Kiitollisia Jumalan ansaitsemattomasta hyvyydestä

 1, 2. a) Millaisen vertauksen Jeesus kertoi viinitarhan omistajasta? b) Miten tuo kertomus valaisee anteliaisuutta ja ansaitsematonta hyvyyttä?

VARHAIN aamulla eräs viininviljelijä meni torille palkkaamaan työmiehiä viinitarhaansa. Hän löysikin miehiä, jotka hyväksyivät hänen palkkatarjouksensa ja aloittivat työn. Koska viininviljelijä tarvitsi vielä enemmän työntekijöitä, hän palasi torille yhä uudestaan tuon päivän aikana ja palkkasi lisää miehiä. Hän tarjosi oikeudenmukaista palkkaa jopa niille, jotka hän otti työhön myöhään iltapäivällä. Illalla hän kokosi työntekijänsä yhteen ja antoi heille heidän palkkansa. Se oli sama kaikille, olivatpa he työskennelleet useita tunteja tai vain yhden. Kun ensimmäisinä työhön saapuneet ymmärsivät tämän, he alkoivat valittaa. Viininviljelijä vastasi tähän tapaan: ”Tehän suostuitte tarjoamaani palkkaan. Eikö minun ole lupa antaa kaikille työntekijöilleni se, mitä tahdon? Oletteko kateellisia, koska minä olen antelias?” (Matt. 20:1–15; alav.)

² Jeesuksen vertaus muistuttaa meitä eräästä Jehovan ominaisuudesta, joka mainitaan Raamatussa usein. Se on hänen ”ansaitsematon hyvyytensä”.^[1] (Lue 2. Korinttilaiskirjeen 6:1.) Miehet, jotka olivat työskennelleet vain yhden tunnin, eivät näyttäneet ansaitsevan koko palkkaa, mutta viinitarhan omistaja osoitti heille erityislaatuista hyvyyttä. Eräs asiantuntija kirjoitti ”ansaitsematonta hyvyyttä” vastaavasta ilmauksesta, joka on monissa raamatunkäännöksissä käännetty sanalla ”armo”: ”Sanan koko perusajatus on ilmainen ja ansaitsematon lahja, jokin mikä annetaan ihmiselle ansiotta.”

 3, 4. Miksi ja miten Jehova on osoittanut ansaitsematonta hyvyyttä koko ihmiskuntaa kohtaan?

³ Raamatussa puhutaan ”Jumalan ansaitsemattoman hyvyyden ilmaisesta lahjasta” (Ef. 3:7). Miksi ja miten Jehova antaa tämän ”ilmaisen lahjan”? Jos me täyttäisimme kaikki Jehovan vaatimukset täydellisesti, ansaitsisimme hänen hyvyytensä. Emme kuitenkaan pysty siihen. Viisas kuningas Salomo kirjoittikin: ”Maan päällä ei ole vanhurskasta ihmistä, joka tekee jatkuvasti hyvää eikä tee syntiä.” (Saarn. 7:20.) Apostoli Paavali totesi: ”Kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat Jumalan kunniaa vailla.” Hän sanoi myös, että ”synnin palkka on kuolema”. (Room. 3:23; 6:23a.) Me siis ansaitsemme kuoleman.

⁴ Jehova kuitenkin osoitti rakkauttaan syntistä ihmiskuntaa kohtaan lähettämällä ”ainosyntyisen Poikansa” kuolemaan puolestamme (Joh. 3:16). Tämä oli ylivertainen ilmaus ansaitsemattomasta hyvyydestä. Kuten Paavali kirjoitti, Jeesus on nyt ”kruunattuna kirkkaudella ja kunnialla kuoleman kärsimisen vuoksi, että hän Jumalan ansaitsemattomasta hyvyydestä maistaisi kuolemaa jokaisen ihmisen puolesta” (Hepr. 2:9). Tosiaankin ”Jumalan lahja on ikuinen elämä Kristuksen Jeesuksen, meidän Herramme, välityksellä” (Room. 6:23b).

 5, 6. Mitä seuraa siitä, jos meitä hallitsee a) synti? b) ansaitsematon hyvyys?

⁵ Miten ihmiset perivät syntisen, kuolemaan johtavan tilan, joka vitsaa meitä kaikkia? Raamatussa selitetään, että ”yhden ihmisen [Aadamin] hairahduksesta kuolema hallitsi kuninkaana” Aadamin jälkeläisiä (Room. 5:12, 14, 17). Onneksi voimme kuitenkin päättää, ettemme anna enää synnin hallita meitä. Osoittamalla uskoa Jeesuksen lunastusuhriin annamme Jehovan ansaitsemattoman hyvyyden hallita meitä. Raamatussa sanotaan: ”Missä synti tuli runsaaksi, siinä ansaitsematon hyvyys oli vielä runsaampi. Mitä varten? Jotta niin kuin synti hallitsi kuninkaana kuoleman ohella, samoin myös ansaitsematon hyvyys hallitsisi kuninkaana vanhurskauden välityksellä ikuinen elämä silmämääränä Jeesuksen Kristuksen – – kautta.” (Room. 5:20, 21.)

⁶ Vaikka pysymmekin syntisinä, meidän ei tarvitse antaa synnin hallita elämäämme. Kun erehdymme tekemään syntiä, pyydämme Jehovaa antamaan meille anteeksi. Paavali varoitti kristittyjä: ”Synti ei saa olla teidän herranne, koska te ette ole lain alaisuudessa, vaan ansaitsemattoman hyvyyden alaisuudessa.” (Room. 6:14.) Miten sitten voimme hyötyä Jumalan ansaitsemattomasta hyvyydestä? Paavali selitti: ”Jumalan ansaitsematon hyvyys – – opettaa meitä torjumaan jumalattomuuden ja maailmalliset halut ja elämään nykyisessä asiainjärjestelmässä tervemielisesti ja vanhurskaasti ja jumalista antaumusta osoittaen.” (Tit. 2:11, 12.)

 7, 8. Miten Jehova osoittaa ansaitsematonta hyvyyttään ”monenlaisilla tavoilla”? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.)

⁷ Apostoli Pietari kirjoitti: ”Siinä määrin kuin kukin on jotakin lahjaa saanut, käyttäkää sitä toistenne palvelemiseen Jumalan monenlaisilla tavoilla ilmaistun ansaitsemattoman hyvyyden hyvinä taloudenhoitajina.” (1. Piet. 4:10.) Mitä tämä tarkoittaa? Kohtaammepa millaisen koettelemuksen tahansa, Jehova voi auttaa meitä selviytymään siitä (1. Piet. 1:6). Hän antaa aina juuri sen, mitä tarvitsemme tuossa nimenomaisessa tilanteessa.

⁸ Jehovan ansaitsematon hyvyys ilmenee todellakin monin eri tavoin. Apostoli Johannes kirjoitti: ”Me kaikki olemme saaneet hänen täyteydestään, niin, ansaitsematonta hyvyyttä ansaitsemattoman hyvyyden lisäksi.” (Joh. 1:16.) Jehova osoittaa hyvyyttään usealla eri tavalla, ja näin saamme paljon siunauksia. Millaisia?

 9. Miten hyödymme Jehovan ansaitsemattomasta hyvyydestä, ja millä tavoin voimme osoittaa kiitollisuutemme sen johdosta?

⁹ Saamme syntimme anteeksi. Koska Jehova osoittaa ansaitsematonta hyvyyttä, saamme syntimme anteeksi, jos kadumme ja taistelemme kovasti syntisiä taipumuksiamme vastaan. (Lue 1. Johanneksen kirjeen 1:8, 9.) Jumalan armon tulisi täyttää meidät kiitollisuudella ja saada meidät ylistämään häntä. Kirjoittaessaan toisille voidelluille kristityille Paavali totesi: ”[Jehova] vapautti meidät pimeyden vallasta ja siirsi meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan, hänen jonka välityksellä meillä on vapautus lunnaiden perusteella, syntiemme anteeksianto.” (Kol. 1:13, 14.) Syntiemme anteeksianto avaa meille oven moniin muihin suurenmoisiin siunauksiin.

10. Minkä Jumalan ansaitsematon hyvyys mahdollistaa?

¹⁰ Meillä on rauhaisa suhde Jumalaan. Synnin vuoksi olemme olleet syntymästämme saakka Jumalan vihollisia. Paavali kuitenkin sanoi: ”Tulimme sovitetuiksi Jumalan kanssa hänen Poikansa kuoleman kautta ollessamme vihollisia.” (Room. 5:10.) Tämä sovitus mahdollistaa rauhaisan suhteen Jehovaan. Paavali yhdistää tämän etuoikeuden Jehovan ansaitsemattomaan hyvyyteen kirjoittaessaan voidelluille veljilleen: ”Kun meidät on nyt julistettu vanhurskaiksi uskosta, nauttikaamme rauhasta Jumalan kanssa Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, jonka kautta olemme myös uskon vaikutuksesta saaneet lähestyä tätä ansaitsematonta hyvyyttä, jossa nyt olemme.” (Room. 5:1, 2.) Millainen siunaus tämä onkaan!

11. Miten voidellut saattavat ”muita lampaita” vanhurskauteen?

¹¹ Saamme vanhurskaan aseman. Olemme kaikki luontaisesti epävanhurskaita. Mutta profeetta Daniel ennusti, että lopun aikana ”ymmärtäväiset”, voideltuun jäännökseen kuuluvat, ”saattavat monet vanhurskauteen”. (Lue Danielin 12:3.) Heidän tekemänsä saarnaamis- ja opetustyön ansiosta miljoonat ”muut lampaat” on saatettu vanhurskaaseen asemaan Jehovan edessä (Joh. 10:16). Tämä on ollut mahdollista ainoastaan siksi, että Jehova on osoittanut ansaitsematonta hyvyyttä. Paavali selitti: ”Se, että heidät hänen [Jumalan] ansaitsemattomasta hyvyydestään julistetaan vanhurskaiksi Kristuksen Jeesuksen maksamien lunnaiden perusteella tapahtuvan vapautuksen välityksellä, on ilmainen lahja.” (Room. 3:23, 24.)

12. Miten rukous liittyy Jumalan ansaitsemattomaan hyvyyteen?

¹² Voimme lähestyä Jumalan valtaistuinta rukouksen välityksellä. Ansaitsemattomassa hyvyydessään Jehova sallii meidän lähestyä hänen taivaallista valtaistuintaan rukouksessa. Paavali sanoo Jehovan valtaistuinta ”ansaitsemattoman hyvyyden valtaistuimeksi” ja pyytää meitä lähestymään sitä ”vapaasti puhuen” (Hepr. 4:16a). Jehova on antanut meille tämän etuoikeuden Poikansa välityksellä, ”jonka avulla puhumme näin vapaasti ja saamme häneen kohdistuvan uskomme välityksellä lähestyä Jumalaa luottavaisesti” (Ef. 3:12). Se että voimme vapaasti rukoilla Jehovaa, on hieno osoitus hänen ansaitsemattomasta hyvyydestään.

13. Miten ansaitsematon hyvyys voi tulla ”avuksemme oikeaan aikaan”?

¹³ Saamme apua oikeaan aikaan. Paavali kannusti meitä lähestymään Jehovaa vapaasti rukouksessa, ”jotta saisimme armon ja löytäisimme ansaitsemattoman hyvyyden avuksi oikeaan aikaan” (Hepr. 4:16b). Aina kun kohtaamme koettelemuksia tai ahdistavia tilanteita elämässämme, voimme pyytää Jehovalta hänen armollista apuaan. Hän vastaa pyyntöihimme, vaikka emme ansaitsisikaan sitä. Hän käyttää tässä usein veljiämme ja sisariamme, niin että voimme ”olla rohkealla mielellä ja sanoa: ’Jehova on minun auttajani; en pelkää. Mitä voi ihminen minulle tehdä?’ ” (Hepr. 13:6.)

14. Miten sydämemme hyötyy Jehovan ansaitsemattomasta hyvyydestä?

¹⁴ Sydämemme saa lohtua. Yksi Jehovan ansaitsemattomasta hyvyydestä koituva suuri siunaus on se, että saamme lohdutusta, kun sydämemme on levoton (Ps. 51:17). Paavali kirjoitti Tessalonikan kristityille, jotka kokivat vainoa: ”Herramme Jeesus Kristus itse ja Jumala, meidän Isämme, joka on rakastanut meitä ja antanut ikuisen lohdutuksen ja hyvän toivon ansaitsemattoman hyvyyden välityksellä, lohduttakoot sydämiänne ja tehkööt teidät lujiksi.” (2. Tess. 2:16, 17.) On todella lohduttavaa tietää, että saamme osaksemme hellää huolenpitoa rakastavalta Jumalaltamme!

15. Millaisen toivon Jumalan ansaitsematon hyvyys mahdollistaa meille?

¹⁵ Meillä on ikuisen elämän odote. Syntisinä ihmisinä meillä ei ilman Jumalan apua olisi toivoa. (Lue psalmi 49:7, 8.) Jehova kuitenkin tarjoaa meille upean toivon. Jeesus lupasi seuraajilleen: ”Tämä on Isäni tahto, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, olisi ikuinen elämä.” (Joh. 6:40.) Ikuisen elämän mahdollisuus on suuri lahja ja mahtava osoitus Jumalan ansaitsemattomasta hyvyydestä. Paavali, joka varmasti arvosti tätä toivoa, sanoi: ”Jumalan ansaitsematon hyvyys, joka tuo pelastuksen kaikenlaisille ihmisille, on tullut ilmeiseksi.” (Tit. 2:11.)

16. Millä tavoin jotkut varhaiskristityt käyttivät väärin Jumalan ansaitsematonta hyvyyttä?

¹⁶ Vaikka Jehova ansaitsemattomassa hyvyydessään antaa meille monia siunauksia, meidän ei pitäisi julkeasti ajatella, että hän sietää kaikenlaista käytöstä. Varhaiskristittyjen joukossa oli joitakuita, jotka yrittivät ”vääntää Jumalamme ansaitsemattoman hyvyyden irstauden puolusteluksi” (Juud. 4). Nämä uskottomat kristityt olivat ilmeisesti sitä mieltä, että he voisivat tehdä syntiä ja sitten luottaa Jehovan anteeksiantoon. Mikä vielä pahempaa, he houkuttelivat veljiään toimimaan yhtä röyhkeästi. Nykyäänkin kuka tahansa, joka toimii näin, ”häpäisee – – ansaitsemattoman hyvyyden henkeä” (Hepr. 10:29).

17. Minkä vakavoittavan neuvon Pietari antoi?

¹⁷ Saatana on nykyään eksyttänyt joitakin kristittyjä ajattelemaan, että he voivat luottaa Jumalan armoon ja tehdä syntiä rangaistuksetta. Vaikka Jehova haluaakin antaa anteeksi katuville synnintekijöille, hän odottaa meidän ryhtyvän ankaraan taisteluun syntisiä taipumuksiamme vastaan. Hän henkeytti Pietarin kirjoittamaan: ”Koska teillä, rakkaat, on siis tämä ennakkotieto, niin olkaa varuillanne, ettei lakia uhmaavien erhe veisi teitä pois heidän mukanaan ja ettette lankeaisi pois omasta lujittuneisuudestanne. Kasvakaa sen sijaan jatkuvasti Herramme ja Pelastajamme Jeesuksen Kristuksen ansaitsemattomassa hyvyydessä ja tuntemuksessa.” (2. Piet. 3:17, 18.)

18. Mitä velvollisuuksia meillä on siitä syystä, että Jehova ilmaisee meille ansaitsematonta hyvyyttä?

¹⁸ Koska olemme kiitollisia Jehovan hyvyydestä, olemme hänelle ja lähimmäisillemme velkaa sen, että käytämme lahjojamme Jumalan kunniaksi ja toisten hyödyksi. Millä tavoin? Paavali vastaa: ”Koska meillä siis on lahjoja, jotka ovat erilaisia meille annetun ansaitsemattoman hyvyyden mukaan, niin olkoonpa kysymyksessä – – palvelus, olkaamme tässä palveluksessa; tai joka opettaa, olkoon opettamisessaan; tai joka kehottaa, olkoon kehottamisessaan; – – joka osoittaa armoa, osoittakoon sitä ilomielin.” (Room. 12:6–8.) Koska Jehova ilmaisee meille ansaitsematonta hyvyyttä, meillä on velvollisuus tehdä parhaamme sananpalveluksessa, opettaa toisille Raamatun totuutta, kannustaa veljiä ja sisaria ja antaa anteeksi kaikille niille, jotka saattavat loukata meitä.

19. Mitä vastuutamme tarkastellaan seuraavassa artikkelissa?

¹⁹ Koska olemme kiitollisia Jumalan ylitsevuotavasta rakkaudesta, haluamme tehdä kaikkemme ”perusteellisen todistuksen antamiseksi Jumalan ansaitsemattoman hyvyyden hyvästä uutisesta” (Apt. 20:24). Tarkastelemme tätä vastuuta yksityiskohtaisesti seuraavassa artikkelissa.