”Tämä on päivistä parhain”
”Minä jouduin henkeytyksestä Herran päivään.” – ILMESTYS 1:10.
1. Missä ”päivässä” me elämme, ja miksi tämä tosiasia on hyvin sykähdyttävä?
”TÄMÄ on päivistä parhain. Katso, Kuningas hallitsee!” Nämä Vartiotornin raamattu- ja traktaattiseuran toisen presidentin vuonna 1922 lausumat dramaattiset sanat sykähdyttävät meitä vielä nykyäänkin. Ne muistuttavat meitä yhä siitä, että me elämme koko historian jännittävintä aikaa, aikaa jota Raamatussa kutsutaan ”Herran päiväksi”. (Ilmestys 1:10) Se on tosiaan ”päivistä parhain”, sillä se on aikaa, jolloin Jehova panee Kristuksen valtakunnan välityksellä täytäntöön kaikki suurenmoiset tarkoituksensa ja pyhittää pyhän nimensä koko luomakunnan edessä.
2, 3. a) Miten pitkään Herran päivä kestää? b) Mistä voimme saada tietoja tästä päivästä?
2 Tämä päivä alkoi vuonna 1914, kun Jeesus asetettiin Jumalan valtakunnan Kuninkaaksi. Ja se jatkuu aina tuhatvuotisen hallituskauden loppuun, jolloin Kristus ”luovuttaa valtakunnan Jumalalleen ja Isälleen”. (1. Korinttolaisille 15:24) Uskolliset kristityt ovat odottaneet Herran päivää useita satoja vuosia. Nyt se on lopulta koittanut! Mitä tuo ”päivistä parhain” on merkinnyt Jumalan kansalle ja maailmalle yleensä?
3 Ilmestys on se Raamatun kirja, joka kertoo meille eniten Herran päivästä. Lähes kaikki tämän kirjan profetiat täyttyvät Herran päivän aikana. Ilmestys on kuitenkin vain sen profeetallisten kirjojen sarjan huipentuma, joka kertoo meille tuosta päivästä. Siitä kertovat myös Jesaja, Jeremia, Hesekiel ja Daniel ja jotkut muut heidän lisäkseen. Usein heidän lausuntonsa auttavat meitä ymmärtämään paremmin Ilmestyksen profetioita. Katsokaamme, miten erityisesti Hesekielin kirja luo valoa Ilmestyksen täyttymykseen Herran päivän aikana.
Neljä ratsastajaa
4. Mitä Ilmestyksen 6. luvun mukaan tapahtui Herran päivän alussa?
4 Esimerkiksi Ilmestyksen kuudennessa luvussa apostoli Johannes kuvailee erästä dramaattista näkyä: ”Minä näin, ja katso: valkoinen hevonen; ja sen selässä istuvalla oli jousi; ja hänelle annettiin kruunu, ja hän lähti voittaen ja täydentämään voittonsa.” (Ilmestys 6:2) Kuka on tämä voittoisa ratsastaja? Ei kukaan muu kuin Jeesus Kristus, joka on asetettu Jumalan valtakunnan Kuninkaaksi ja ratsastaa voittamaan vihollisensa. (Psalmi 45:4–7; 110:2) Jeesuksen voitonriemuinen ratsastus alkoi vuonna 1914, heti Herran päivän alussa. (Psalmi 2:6) Hänen aivan ensimmäinen voittonsa oli Saatanan ja hänen demoniensa heittäminen maan läheisyyteen. Mitä siitä seurasi ihmiskunnalle? ”Voi maata ja merta.” – Ilmestys 12:7–12.
5. Mitkä synkät hahmot seuraavat valkoisen hevosen Ratsastajaa, ja mikä valta kullakin hahmolla on?
5 Näyssä seuraa kolme synkkää hahmoa: sotaa vertauskuvaava tulenvärinen hevonen, nälänhätää vertauskuvaava musta hevonen ja hallava hevonen, jonka ratsastajan nimenä oli ”Kuolema”. Tästä neljännestä hevosesta luemme: ”Minä näin, ja katso: hallava hevonen; ja sen selässä istuvan nimi oli Kuolema. Ja Haades seurasi hänen mukanaan. Ja niille annettiin valta maan neljänteen osaan, tappaa pitkällä miekalla ja nälänhädällä ja kuolettavalla vitsauksella ja maan petojen avulla.” – Ilmestys 6:3–8; Matteus 24:3, 7, 8; Luukas 21:10, 11.
6. Miten nämä kolme pelottavaa hevosta ja ratsastajaa ovat vaikuttaneet maahan?
6 Tuon profetian mukaisesti sota, nälänhätä ja sairaudet ovat aiheuttaneet ihmiskunnalle hirvittäviä kärsimyksiä vuodesta 1914 lähtien. Mutta neljäs ratsastaja surmaa myös ”maan petojen avulla”. Onko tällaista havaittu tapahtuvan vuodesta 1914 lähtien? Hesekielin esittämän samankaltaisen profetian tarkastelu auttaa meitä näkemään profetian tämän piirteen oikeasta perspektiivistä.
7. a) Minkä profetian Hesekiel esitti Jerusalemista? b) Miten tämä profetia täyttyi?
7 Hesekiel, joka kirjoitti kenties viisi vuotta ennen Jerusalemin vuonna 607 eaa. sattunutta tuhoa, ennusti hirvittävää rangaistusta juutalaisille heidän uskottomuutensa vuoksi. Hän kirjoitti henkeytettynä: ”Mitä sitten, kun minä lähetän Jerusalemin yli neljä kovaa tuomiotani: miekan, nälän, pahat petoeläimet ja ruton hävittämään siitä ihmiset ja eläimet!” (Hesekiel 14:21; 5:17) Täyttyikö tämä silloin kirjaimellisesti? Jerusalem epäilemättä kärsi loppunsa lähestyessä nälänhädästä ja sodankäynnistä. Ja yleensä nälänhätä aiheuttaa sairauksia. (2. Aikakirja 36:1–3, 6, 13, 17–21; Jeremia 52:4–7; Valitusvirret 4:9, 10) Raivosiko silloin myös petojen aiheuttama kirjaimellinen vitsaus? Todennäköisesti sattui tapauksia, joissa eläimet raahasivat pois tai kenties tappoivat ihmisiä, sillä Jeremiakin ennusti tämän. – 3. Mooseksen kirja 26:22–33; Jeremia 15:2, 3.
8. Millaista osaa pedot ovat näytelleet Herran päivän aikana tähän mennessä?
8 Entä nykyään? Kehittyneissä maissa villieläimet eivät aiheuta yhtä vaarallista ongelmaa kuin joskus ennen. Muissa maissa villieläimet vaativat kuitenkin jatkuvasti uhreja, varsinkin jos sisällytämme käärmeet ja krokotiilit ”maan petoihin”. Sellaisista traagisista kuolemantapauksista kerrotaan harvoin kansainvälisessä lehdistössä, mutta ne ovat merkittäviä. Kirja Planet Earth – Flood mainitsee, että Intiassa ja Pakistanissa monet ”ovat kärsineet tuskallisen kuoleman myrkyllisten käärmeitten purtua heitä” heidän yrittäessään paeta tulvia. India Today -lehti kertoi, että eräässä Länsi-Bengalin kylässä arviolta 60 naista on menettänyt aviomiehensä tiikerien hyökkäysten vuoksi. Tällaiset tragediat voivat käydä tulevaisuudessa vielä yleisemmiksi, kun ihmisyhteiskunta luhistuu ja nälänhätä kasvaa.
9. Mikä toisenlainen ”eläin” on aiheuttanut tuhoa ja kärsimystä ihmiskunnan keskuudessa tämän vuosisadan aikana?
9 Hesekiel tarkoitti kuitenkin toisenlaista ”eläintä” sanoessaan: ”Profeettain salaliitto sen keskellä on niin kuin ärjyvä, saalista raateleva leijona: he syövät sieluja – –. Sen päämiehet siellä ovat niinkuin saalista raatelevaiset sudet.” (Hesekiel 22:25, 27) Ihmisetkin voivat siis toimia eläinten tavoin, ja miten suuresti ihmiskunta onkaan kärsinyt sellaisten saalistajien käsissä meidän vuosisatamme aikana! Monet ovat kuolleet eläimellisten rikollisten ja terroristien käsissä. Kuolema on tosiaankin useammalla kuin yhdellä tavalla niittänyt runsasta satoa ”maan petojen” uhreista.
10. Mitä se, että Johannes luettelee sodan, nälänhädän, sairauden ja pedot kuoleman aiheuttajina, auttaa meitä ymmärtämään?
10 Se, että Johanneksen näyssä luetellaan sota, nälänhätä, sairaus ja pedot, auttaa meitä ymmärtämään, että Jerusalemin vuonna 607 eaa. kärsimien ahdistuksien piti saada rinnakkaisuutensa monissa meidän aikamme tapahtumissa. Herran päivä on siis jo merkinnyt kärsimystä maailmalle, etupäässä siksi, että ihmiskunnan hallitsijat ovat kieltäytyneet alistumasta tuon ensimmäisen Ratsastajan, valtaistuimelle asetetun Kuninkaan, Jeesuksen Kristuksen, alaisuuteen. (Psalmi 2:1–3) Miten on sitten Jumalan kansan laita? Mitä Herran päivä on merkinnyt sille?
Temppelin mittaaminen
11. Mitä Johannesta käskettiin Ilmestyksen 11:1:ssä tekemään, ja minkä temppelin yhteydessä tämä tapahtui?
11 Apostoli Johannes sanoo Ilmestyksen 11:1:ssä: ”Minulle annettiin sauvan kaltainen ruoko, kun hän sanoi: ’Nouse ja mittaa Jumalan temppelipyhäkkö ja alttari ja ne, jotka siinä palvovat.’” Tässä näyssä tapahtuneella temppelin mittaamisella oli suuri merkitys Jumalan kansalle. Minkä temppelipyhäkön Johannes mittasi? Ei kirjaimellista juutalaista temppeliä, jossa Johannes oli palvonut ennen kristityksi tuloaan. Jehova hylkäsi tuon temppelin, ja se tuhottiin vuonna 70. (Matteus 23:37–24:2) Kyseessä oli pikemminkin Jehovan suuri hengellinen temppelijärjestely. Tässä kuvaannollisessa temppelissä voidellut kristityt palvelevat alipappeina maallisessa esipihassa. – Heprealaisille 9:11, 12, 24; 10:19–22; Ilmestys 5:10.
12. Milloin tuo temppeli tuli olemassaoloon, ja millaisia kehitysvaiheita siihen liittyi ensimmäisellä vuosisadalla?
12 Tuo temppeli tuli olemassaoloon vuonna 29, jolloin Jeesus voideltiin ylimmäiseksi papiksi. (Heprealaisille 3:1; 10:5) Siinä piti olla 144 000 alipappia, ja ensimmäisellä vuosisadalla moni näistä valittiin, sinetöitiin ja sitten kuoli uskollisena. (Ilmestys 7:4; 14:1) Mutta kun nuo ensimmäisen vuosisadan kristityt kuolivat, he nukkuivat haudassa saamatta heti ylösnousemusta taivaaseen. (1. Tessalonikalaisille 4:15) Lisäksi ensimmäisen vuosisadan jälkeen alkoi suuri luopumus, ja papillisten voideltujen kristittyjen ympärillä alkoi rehottaa ”rikkaruohoja”, luopioita. (Matteus 13:24–30) Sitä seuranneina vuosisatoina on hyvinkin saatettu kysyä: ’Saadaanko kaikki 144 000 alipappia koskaan sinetöityä?’ ’Saavatko ne, jotka ovat kuolleet uskollisina, koskaan ylösnousemusta palvellakseen taivaallisessa pyhäkössä?’ Näyssä tapahtunut temppelin mittaaminen osoitti, että näiden kummankin kysymyksen vastaus olisi myönteinen. Miksi?
13. Mitä se takasi, että Johannes mittasi temppelipyhäkön, ja mitä tapahtui varhain Herran päivänä?
13 Koska Raamatun profetiassa jonkin mittaaminen tavallisesti osoittaa, että sitä koskevan Jehovan tarkoituksen perusteellinen toteutuminen on varmaa. (2. Kuningasten kirja 21:13; Jeremia 31:39; Valitusvirret 2:8) Näin ollen Johanneksen näyssä tapahtunut temppelipyhäkön mittaaminen takasi sen, että Herran päivänä kaikki Jehovan temppeliä koskevat tarkoitukset täyttyisivät. Sopusoinnussa tämän kanssa ja kaikkien todisteiden mukaan niitä voideltuja, jotka olivat jo kuolleet uskollisina, alettiin herättää heille luvattuun paikkaan taivaalliseen pyhäkköön vuodesta 1918 lähtien. (1. Tessalonikalaisille 4:16; Ilmestys 6:9–11) Mutta mitä on sanottava muista 144 000:een kuuluvista?
14. Mitä voidelluille kristityille tapahtui ennen ensimmäistä maailmansotaa ja sen aikana?
14 Jo ennen Herran päivän alkua alkoivat voidellut kristityt, jotka olivat tulleet pois luopiokristikunnasta, kokoontua erilliseen järjestöön. He olivat luoneet itselleen erinomaisen maineen julistamalla uskollisesti vuoden 1914 tärkeyttä, mutta tuona ratkaisevana vuonna, kun ensimmäinen maailmansota puhkesi, he alkoivat kärsiä sortoa, ’tallaamista’. Tämä huipentui vuonna 1918, kun Vartiotorni-seuran johtajat vangittiin ja järjestäytynyt saarnaaminen loppui miltei tyystin. Siihen aikaan heidät käytännöllisesti katsoen ’tapettiin’. (Ilmestys 11:2–7) Mitä temppelipyhäkön mittaaminen merkitsi näille kristityille?
15. Mitä näyn temppelin mittaaminen merkitsi Jumalan kansalle Hesekielin päivinä?
15 Vuonna 593 eaa., 14 vuotta sen jälkeen, kun Jerusalemissa sijainnut Jehovan temppeli oli tuhottu, Hesekiel näki näyssä Jehovan huoneen. Hän sai tehdä perusteellisen kiertokäynnin tähän temppeliin ja katsella, kun jokainen sen osa mitattiin huolellisesti. (Hesekiel, luvut 40–42) Mitä tämä merkitsi? Jehova itse selitti: Temppelin mittaaminen merkitsi koetusta Hesekielin kansaan kuuluville. Jos he nöyrtyisivät, katuisivat erheitään ja olisivat Jehovan lakien mittaisia, heille ilmoitettaisiin temppelin mitat. Tämä epäilemättä kannustaisi heitä siinä toivossa, että jonakin päivänä Jehovan kansa vapautettaisiin Babylonista ja se palvoisi jälleen Jehovaa hänen kirjaimellisessa temppelissään. – Hesekiel 43:10, 11.
16. a) Mitä se, että Johannes mittasi temppelipyhäkön, vakuutti Jumalan kansalle vuonna 1918? b) Miten tämä toteutui?
16 Samoin jos nuo lannistuneet kristityt vuonna 1918 nöyrtyisivät ja katuisivat erheitään, heidät vapautettaisiin, niin että he saisivat Jehovan siunauksen ja he voisivat osallistua täysin määrin hänen temppelijärjestelyynsä. Juuri näin tapahtuikin. Ilmestyksen 11:11:n mukaan he ’nousivat’ eli saivat kuvaannollisesti ylösnousemuksen. Vastaava Hesekielin kirjan ylösnousemusnäky enteili juutalaisten ennallistusta omaan maahansa. (Hesekiel 37:1–14) Tämä nykyajan ’ylösnousemus’ osoittautui Jumalan kansan ennallistamiseksi masentuneesta, melkein toimettomasta tilasta eloisaan, voimaa pursuavaan tilaan, jossa se saattoi osallistua täysin määrin Jehovan palvelukseen. Tällainen ’ylösnousemus’ tapahtui vuonna 1919.
Pieni kirjakäärö
17. a) Kuvaile, mitä Johannes näki Ilmestyksen 10:1:n mukaan. b) Kuka oli Johanneksen näkemä enkeli, ja minkä päivän aikana näyn oli määrä täyttyä?
17 Ilmestyksen 10:1:ssä Johannes näki ”voimakkaan enkelin laskeutuvan taivaasta puettuna pilveen, ja hänen päänsä päällä oli sateenkaari, ja hänen kasvonsa olivat kuin aurinko, ja hänen jalkansa olivat kuin tulipylväät”. Tämä muistuttaa hiukan niitä näkyjä, jotka Hesekiel ja Johannes itse olivat aikaisemmin nähneet Jehovasta. (Hesekiel 8:2; Ilmestys 4:3) Mutta tässä Johannes näki enkelin, ei Jehovaa. Kysymyksessä on siksi täytynyt olla Jehovan suuri enkeli-Poika, Jeesus Kristus, joka ”on näkymättömän Jumalan kuva”. (Kolossalaisille 1:15) Lisäksi Ilmestyksen 10:2 kuvailee Jeesuksen seisovan asemassa, jossa hänellä on suuri valta, ”oikea jalkansa merellä mutta vasen maalla”. Enkeli edustaa siis Jeesusta Herran päivänä. – Ks. Psalmi 8:5–9; Heprealaisille 2:5–9.
18. a) Mitä Johannesta käskettiin syömään? b) Mitä Hesekieliä käskettiin samanlaisessa näyssä syömään, ja miltä se vaikutti?
18 Siinä loistavassa muodossa, jossa tämä näky esittää Jeesuksen, hänellä on kädessään pieni kirjakäärö, ja Johannesta kehotetaan ottamaan tuo kirjakäärö ja syömään se. (Ilmestys 10:8, 9) Näin Johanneksella on hyvin samanlainen kokemus kuin Hesekielillä, jota häntäkin käskettiin syömään näyn kirjakäärö. Hesekielin tapauksessa Jehova itse ojensi kirjakäärön profeetalle, ja Hesekiel näki, että ”siihen oli kirjoitettu itkuvirret ja huokaukset ja voi-huudot”. (Hesekiel 2:8–10) Hesekiel kertoo: ”Minä söin, ja se oli minun suussani makea kuin hunaja.” (Hesekiel 3:3) Mitä tämän kirjakäärön syöminen merkitsi Hesekielille?
19. a) Mitä edusti se, että Hesekiel söi kirjakäärön? b) Keiden piti saada ne karvaat sanomat, joiden saarnaaminen annettiin Hesekielin tehtäväksi?
19 Oli selvää, että kirjakäärö sisälsi henkeytettyä profeetallista tietoa. Kun Hesekiel söi kirjakäärön, hän hyväksyi tehtävän julistaa tätä tietoa siinä määrin, että siitä tuli osa hänestä. (Vrt. Jeremia 15:16.) Tuon kirjakäärön sisältö ei kuitenkaan maistunut makealta toisista. Kirjakäärö oli täynnä ”itkuvirsiä ja huokauksia ja voi-huutoja”. Keille tämä karvas sanoma oli tarkoitettu? Ensiksi Hesekielille sanottiin: ”Ihmislapsi, mene nyt Israelin heimon tykö ja puhu heille minun sanani.” (Hesekiel 3:4) Myöhemmin Hesekielin sanoma laajeni käsittämään ympärillä olevat pakanakansat. – Hesekiel, luvut 25–32.
20. Mitä tapahtui, kun Johannes söi pienen kirjakäärön, ja mitä tästä oli seurauksena?
20 Johanneksen tapauksessa olivat seuraukset hänen kirjakäärön syömisestään samanlaisia. Hän kertoo: ”Minä otin pienen kirjakäärön enkelin kädestä ja söin sen, ja suussani se oli makea kuin hunaja, mutta kun olin syönyt sen, vatsaani karvasteli.” (Ilmestys 10:10) Kirjakäärö maistui Johanneksestakin makealta hänen syödessään sitä. Jehovan sanan tuleminen osaksi häntä tuntui sykähdyttävältä. Mutta sanomalla oli karvas sävy. Keille se oli karvas? Johannekselle sanottiin: ”Sinun täytyy profetoida jälleen kansoista ja kansakunnista ja kielistä ja monista kuninkaista.” – Ilmestys 10:11.
21. a) Mitä sellaista voidellut kristityt tekivät vuonna 1919, mikä vastasi sitä, että Johannes söi pienen kirjakäärön, ja miltä se vaikutti? b) Mitä seurauksia siitä oli kristikunnalle ja maailmalle yleensä?
21 Miten tämä kaikki on täyttynyt Herran päivän aikana? Historiallisten tosiseikkojen mukaan uskolliset kristityt omaksuivat vuonna 1919 Jehovan palvelemisen edun niin läpikotaisin, että siitä tuli osa heistä, ja se tuntui todella miellyttävältä. Mutta heidän siunauksensa ja etunsa osoittautui karvaaksi muille – erityisesti kristikunnan papistolle. Miksi? Koska nämä uskolliset voidellut kristityt julistivat rohkeasti koko Jehovan sanoman ihmiskunnalle. He eivät saarnanneet ainoastaan ”valtakunnan hyvää uutista”, vaan paljastivat myös kristikunnan ja yleensä maailman hengellisesti kuolleen tilan. – Matteus 24:14; Ilmestys 8:1–9:21; 16:1–21.
22. a) Millä suurenmoisella tavalla Jehova on käyttänyt voideltuja Herran päivän aikana tähän mennessä? b) Mitä Herran päivä on merkinnyt Saatanan maailmalle ja Jumalan kansalle?
22 Jehova käytti tätä kristittyjen uskollista joukkoa kokoamaan viimeiset 144 000:sta sinetöitäväksi, ja nämä ovat johtaneet sen suuren joukon kokoamista, jolla on maallinen toivo. (Ilmestys 7:1–4, 9, 10) Tällä suurella joukolla on tärkeä osa Jehovan tarkoituksissa tämän maan suhteen, ja sen ilmaantuminen on herättänyt suurta iloa sekä taivaassa että maan päällä. (Ilmestys 7:11–17; Hesekiel 9:1–7) Siksi tämä ”päivistä parhain” on jo merkinnyt kärsimystä Saatanan maailmalle, mutta runsaita siunauksia Jehovan kansalle. Katsokaamme nyt, miten tämä osoittautuu edelleenkin todeksi, kun Herran päivä jatkuu.
Osaatko selittää?
□ Mikä on Herran päivä?
□ Mikä tuhoisa osa ”maan pedoilla” on Herran päivän aikana?
□ Minkä vakuuden Jehova antoi siten, että Johannes mittasi temppelipyhäkön?
□ Mitä se, että Johannes söi pienen kirjakäärön, merkitsi voidellulle jäännökselle vuonna 1919?
□ Mitä Herran päivä on tähän mennessä merkinnyt Jumalan kansalle ja maailmalle yleensä?
[Kuva s. 13]
Se, että Johannes mittasi temppelin, antoi voidelluille lujia takeita Herran päivänä