11. luku
Eloon jäävät eivät saa olla ”osa maailmasta”
1, 2. a) Mitä Jeesus sanoi opetuslastensa suhteesta maailmaan? b) Mitä se ei merkitse ja miksi ei?
MITÄ Jeesus tarkoitti sanoessaan, että hänen seuraajansa ovat ”maailmassa”, mutta että he eivät kuitenkaan saa olla ”osa maailmasta”? (Johannes 17:11, 14) Meidän on tarpeellista ymmärtää tämä, jotta olisimme niiden joukossa, jotka varjeltuvat elämään Jumalan uudessa järjestyksessä.
2 Harkitsehan ensiksi, mitä se, ettei ole ”osa maailmasta”, ei merkitse. Se ei merkitse sitä, että eristäydymme erakkojen tavoin luolaan tai vetäydymme luostariin tai muuhun syrjäiseen paikkaan. Päinvastoin, Jeesus rukoili kuolemaansa edeltäneenä iltana Isäänsä opetuslastensa puolesta seuraavasti: ”En pyydä sinua ottamaan heitä pois maailmasta, vaan valvomaan heitä paholaisen takia. He eivät ole osa maailmasta, niin kuin en minäkään ole osa maailmasta.” – Johannes 17:15, 16.
3, 4. a) Missä toiminnoissa kristityt joutuvat välttämättä olemaan kosketuksissa maailman ihmisiin? b) Mitä heidän täytyy kuitenkin karttaa?
3 Sen sijaan että Jeesuksen opetuslapset olisi kätketty ihmisiltä, heidät ’lähetettiin maailmaan’ tekemään totuutta tunnetuksi. (Johannes 17:18) Siten tehdessään he toimivat ”maailman valona” antamalla totuuden valon loistaa, niin että ihmiset saattoivat nähdä, miten hyvä vaikutus Jumalan totuudella oli ihmisten elämään. –Matteus 5:14–16.
4 Kristityt ovat kosketuksissa moniin ihmisiin tehdessään työtä itsensä ja perheensä elättämiseksi ja viedessään Jumalan valtakunnan hyvää uutista ihmiskunnalle. Niinpä, kuten apostoli Paavali osoittaa, heidän ei odoteta ’lähtevän pois maailmasta’ kirjaimellisesti. He eivät voi kokonaan ’lakata seurustelemasta’ maailman ihmisten kanssa. Mutta he voivat ja heidän täytyy pysyä erossa ihmiskunnan enemmistön harjoittamista vääristä tavoista. – 1. Korinttolaisille 5:9–11.
5. Miten Nooan ja hänen perheensä tapaus valaisee maailmasta erillään olemisen tarvetta?
5 Tilanne on samanlainen kuin Nooan päivinä, jolloin Jehova pani merkille, että ”kaikki ihmiset olivat viettäneet turmeltunutta elämää maan päällä”. (1. Mooseksen kirja 6:12, The New English Bible) Mutta Nooa ja hänen perheensä elivät eri tavoin. Kieltäytymällä liittymästä heitä ympäröineeseen turmelukseen ja saarnaamalla vanhurskautta Nooa ”langetti maailmalle tuomion”. Hän osoitti sen olevan anteeksiantamattomasti ristiriidassa Jumalan tahdon kanssa. (Heprealaisille 11:7; 2. Pietari 2:5) Siksi hän ja hänen perheensä jäivät eloon, kun maailmanlaajuinen vedenpaisumus lopetti jumalattoman ihmiskunnan. He olivat ”maailmassa” eivätkä kuitenkaan samanaikaisesti olleet ”osa maailmasta”. – 1. Mooseksen kirja 6:9–13; 7:1; Matteus 24:38, 39.
Mikä on oikeaa rakkautta maailman ihmisiä kohtaan?
6. Onko sopivaa osoittaa lainkaan rakkautta maailman ihmisiä kohtaan?
6 Merkitseekö sellaiseksi tuleminen, joka ei ole ”osa maailmasta”, myös ihmiskunnan vihaajaksi tulemista? Ihmiskunnan vihaaja joutuisi ristiriitaan Jehova Jumalan kanssa, joka Poikansa Jeesuksen sanojen mukaan ”rakasti [ihmis]maailmaa niin paljon, että hän antoi ainosyntyisen Poikansa, jottei kukaan häneen uskova tuhoutuisi, vaan hänellä olisi ikuinen elämä”. Jumalan kaikenlaisia ihmisiä kohtaan osoittama huomaavaisuus ja sääli asettaa siis esimerkin noudatettavaksemme. – Johannes 3:16; Matteus 5:44–48.
7, 8. a) Mitä Raamattu sanoo maailman rakastamisesta? b) Mistä maailmasta meidän täytyy pysyä erossa? c) Miksi meidän täytyy karttaa maailmaa ja sen haluja?
7 Mutta eikö apostoli Johannes sano: ”Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku rakastaa maailmaa, niin Isän rakkaus ei ole hänessä”? Jos Jumala itse rakasti maailmaa, niin miksi apostoli sanoi näin? – 1. Johannes 2:15.
8 Raamattu osoittaa, että Jumala rakastaa ihmismaailmaa pelkästään ihmisinä, jotka ovat epätäydellisessä, kuolevassa tilassa ja jotka tarvitsevat epätoivoisesti apua. Toisaalta Saatana on järjestänyt niin, että suurin osa ihmiskunnasta vastustaa Jumalaa. Juuri tuosta ”maailmasta” – Jumalasta vieraantuneesta ihmisyhteiskunnasta, joka on Saatanan valvonnassa – tosi kristittyjen täytyy erottautua. (Jaakob 1:27) Jumalan sana varoittaa rakastamasta tuon maailman vääriä haluja ja tekoja: ”Mikään maailmassa – lihan halu ja silmien halu ja elämän varallisuuden komeileva näyttäminen – ei ole Isästä, vaan on maailmasta. Lisäksi maailma on häviämässä ja samoin sen halu, mutta se, joka tekee Jumalan tahdon, pysyy ikuisesti.” – 1. Johannes 2:15–17.
9, 10. a) Miksi voidaan sanoa, että nämä halut ’ovat maailmasta’? b) Mikä vaikutus näillä haluilla on ollut ihmiskuntaan?
9 Tosiaankin, lihan ja silmien ja itsensä korottamisen halut ’ovat maailmasta’. Ihmiskunnan esivanhemmissa kehittyi juuri sellaisia haluja, ja ne saivat heidät etsimään riippumattomuutta Jumalasta, niin että he olisivat voineet noudattaa itsekkäitä pyyteitä. Näiden itsekkäiden, maailmallisten halujen seuraaminen johti Jumalan lakien rikkomiseen. – 1. Mooseksen kirja 3:1–6, 17.
10 Tarkastelehan, mitä näet ympärilläsi. Eivätkö useimmat ihmiset rakenna elämäänsä lihan ja silmien halujen ja ”elämän varallisuuden komeilevan näyttämisen” ympärille? Eivätkö juuri nämä halut muovaa heidän toiveitaan ja pyyteitään ja ohjaa sitä, miten he toimivat ja kohtelevat toisiaan? Tämän johdosta ihmisen historia on pitkä luettelo erimielisyyksistä ja sodista, moraalittomuudesta ja rikollisuudesta, kaupallisesta ahneudesta ja sorrosta, ylpeästä kunnianhimosta ja kuuluisuuden ja vallan tavoittelusta.
11. Miksi Jumalan rakkaus maailmaa kohtaan ei siis ole ristiriidassa sen kanssa, minkä hänen Sanansa tuomitsee?
11 Me voimme täten nähdä, että maailman rakastaminen Jumalan tavalla eroaa suuresti sen väärien halujen ja tapojen rakastamisesta, minkä Jumala tuomitsee. Jumalan rakkaus ihmiskuntaa kohtaan on avannut tien vapautumiselle noista synnillisistä haluista ja niiden huonoista seurauksista, jopa itse kuolemasta. Hän ilmaisi tuota rakkautta antamalla oman Poikansa ihmiskunnan lunastamiseksi. Mutta jos joku hylkää tuon uhrin ja jatkaa tottelemattomuuttaan, niin Raamatun mukaan ”hän pysyy Jumalan vihan alaisena”. – Johannes 3:16, 36; Roomalaisille 5:6–8.
Pysykäämme vapaina ”tämän maailman hallitsijan” valvonnasta
12. Miten voimme eritellä, miellyttääkö Jumalaa se rakkaus, jota saatamme tuntea maailman ihmisiä kohtaan, vai ei?
12 Miten sitten on meidän laitamme? ’Rakastammeko’ maailman ihmisiä siinä mielessä, että haluamme vilpittömästi auttaa heitä löytämään tien elämään Jumalan suosiossa? Vai rakastammeko juuri niitä asioita, jotka estävät heitä tulemasta Jumalan palvelijoiksi – heidän riippumattomuuden henkeään, heidän varallisuuden komeilevaa näyttämistään, heidän luottamustaan omaan tärkeyteensä ja kunniaansa? Jos olemme mielellämme ihmisten kanssa tällaisten ominaisuuksien vuoksi, silloin me ’rakastamme maailmaa’ tavalla, jonka apostoli tuomitsi.
13. Miten rakkaus maailmaan voisi estää ihmistä palvelemasta Jumalaa?
13 Jeesuksen päivinä monet ihmiset rakastivat maailman tapoja. Siksi he välttivät asennoitumasta selvästi Jeesuksen opetuslapsiksi. He eivät halunneet menettää suosiotaan ja asemaansa ihmisten keskuudessa yhteiskunnallisissa ja uskonnollisissa piireissä. He rakastivat enemmän ihmisten ylistystä kuin Jumalan hyväksymystä. (Johannes 12:42, 43) Jotkut tosin suorittivat armeliaisuuden tekoja ja muita uskonnollisia tekoja. Mutta he tekivät sen ensisijaisesti siksi, että he tahtoivat toisten kunnioittavan heitä. (Matteus 6:1–6; 23:5–7; Markus 12:38–40) Etkö näekin ihmisten osoittavan nykyään tätä samaa rakkautta maailman väärää menoa kohtaan? Raamattu ilmaisee kuitenkin, että tällainen ”rakkaus” voi johtaa vain tuhoon.
14. Kuka alisti Jeesuksen kiusaukseen hänen ollessaan maan päällä, ja mikä oli lopputulos?
14 Jumalan oma Poika joutui samankaltaisiin kiusauksiin. Hänessä yritettiin herättää itsekästä komeilevan näyttämisen halua vaikutuksen tekemiseksi ihmisiin, hänet yritettiin saada tulemaan maailman kaltaiseksi. Hänelle jopa tarjottiin kaikkien maailman kansojen hallitusvaltaa siihen liittyvän loiston kera. Hän torjui kuitenkin jyrkästi nuo vetoomukset itsekkäisiin haluihin. Noiden vetoomusten takana oli se, joka ensimmäisenä kiisti Jehova Jumalan suvereenisuuden, Saatana Panettelija. – Luukas 4:5–12.
15. Osoita Raamatustasi, kuka on ”tämän maailman hallitsija”.
15 Sen tietäminen, että Saatana tarjosi Jeesukselle hallitusvaltaa, on tärkeää voidaksemme ymmärtää, miksi me emme saa olla ”osa maailmasta”. Se osoittaa, että yleisesti katsoen ihmismaailmalla, sen hallitusvallat mukaan luettuina, on näkymättömänä hallitsijanaan Jumalan Vastustaja. Jeesus itse sanoi Saatanaa ”tämän maailman hallitsijaksi”. (Johannes 12:31; 14:30; 2. Korinttolaisille 4:4) Myös apostoli Paavali sanoi ”pahojen henkivoimien”, Saatanan valvonnassa olevien demonien, olevan näkymättömiä ”tämän pimeyden maailmanhallitsijoita”. Paavali varoitti kristittyjä siitä, että he tarvitsevat hengellistä sota-asua puolustautuakseen näitä ”hallitsijoita” vastaan. – Efesolaisille 6:10–13.
16. Kuinka suuren osan maailmasta Saatana on eksyttänyt ja saanut valtaansa?
16 Vain vähemmistö on koskaan pysynyt vapaana tämän näkymättömän hallitsijan ja hänen voimiensa valvonnasta. Näin ollen ”maailma”, toisin sanoen Jumalasta vieraantunut ihmiskunta, ”on paholaisen vallassa”. Demonien vaikutuksen välityksellä hän ”eksyttää koko asuttua maata”, mukaan luettuina sen maalliset hallitsijat, ja ohjaa heidät Jumalaa ja hänen Valtakuntaansa vastaan. – 1. Johannes 5:19; Ilmestys 12:9; 16:13, 14; 19:11–18.
17. a) Mitä maailman ilmentämä asenne todistaa siitä, kuka johtaa ihmiskuntaa? b) Miellyttäisikö Luojaa se, että me ilmentäisimme sellaista henkeä?
17 Tämän uskominen saattaa tuntua vaikealta. Eivätkö useimmat tämän maailman ihmiset ilmennä kuitenkin selvästi Jumalan Vastustajan asennetta ja tekoja? Me näemme kautta maailman valehtelemista, vihaa, väkivaltaa ja murhaa, jotka ovat niiden tuntomerkkejä, jotka ’ovat Panettelijasta’ ja joiden hengellinen ”isä” hän on. (1. Johannes 3:8–12; Johannes 8:44; Efesolaisille 2:2, 3) Tällainen henki ei varmasti ole lähtöisin Rakkaudellisesta Luojasta.
18. Miten asenteemme hallitusvaltaan osoittaa, olemmeko me vapaat ”tämän maailman hallitsijan” valvonnasta?
18 Eikö myös valtava enemmistö luota ihmisten suunnitelmiin rauhan ja turvallisuuden aikaansaamiseksi? Miten monen ihmisen tiedät todella odottavan, että Jumala ja hänen Valtakuntansa ratkaisisivat ihmiskunnan ongelmat? He ovat kuitenkin väärässä pannessaan luottamuksensa ihmisten poliittisiin järjestelmiin, sillä Jeesus sanoi: ”Minun valtakuntani ei ole osa tästä maailmasta.” Hänen Valtakuntansa ei ole ”täältä”, tästä maailmasta, koska sitä eivät pystytä eivätkä pidä vallassa ihmiset. Sille antaa vallan Jumala. (Johannes 18:36; Jesaja 9:5, 6) Jotta siis olisimme niiden joukossa, joilla on toivo jäädä eloon, kun tuo Valtakunta tulee kaikkia vastustajiaan vastaan, meidän tulee tunnustaa se kylmä totuus, että Saatana hallitsee tätä maailmaa ja sen järjestelmiä. Näihin sisältyvät sen poliittiset järjestelmät, esimerkiksi Yhdistyneet kansakunnat. Meidän täytyy pysyä vapaina kaikista näistä ottamalla luja kanta Kristuksen Jeesuksen johtaman Jehovan vanhurskaan hallituksen puolesta. – Matteus 6:10, 24, 31–33.
19. Millä tavoin varhaiskristityt osoittivat, etteivät he olleet ”osa maailmasta”, kuten historia todistaa?
19 Historia osoittaa, että varhaiskristityt olivat kunnioittavia, lainkuuliaisia kansalaisia. He kieltäytyivät kuitenkin päättäväisesti olemasta ”osa maailmasta”, vaikka se aiheuttikin heille vainoa. Heistä voidaan lukea seuraavanlaisia lausuntoja:
”Ne, jotka hallitsivat pakanamaailmaa, ymmärsivät tai arvostivat vain vähän varhaiskristillisyyttä. – – Kristityt kieltäytyivät osallistumasta eräisiin Rooman kansalaisten velvollisuuksiin. – – He eivät ottaneet poliittisia virkoja.” – On the Road to Civilization, A World History.57
”He kieltäytyivät osallistumasta mitenkään aktiivisesti valtakunnan siviilihallintoon tai sen sotilaalliseen puolustamiseen. – – Oli mahdotonta, että kristityt olisivat voineet ryhtyä sotilaiksi, rauhantuomareiksi tai ruhtinaiksi luopumatta pyhemmästä velvollisuudesta.” – History of Christianity.58
”Origenes [joka eli ajanlaskumme toisella ja kolmannella vuosisadalla] – – huomauttaa, että ’kristillinen kirkko ei voi osallistua sotaan mitään kansaa vastaan. He ovat oppineet Johtajaltaan, että he ovat rauhan lapsia.’ Tuona aikana monet kristityt kärsivät marttyyrikuoleman, koska he kieltäytyivät sotapalveluksesta.” – Treasury of the Christian World.59
20. Mistä maailmaa jakavista toiminnoista Jehovan palvelijat pidättyvät, jotta he pysyisivät vapaina ”tämän maailman hallitsijan” valvonnasta?
20 Kun Jehovan palvelijat eivät sekaannu maailman asioihin, he eivät osaltaan edistä sen jakavaa kansallismielisyyttä, sen rotukiihkoa eivätkä sen yhteiskunnallisia ristiriitoja. Heillä on Jumalan ohjaukseen alistuva asenne, ja se edistää rauhaa ja turvallisuutta kaikenlaisten ihmisten keskuudessa. (Apostolien teot 10:34, 35) Tulevassa ”suuressa ahdistuksessa” eloon jäävät tulevat ”kaikista kansakunnista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä”. – Ilmestys 7:9, 14.
Maailman ystäviä vai Jumalan ystäviä?
21. Miksi Raamattua totteleva ihminen ei voi odottaa olevansa maailman rakastama?
21 Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Jos olisitte osa maailmasta, niin maailma olisi mieltynyt omaansa. Mutta koska ette ole osa maailmasta, vaan minä olen valinnut teidät maailmasta, tämän vuoksi maailma teitä vihaa. – – Jos ihmiset ovat vainonneet minua, niin he vainoavat teitäkin.” (Johannes 15:19, 20) Yksinkertainen totuus on, että ainoa tapa saada maailman ystävyys on tulla sen kaltaiseksi – omaksua sen halut, kunnianhimot ja ennakkoluulot, ihailla sen ajattelutapaa ja filosofiaa ja omaksua sen tavat ja menettelyt. Mutta tätä maailmaa kannattavat panevat pahakseen, kun heidän virheensä paljastetaan tai heitä varoitetaan niistä vaaroista, joihin heidän menettelynsä johtaa. Siksi ihminen, joka noudattaa käytöstä ja elämäntapaa koskevia Raamatun opetuksia ja puhuu sen puolesta, ei yksinkertaisesti voi välttyä maailman vihalta. – Johannes 17:14; 2. Timoteukselle 3:12.
22. Mikä ystävyyttä koskeva valinta on meidän jokaisen edessä?
22 Raamattu ilmaiseekin, että edessämme on selvä valinta. Me luemme Jaakobin 4:4:stä: ”Ettekö tiedä, että ystävyys maailman kanssa on vihollisuutta Jumalan kanssa? Joka siis haluaa olla maailman ystävä, se asettuu Jumalan viholliseksi.” Jumalallakin on ystävyyden mittapuut, eivätkä ne ole sopusoinnussa syntisen ihmismaailman mittapuiden kanssa. – Psalmit 15:1–5.
23. a) Mikä osoittaa, että joku on maailman ystävä? b) Miten voimme osoittaa olevamme Jumalan ystäviä?
23 Se, saammeko Jumalan ystävyyden, riippuu paljon enemmästä kuin kuulumisestamme tai kuulumattomuudestamme joihinkin tämän maailman järjestöihin. Jos me ilmennämme maailman henkeä, omaksumme sen näkemyksen elämästä, niin me tunnustaudumme maailman emmekä Jumalan ystäviksi. Maailman henki tuottaa ”lihan tekoja”, joita ovat esimerkiksi ”haureus, epäpuhtaus, irstaus, epäjumalanpalvelus, spiritismin harjoittaminen, vihollisuudet, riita, mustasukkaisuus, vihanpuuskat, kinastelut, jakaumat, lahkot, kateus, juopottelu, mässäilyt ja muut näiden kaltaiset”. Raamattu sanoo selvästi, että ”ne, jotka harjoittavat sellaisia, eivät peri Jumalan valtakuntaa”. Jos toisaalta olemme Jumalan ystäviä, meillä on hänen henkeänsä ja sen hedelmiä, joita ovat ”rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, huomaavaisuus, hyvyys, usko, lempeys, itsehillintä”. – Galatalaisille 5:19–23.
24. a) Miksi on epäviisasta ruveta jäljittelemään ihmisiä, joille maailma suo kunniaa? b) Miten asenteemme aineelliseen omaisuuteen voi osoittaa, kenen ystävyyttä me todellisuudessa etsimme?
24 Kumman henkeä me siis heijastamme? Se auttaa meitä päättelemään, kumman ystäviä me todellisuudessa olemme. Koska me elämme alttiina nykyisen pahan maailman vaikutukselle, meidän ei pitäisi hämmästellä todetessamme aiheelliseksi tehdä muutoksia elämässämme miellyttääksemme Jumalaa. Maailmalliset ihmiset suovat esimerkiksi runsain mitoin kunniaa ja ylistystä niille, joiden kunnianhimoiset ponnistukset johtavat heidät suureen vaurauteen, valtaan tai kuuluisuuteen. Ihmiset pitävät sellaisia maailmallisia sankareita ja epäjumalia esikuvinaan ja jäljittelevät heidän puhetapaansa, käytöstään, ulkonäköään ja vaatetustaan. Haluatko, että sinut tunnetaan sellaisten ihmisten ihailijana? Heidän saavutuksensa ovat täysin sen vastaiset, mistä Jumalan sana kehottaa meitä tekemään elämämme päämääriä. Raamattu opastaa meidät hengelliseen vaurauteen ja voimaan ja kunniaan saada toimia Jumalan maanpäällisinä edustajina ja puhemiehinä. (1. Timoteukselle 6:17–19; 2. Timoteukselle 1:7, 8; Jeremia 9:23, 24) Maailman kaupallinen propaganda kääntää ihmiset materialismiin, uskomaan, että onnellisuus riippuu omaisuudesta. Siksi he pitävät sitä paljon tärkeämpänä kuin hengellisiä arvoja. Noudattamalla maailman menettelytapaa voit voittaa maailman ystävyyden. Mutta se erottaa sinut Jumalan ystävyydestä. Kumpi merkitsee sinulle enemmän? Kumpi johtaa suurempaan ja pysyvämpään onneen?
25. a) Mitä voimme odottaa maailman taholta, kun hylkäämme sen menettelyt? b) Mikä auttaa meitä todella ’uudistamaan mielemme’, niin että näkisimme asiat Jumalan katsantokannalta?
25 On helppo taipua maailman kaavaan. Lisäksi tämän maailman huonon hengen takia tätä maailmaa kannattavat paheksuvat sinua, jos menettelet heistä poiketen. (1. Pietari 4:3, 4) Sinua painostetaan mukautumaan, sallimaan maailmallisen ihmisyhteiskunnan muovata sinut kaltaisekseen. Maailman viisautta, sen filosofiaa siitä, mikä auttaa menestymään elämässä, käytetään yritettäessä valvoa ajatteluasi. Sinulta vaaditaan siksi todellista ponnistelua ja uskoa ’mielesi uudistamiseksi’, jotta näkisit asiat Jumalan katsantokannalta ja ymmärtäisit, miksi ’tämän maailman viisaus on tyhmyyttä hänen näkökannaltaan’. (Roomalaisille 12:2; 1. Korinttolaisille 1:18–20; 2:14–16; 3:18–20) Tutkimalla ahkerasti Jumalan sanaa me voimme nähdä maailman petollisen viisauden läpi. Me voimme nähdä sen vahingon, joka on jo aiheutunut sellaisesta ”viisaudesta”, ja sen tuhoisan lopun, johon sen täytyy johtaa. Silloin me voimme myös tulla täysin ymmärtämään Jumalan menettelyn viisauden ja sen takaamat varmat siunaukset.
Elämän ja voiman antaminen katoavalle maailmalle on hyödytöntä
26. Olisiko viisasta osallistua maailman hyväntekeväisyysjärjestöjen työhön silmämääränä olojen parantaminen?
26 Jotkut voivat väittää vastaan: ’Mutta monet maailman järjestöt tekevät hyvää työskentelemällä ihmisten suojelemisen, terveyden, koulutuksen ja vapauden hyväksi.’ On totta, että jotkin järjestöt huojentavat tilapäisesti joitakin ihmisten vaikeuksia. Ne ovat kaikki silti osa Jumalasta vieraantunutta maailmaa. Ja ne kääntävät ihmisten huomion nykyisen asiainjärjestelmän pönkittämiseen. Mitkään niistä eivät kannata Jumalan hallitusta maata varten, hänen Poikansa johtamaa Valtakuntaa. Loppujen lopuksi voivathan jotkut rikollisetkin kasvattaa perheen, huolehtia siitä ja harjoittaa yhteiskunnassa hyväntekeväisyyttä. Mutta oikeuttaisivatko nämä seikat meidät mitenkään tukemaan rikollisia järjestöjä? – Vrt. 2. Korinttolaisille 6:14–16.
27. Mikä on ainoa tapa, jolla voimme auttaa maailman ihmisiä varjeltumaan Jumalan uuteen järjestykseen?
27 Voimmeko todellakaan osoittaa tosi rakkautta ihmiskuntaa kohtaan lyöttäytymällä mukaan maailman suunnitelmiin, niin että käytämme niihin aikaamme ja voimaamme? Jos haluat auttaa jotakuta sairasta tai tartunnan saanutta, teetkö sen menemällä häntä niin lähelle, että sama sairaus tai tauti tarttuu sinuun? Etkö ole paljon suuremmaksi avuksi, jos itse pysyttelet terveenä ja yrität auttaa häntä löytämään parannuskeinon? Nykyinen ihmisyhteiskunta on hengellisesti sairas. Kukaan meistä ei voi pelastaa sitä, sillä Jumalan sana osoittaa sen sairauden johtavan kuolemaan. (Vrt. Jesaja 1:4–9.) Mutta me voimme auttaa maailmassa olevia yksilöitä löytämään tien hengelliseen terveyteen ja varjeltumiseen Jumalan uuteen järjestykseen – mikäli itse pysymme erillämme maailmasta. (2. Korinttolaisille 6:17) Ole siis viisaasti sekaantumatta maailman suunnitelmiin. Ponnistele estääksesi maailman henkeä saastuttamasta itseäsi ja välttyäksesi jäljittelemästä sen epävanhurskaita tapoja. Älä koskaan unohda: ”Maailma on häviämässä ja samoin sen halu, mutta se, joka tekee Jumalan tahdon, pysyy ikuisesti.” – 1. Johannes 2:17.