voi kuvaannollisesti puhuen sytyttää tuleen ”suuren metsän”. Meidän on siksi opeteltava käyttäytymään miellyttävästi ja hillitsemään itsemme kaikissa ihmissuhteissamme. (Jaakobin kirje 1:19, 20; 3:5.)
13. Miksi on tärkeää, että otamme vastaan ”sanan juurruttamisen”?
13 Jaakob kirjoittaa: ”Pankaa siksi pois kaikki saastaisuus ja se, mikä on liiallista, pahuus, ja ottakaa lempeästi vastaan sen sanan juurruttaminen, joka voi pelastaa sielunne.” (Jaakobin kirje 1:21.) Tämä ahne maailma sekä sen komeileva, materialistinen, minäkeskeinen elämäntyyli ja alhainen moraali ovat häviämäisillään. ”Mutta se, joka tekee Jumalan tahdon, pysyy ikuisesti.” (1. Johanneksen kirje 2:15–17.) Meidän on siksi todella tärkeää ottaa vastaan ”sanan juurruttaminen”! Jumalan sanassa esitettävä viisaus on jyrkkä vastakohta tämän kuolevan maailman pahuudelle. Me emme halua mitenkään tulla osalliseksi tuosta pahuudesta. (1. Pietarin kirje 2:1, 2.) Totuuden rakkauden ja lujan uskon täytyy olla juurtuneena sydämeemme, niin että kuljemme päättäväisesti Jehovan vanhurskaita teitä koskaan niiltä poikkeamatta. Mutta riittääkö Jumalan sanan kuuleminen?
Tuleminen ”sanan tekijöiksi”
14. Miten voimme tulla sekä Sanan ”kuulijoiksi” että ”tekijöiksi”?
14 Jaakobin kirjeen 1:22:ssa sanotaan: ”Tulkaa kuitenkin sanan tekijöiksi eikä vain kuulijoiksi, niin että pettäisitte itsenne väärällä järkeilyllä.” ’Tulkaa sanan tekijöiksi’! Tätä teemaa totisesti korostetaan Jaakobin kirjeessä. Meidän täytyy kuunnella ja sitten tehdä ”juuri niin”! (1. Mooseksen kirja 6:22.) Monet väittävät nykyään, että riittää kun silloin tällöin kuulee saarnan tai osallistuu muodolliseen palvontaan – ja siinä kaikki. He saattavat ajatella, että kunhan he viettävät omien normiensa mukaan ”hyvää elämää”, niin enempää ei tarvita. Mutta Jeesus Kristus sanoi: ”Jos joku tahtoo tulla minun perässäni, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon kidutuspaalunsa ja seuratkoon minua jatkuvasti.” (Matteus 16:24.) Tosi kristityiltä vaaditaan selvästikin uhrautuvaisia tekoja ja kestävyyttä, kun he noudattavat Jeesuksen mallia tekemällä Jumalan tahdon. Jumalan tahto heihin nähden on nykyään sama kuin se oli ensimmäisellä vuosisadalla, jolloin kuolleista herätetty Jeesus kehotti: ”Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansakuntien ihmisistä.” (Matteus 28:19.) Miten sinä toimit tässä suhteessa?
15. a) Minkä kuvauksen avulla Jaakob osoittaa, miten voimme tulla onnellisiksi ”sanan tekijöinä”? b) Miksi pelkkä muodollinen palvonta ei riitä?
15 Jos kiinnitämme jatkuvasti katseemme Jumalan sanaan, se voi olla kuin peili, joka heijastaa nähtäväksemme, millaisia ihmisiä oikeastaan olemme. Jaakob sanoo: ”Joka kiinnittää katseensa vapauteen kuuluvaan täydelliseen lakiin ja pysyy siinä, se tulee olemaan onnellinen tekemisessään, koska hänestä ei ole tullut unohtavaa kuulijaa, vaan työn tekijä.” (Jaakobin kirje 1:23–25.) Hänestä tulee tosiaan onnellinen ’sanan tekijä’. Lisäksi on tärkeää olla ”tekijä” jokaisessa kristillisen elämämme yksityiskohdassa. Meidän ei tulisi koskaan pettää itseämme sillä ajatuksella, että pelkkä muodollinen palvonta riittää. Jaakob neuvoo meitä noudattamaan joitakin tosi palvonnan piirteitä, joita innokkaatkin kristityt ovat saattaneet laiminlyödä. Hän kirjoittaa: ”Palvontamuoto, joka on Jumalamme ja Isämme näkökannalta puhdas ja saastumaton, on tämä: orvoista ja leskistä huolehtiminen heidän ahdistuksessaan ja itsensä suojeleminen maailman tahroilta.” (Jaakobin kirje 1:27.)
16. Millä tavoin Abrahamista tuli ”Jehovan ystävä”, ja miten me voimme saada Hänen ystävyytensä?
16 Se, että vain sanoo uskovansa Jumalaan ja jättää asiat siihen, ei riitä. Jaakobin kirjeen 2:19:ssä huomautetaan: ”Sinähän uskot, että on yksi Jumala? Teet varsin hyvin. Mutta demonitkin uskovat – ja vapisevat.” Jaakob korostaa sitä, että ”uskokin, jos sillä ei ole tekoja, on itsessään kuollut”, ja viittaa Abrahamiin sanoen: ”Hänen uskonsa vaikutti hänen tekojensa mukana ja hänen uskonsa täydellistyi hänen teoistaan.” (Jaakobin kirje 2:17, 20–22.) Abrahamin tekoihin sisältyi se, että hän hankki vapautuksen sukulaisilleen, osoitti vieraanvaraisuutta, valmistautui uhraamaan Iisakin ja ’julisti julkisesti’ järkkymätöntä uskoa Jumalan lupaukseen ”kaupungista, jolla on todelliset perustukset”, tulevasta messiaanisesta Valtakunnasta (1. Mooseksen kirja 14:16; 18:1–5; 22:1–18; Heprealaisille 11:8–10, 13, 14; 13:2). Sopivasti Abrahamia ”kutsuttiin ’Jehovan ystäväksi’” (Jaakobin kirje 2:23). Meidätkin voidaan lukea ’Jehovan ystäviksi’, kun julistamme aktiivisesti hänen tulevaan vanhurskauden Valtakuntaansa kohdistuvaa uskoamme ja toivoamme.
17. a) Miksi Rahab ’julistettiin vanhurskaaksi’, ja miten hänet palkittiin? b) Mikä pitkä luettelo Raamatussa esitetään niistä, joista ’tuli sanan tekijöitä’? c) Miten Job palkittiin ja miksi?
17 Ne, joista ’tulee sanan tekijöitä’, todella ’julistetaan vanhurskaiksi teoista eikä ainoastaan uskosta’ (Jaakobin kirje 2:24). Sen lisäksi, että Rahab uskoi siihen ”sanaan”, jonka hän oli kuullut Jehovan mahtavista teoista, hän myös teki jotain. Hän piilotti israelilaisvakoojat ja auttoi heitä pääsemään pakoon ja sitten hän kokosi isänsä huonekunnan, jotta se olisi jäänyt eloon. Miten hän tuleekaan iloitsemaan ylösnousemuksessa saadessaan tietää, että hänen uskonsa, jota teot tukivat, johti siihen, että hänestä tuli Messiaan esiäiti! (Joosua 2:11; 6:25; Matteus 1:5.) Heprealaiskirjeen 11. luvussa luetellaan monia muita, jotka osoittivat uskonsa teoillaan, ja heidät palkitaan runsaskätisesti. Emme saa myöskään unohtaa Jobia, joka sanoi ankarassa koettelemuksessa: ”Olkoon Jehovan nimi jatkuvasti siunattu.” Kuten olemme jo panneet merkille, hän sai uskostaan ja teoistaan suuren palkan. (Job 1:21; 31:6; 42:10; Jaakobin kirje 5:11.) Samalla tavoin meidän kestävyytemme ”sanan tekijöinä” nykyään saa Jehovan hymyilemään hyväksyvästi.
18, 19. Miten on pitkäaikaista sortoa kärsineistä veljistämme ’tullut sanan tekijöitä’, ja miten heidän toimintaansa on siunattu?
18 Niihin, jotka ovat vuosien mittaan kestäneet paljon, kuuluvat veljemme Itä-Euroopassa. Nyt kun monia rajoituksia on poistettu, heistä on todella ’tullut sanan tekijöitä’ uusissa olosuhteissaan. Naapurimaista on muuttanut lähetystyöntekijöitä ja tienraivaajia auttamaan opettamisessa ja organisoimisessa. Vartiotorni-seuran Suomen haaratoimisto ja muut lähiseutujen haaratoimistot ovat lähettäneet ammattitaitoisia rakentajia, ja antelias maailmanlaajuinen veljesseura on rahoittanut uusien haaratoimistojen ja valtakunnansalien rakentamista (vrt. 2. Korinttilaisille 8:14, 15).
19 Miten palavan innokkaasti kaikki tämä onkaan saanut nämä pitkäaikaisesta sorrosta kärsineet veljet toimimaan kentällä! He ’työskentelevät kovasti ja ponnistelevat’ ikään kuin korvatakseen sen, mihin heillä ei ollut mahdollisuuksia ”tukalana aikana” (1. Timoteukselle 4:10; 2. Timoteukselle 4:2). Esimerkiksi Albaniassa, jossa työ on yritetty tukahduttaa hyvin julmasti, levitettiin menneen huhtikuun aikana vain kolmessa päivässä kaikki Valtakunnan Uutiset, joiden aiheena oli ”Miksi elämä on täynnä ongelmia?”. Se oli erinomaista jatkoa Jeesuksen kuoleman muistonvietolle, jossa oli läsnä 3 491 henkeä – paljon enemmän kuin maassa toimivat 538 julistajaa.
20. Mitä niiden määrä, jotka ovat olleet läsnä muistonvietossa, osoittaa, ja miten voidaan monia auttaa?
20 Muutkin maat ovat edistäneet merkittävästi sitä, että muistonvieton läsnäolijamäärät ovat viime vuosina nousseet runsaasti yli 10 miljoonan. Monin paikoin uusista, joiden uskoa muistonvietossa oleminen ja huomioiden tekeminen on vahvistanut, on ’tulossa sanan tekijöitä’. Voimmeko rohkaista useampia seurakunnan yhteyteen tulleita uusia pätevöitymään, niin että heille voidaan uskoa tämä etu?
21. Miten meidän tulee vuositekstimme mukaan toimia, ja mikä päämääränä?
21 Päättäkäämme ensimmäisen vuosisadan innokkaiden kristittyjen ja monien muiden sen jälkeen eläneiden tavoin ponnistella ’pyrkien kohti päämäärää’, ikuista elämää, toteutuupa se taivaallisessa Valtakunnassa tai sen maallisella valta-alueella (Filippiläisille 3:12–14). Tuon päämäärän saavuttaminen on kaikkien ponnistelujemme arvoinen. Nyt ei ole aika luisua olemaan vain kuulijoita, vaan nyt jos koskaan täytyy ’olla luja ja tehdä työtä’ (Haggai 2:4; Heprealaisille 6:11, 12). ’Otettuamme vastaan sanan juurruttamisen’ ’tulkoon meistä iloisia sanan tekijöitä’ nyt ja tulevaisuudessa aina ikuisuuteen saakka.
Miten vastaisit?
◻ Miten voimme kestää iloiten?
◻ Mitä on ”ylhäältä tuleva viisaus”, ja miten voimme toimia sen mukaisesti?
◻ Miksi meidän täytyy ’tulla sanan tekijöiksi eikä vain kuulijoiksi’?
◻ Millaisten raporttien tulisi kannustaa meitä olemaan ”sanan tekijöitä”?
[Kuva s. 17]
Avatkaamme mekin sydämemme jumalalliselle opetukselle
[Kuva s. 18]
Jobin nuhteettomuus palkittiin siten, että hän pääsi taas viettämään täysipainoista, onnellista elämää rakkaittensa kanssa