8. osa: Maailmanvaltojen pitkä marssi lähestyy loppuaan

Raamattu kertoo seitsemästä suuresta maailmanvallasta – mahtavista valtakunnista, jotka ovat seuranneet toisiaan maailmanhistorian tuhansien vuosien aikana. Tämän sarjan edelliset kirjoitukset ovat osoittaneet, että me elämme niistä viimeisen, meidän päiviemme Angloamerikkalaisen maailmanvallan, aikaa.a – Ilmestys 17:9, 10.

Tätä samaa Angloamerikkalaista maailmanvaltaa kuvaillaan aikaisemmin Ilmestyskirjassa pedoksi, jolla on ”kaksi sarvea”. Tämä kaksiosainen maailmanvalta ”käskee maan päällä asuvia tekemään kuvan” poliittisesta pedosta, joka edustaa kaikkia seitsemää maailmanvaltaa. – Ilmestys 13:11, 14.

Miten nämä ennustukset täyttyivät, ja mitä ne merkitsevät meille nykyään? Nyt seuraavassa kirjoituksessa käsitellään kiinnostavia vastauksia näihin kysymyksiin.

ENSIMMÄISEN maailmansodan neljä vuotta kestäneen kauhun lähestyessä loppuaan Amerikan presidentti Woodrow Wilson ja Englannin pääministeri David Lloyd George ehdottivat Kansainliiton perustamista. Sen päämääränä oli ”saada aikaan kansainvälinen rauha ja turvallisuus” ja estää siten sellaisen sodan kauhuja toistumasta enää koskaan.

On kiinnostavaa panna merkille, ketkä tekivät tämän aloitteen. Nämä kaksi johtajaa olivat englanninkielisen Angloamerikkalaisen maailmanvallan, Raamatun historian seitsemännen maailmanvallan, kahden osan päämiehet. Tämä ja muut tätä kansainvälistä rauhan ja turvallisuuden järjestöä koskevat tosiasiat sopivat hämmästyttävällä tavalla siihen, mitä Raamatun Ilmestyskirja oli kertonut lyhytikäisestä ”kahdeksannesta kuninkaasta”, joka sekä nousisi että kukistuisi meidän päivinämme. Mitä kiinnostavia yhtäläisyyksiä esitettiin? – Ilmestys 17:11.

Ilmestyksen profetiassa paljastettiin, että ”peto”, jolla on ”kaksi sarvea samoin kuin karitsalla”, käskisi ”maan päällä asuvia tekemään kuvan” siitä pedosta, jota Raamatun historian seitsemän suurta maailmanvaltaa ovat johtaneet.

Angloamerikkalainen maailmanvalta toimi täsmälleen näin. Se kehotti ”maan päällä asuvia” muodostamaan Kansainliiton, joka näytti samanlaiselta kuin suuret hallitukset ja toimi niiden tavalla. Mutta todellisuudessa se oli vain ”pedon kuva”. Sillä ei ollut omaa valtaa, vaan ainoastaan se, mitä sen jäsenkansat olivat sille antaneet. Sen ei kuvata nousevan valtaan jonkin suuren sotilaallisen voiton kautta, kuten maailmanvallat olivat tehneet. Sen sijaan se on lähtöisin eli tulee niistä seitsemästä maailmanvallasta. Se ei ole kiitollisuudenvelassa olemassaolostaan ainoastaan seitsemännelle maailmanvallalle, vaan myös muille jäsenkansoille, joihin kuuluvat kuuden edellisen maailmanvallan jäännökset. Saavuttaisiko tämä poliittinen kuva ne korkeat päämäärät, joita sen perustajat olivat toivoneet? – Ilmestys 13:14; 17:11.

Kansainliiton epäonnistuminen

Kansainliitto sai melko paljon aikaan sosiaalisilla aloilla. Sen todellinen päämäärä, kuten virallisessa ”Kansainliiton sopimuksessa” sanottiin, oli kuitenkin ”edistää kansainvälistä yhteistyötä ja saada aikaan kansainvälinen rauha ja turvallisuus”. Tässä se epäonnistui.

Kansainliitto ei onnistunut estämään Japania hyökkäämästä Mantšuriaan vuonna 1931. Se ei estänyt Bolivian ja Paraguayn välistä sotaa vuonna 1933. Se ei pystynyt ehkäisemään Mussolinin hyökkäystä Etiopiaan vuonna 1936. Kuoliniskun Kansainliitto sai kuitenkin 1. syyskuuta 1939, kun puhkesi toinen maailmansota – juuri sellaista joukkotuhoa ja kurjuutta aikaansaava mullistus, jota Kansainliitto oli pystytetty ehkäisemään. Millaisen veron tuo sota vaati? 16 miljoonan sotilaan ja 39 miljoonan siviilin hengen, yhteensä 55 miljoonaa kuollutta, joka oli lähes neljä kertaa ensimmäisen maailmansodan kuolonuhrien määrä!

Vuonna 1919, ennen kuin Kansainliiton sopimus oli edes astunut voimaan, Jehovan todistajat (jotka tunnettiin silloin raamatuntutkijoina) julistivat kuitenkin julkisesti, että Kansainliiton täytyy epäonnistua, sillä rauhaa ei voitaisi saavuttaa sellaisten ihmisponnistelujen avulla. Myöhemmin, vuonna 1926 Lontoossa pidetyssä konventissa osoitettiin, että Ilmestyksen 17. luvun mukaan ”kahdeksas kuningas” ilmaantuu maailmanvaltojen sarjan päätökseksi. Kuten puhuja huomautti, ”Herra ennusti sen syntymisen, sen lyhyen olemassaolon ja sen iankaikkisen lopun”.

Se palaa takaisin!

Henkeytetty profetia sanoi tästä kahdeksannesta kuninkaasta: ”Peto, jonka näit, oli, mutta ei ole, ja kuitenkin se on nousemaisillaan syvyydestä, ja se on menevä tuhoon.” – Ilmestys 17:8.

Sotavuonna 1942 Jehovan todistajat tajusivat, että tuo silloin hyödytön rauhan ja turvallisuuden järjestö nousisi toimettomuuden syvyydestään. Tuona vuonna Vartiotorni-seuran presidentti sanoi 52 kaupungissa olleelle kuulijakunnalle: ”Vaikka 40 jäsentä tunnustaa vielä pitävänsä kiinni Kansainliitosta, niin se on oikeastaan valekuolleen asemassa – –, ’eikä sitä enää ole’.” Mutta ’nousisiko se syvyydestä’? Perustaen sanansa tähän Raamatun ennustukseen hän julisti: ”Maailmallisten kansojen liitto nousee jälleen.”

Kuten profetiassa oli sanottu, tämä kahdeksas kuningas ”oli” vuodesta 1920 vuoteen 1939. Sitä ’ei ollut’ vuodesta 1939 siihen asti kun toinen maailmansota päättyi vuonna 1945. Silloin se nousi ”syvyydestä” elvytettynä Kansainliiton seuraajana, Yhdistyneinä kansakuntina.

Suuret toiveet jäävät täyttymättä

Kesäkuun 26. päivänä vuonna 1945 allekirjoittivat 50 valtion edustajat Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan San Franciscossa Yhdysvalloissa. Peruskirjan johdanto alkoi: ”Me Yhdistyneiden kansakuntien kansat, vakaana tahtonamme pelastaa tulevat sukupolvet sodan vitsaukselta, joka jo kahdesti nykypolven eläessä on tuottanut ihmiskunnalle sanomattomia kärsimyksiä ...”

YK:hon kiinnitetyt toiveet eivät mitenkään vastanneet todellisuutta. Yhdysvaltojen entinen ulkoasiainministeri Cordell Hull sanoi, että tuolla järjestöllä oli avain ”itse kulttuurimme elossa säilymiseen”. Yhdysvaltojen presidentti Harry Truman kutsui sitä ”suurimmaksi mahdollisuudeksi – – luoda kestävä rauha Jumalan ohjauksen alaisuudessa”. YK:n peruskirjaa kutsuttiin ”ehkäpä merkityksellisimmäksi asiakirjaksi, minkä ihminen on koskaan tehnyt”, ja ”käännekohdaksi sivistyneen maailman historiassa”. 40 vuotta myöhemmin Gregory J. Newell Yhdysvaltojen ulkoasiainministeriöstä sanoi: ”Asiaa esitettiin liian innokkaasti: pettymys oli väistämätön.”

Kansainliiton tavoin YK on saanut paljon aikaan sosiaalisilla aloilla. Mutta se ei ole taannut rauhaa eikä lopettanut sotimista. Englannin entinen pääministeri Harold Macmillan sanoi Englannin alahuoneelle vuonna 1962, että ”koko Yhdistyneiden kansakuntien perustus on heikentynyt”.

Alun perin monet ihmiset suhtautuivat tähän järjestöön melkeinpä uskonnollisella innolla. He uskoivat tämän ”kuvan” tekevän sen, minkä Raamattu sanoo vain Jumalan valtakunnan tekevän: saavan aikaan kestävän rauhan, oikeudenmukaisuuden ja todella yhdistyneen maailman. He olivat jyrkästi eri mieltä Raamatun profetioiden kanssa, jotka osoittivat, ettei rauha todellisuudessa tulisi ihmisten ponnistuksin. YK:n täyttäessä 40 vuotta historioitsija Thomas M. Franck sanoi kuitenkin, että ”se on – – paljon tehottomampi kuin mitä olimme toivoneet vuonna 1945”. Yhdysvaltojen ulkoasiainministeri George P. Shultz lausuikin: ”Yhdistyneiden kansakuntien syntymä ei tosiaankaan muuttanut maailmaa paratiisiksi.”

YK ei ole onnistunut, koska ihmishallitukset eivät ole poistaneet rauhan todellisia esteitä: kansallismielisyyttä, ahneutta, köyhyyttä, rotuvihaa, tyrannimaisuutta ja Saatanan vaikutusta maailman asioihin. Ihmiset pitävät tiukasti kiinni näistä hallituksista, ei siksi, että tulevaisuudennäkymä olisi valoisa, vaan siksi, että heillä ei ole parempaakaan toivoa. – Ilmestys 12:12.

Yhdistyneiden kansakuntien olemassaolo ja niin monien ihmisten sen hyväksi tekemät ponnistelut osoittavat, miten syvästi maailman ihmiset tajuavat muutoksen tarpeellisuuden. Tuo muutos kyllä tulee, mutta erilaisella ja tehokkaammalla tavalla. Miten sitten?

Pysyvä hallitusvalta

Muista, että Raamattu kertoo perättäisiä ”kuninkaita” eli maailmanvaltoja olevan vain seitsemän. Niiden jälkeen ei mainita tulevan uutta suurta maailmanvaltaa. Raamattu jopa sanoo, että lyhyen aikaa hallitseva ”kahdeksas kuningas – – menee tuhoon”. – Ilmestys 17:10, 11.

Mutta Raamattu kertoo myös, että on olemassa parempi toivo. Se lupaa, että jokin muu saa aikaan rauhan, oikeudenmukaisuuden ja yhdistyneen maailman, joita ihmiset niin epätoivoisesti tavoittelevat. Se sanoo: ”Mutta niiden kuningasten päivinä on taivaan Jumala pystyttävä valtakunnan, joka on kukistumaton iankaikkisesti – –. Se on musertava kaikki ne muut [epäonnistuneet ihmis]valtakunnat ja tekevä niistä lopun, mutta se itse on pysyvä iankaikkisesti.” – Daniel 2:44.

Juuri tästä hallitusvallasta Jeesus puhui, ja juuri sitä hänen seuraajansa ovat rukoilleet sanoessaan: ”Tulkoon sinun valtakuntasi.” (Matteus 6:10) Tämä Valtakunta ei ole vain jokin hyvään suuntaan vaikuttava voima ihmisten sydämessä. Se on pikemminkin todellinen taivaallinen hallitusvalta, joka hallitsee maata henkimaailmasta. Se muuttaa nykyisen elämäntapamme maapallolla. – Ilmestys 21:1–4.

Tämän sarjan seuraavassa ja viimeisessä kirjoituksessa tarkastellaan sitä, mitä Raamattu kertoo tästä kiehtovasta uudesta hallitusvallasta, siitä miten se toimii, sekä rauhasta, oikeudenmukaisuudesta ja yhdistyneestä maailmasta, jotka se saa aikaan.

[Alaviitteet]

[Tekstiruutu s. 28]

Sodan laajuus

Toinen maailmansota, joka oli merkkinä Kansainliiton kuolemasta, vaati tyrmistyttävän määrän uhreja. Encyclopædia Britannica (vuoden 1954 painos) valaisi kuolonuhrien lukumäärää esittämällä sodan aikana kuolleiden sotilaiden määrän suhteessa maiden väkilukuun vuonna 1940. Lukujen joukossa mainittiin muun muassa seuraavat: Yhdysvallat menetti taisteluissa yhden sotilaan jokaista 500:aa ihmistä kohti vuoden 1940 väestöstä, Kiina yhden 200:aa, Englanti yhden 150:tä, Ranska yhden 200:aa, Japani yhden 46:ta, Saksa yhden 25:tä ja Neuvostoliitto yhden jokaista 22:ta asukasta kohti. Otavan suuren ensyklopedian esittämien tietojen mukaan vastaava luku Suomessa oli 44. Kun otamme huomioon sen, että siviiliuhrien määrä usein ylitti kuolleiden sotilaiden määrän, voimme helposti nähdä, miten ihmisten ponnistukset todellisen rauhan ja turvallisuuden aikaansaamiseksi ovat tosiaankin epäonnistuneet.

[Kuva s. 26]

’YK:n muodostamisen jälkeen kaksikymmentä miljoonaa ihmistä on kuollut sodissa – surullinen tosiasia, joka osoittaa tuon epäonnistumisen hinnan.’ – Thomas M. Franck, ”Nation Against Nation”