Luonnononnettomuudet – todisteita Jumalan julmuudesta?

MITÄ JOTKUT SANOVAT: ”Jumala hallitsee maailmaa, joten hän aiheuttaa myös luonnononnettomuudet. Siksi hänen täytyy olla julma.”

MITÄ RAAMATTU OPETTAA: ”Koko maailma on paholaisen vallassa.” (1. Johanneksen kirje 5:19.) Raamatun mukaan tässä mainittu ”paholainen” on Saatana (Matteus 13:19; Markus 4:15). Tämä voi tuntua kaukaa haetulta, mutta mietitäänpä asiaa. Jos maailma on Saatanan vallassa, hän vaikuttaa ihmisiin niin, että he ovat yhtä itsekkäitä, ahneita ja lyhytnäköisiä kuin hän. Eikö tämä selitä, miksi ihminen hoitaa niin huonosti omaa elinympäristöään? Monet asiantuntijat varoittavat, että se voi osaltaan vaikuttaa luonnononnettomuuksiin joko aiheuttamalla tai pahentamalla niitä tai tekemällä yhteiskunnasta haavoittuvamman.

Miksi Jumala sitten sallii sen, että Saatanalla on näin paljon valtaa? Vastauksen löytämiseksi on palattava ihmiskunnan historian alkuun, jolloin ensimmäiset vanhempamme kapinoivat Jumalan hallitusvaltaa vastaan. Siitä lähtien useimmat ihmiset ovat toimineet heidän tavallaan. Päätettyään hylätä tuon hallinnon ihmiskunta on joutunut Jumalan vihollisen Saatanan käsiin. Jeesus kutsuikin häntä ”maailman hallitsijaksi” (Johannes 14:30). Hän ei kuitenkaan tule hallitsemaan ikuisesti!

Jehovaa ei suhtaudu Saatanan aiheuttamiin kärsimyksiin kylmän välinpitämättömästi, vaan ihmisten tuska koskettaa häntä syvästi. Esimerkiksi kun Raamatussa viitataan Israelin kansan kohtaamiin vaikeuksiin, siinä sanotaan hänestä: ”Koko heidän ahdinkonsa ajan oli ahdistavaa hänelläkin.” (Jesaja 63:9.) Armollisuudessaan Jumala on ryhtynyt toimiin tehdäkseen Saatanan julmasta hallinnosta pian lopun. Hän on nimittänyt Poikansa Jeesuksen Kristuksen hallitsemaan oikeudenmukaisena ja vanhurskaana Kuninkaana ikuisesti.

MITÄ MERKITYSTÄ TÄLLÄ ON MEILLE: Saatanan hallinto ei ole onnistunut suojelemaan ihmisiä luonnononnettomuuksilta, mutta Jeesuksen hallinto tulee tekemään niin. Jeesus suojeli kerran opetuslapsiaan rajun myrskyn aikana. Raamatussa kerrotaan: ”Hän – – nuhteli tuulta ja sanoi merelle: ’Vaikene! Ole hiljaa!’ Ja tuuli laantui, ja tuli aivan tyyni.” Silloin opetuslapset ihmettelivät: ”Kuka tämä oikein on, koska tuuli ja merikin tottelevat häntä?” (Markus 4:37–41.) Tämä tapaus kasvattaa luottamustamme siihen, että hallitessaan Kuninkaana Jeesus tulee suojelemaan kaikkia tottelevaisia ihmisiä (Daniel 7:13, 14).