Lukijoiden kysymyksiä
◼ Mikä on Jumalan ”elämän kirja”, ja miten minun nimeni voidaan kirjoittaa siihen ja miten voin saada sen pysymään siinä?
Useat raamatunkohdat osoittavat, että Jehova Jumalalla on ”kirjassa” tai ”kirjakäärössä” lueteltuna uskollisia henkilöitä, jotka ovat ehdolla saamaan ikuisen elämän joko taivaassa tai maan päällä.
Tosi Jumala panee taivaista merkille ihmisiä, jotka ilmaisevat uskoa ja jotka ansaitsevat hänen hyväksyntänsä ja sen, että hän pitää heidät muistissaan. Joistakuista juutalaisista kirjoitettiin Malakian päivinä seuraavasti: ”Silloin myös Herraa pelkääväiset puhuvat toinen toisensa kanssa, ja Herra tarkkaa ja kuulee; ja muistokirja kirjoitetaan hänen edessänsä niiden hyväksi, jotka Herraa pelkäävät ja hänen nimensä kunniassa pitävät.” – Malakia 3:16.
Ilmeisesti Aabelin ajasta lähtien Jumala on pannut merkille, ikään kuin kirjoittanut kirjaan, niitä pelastettavissa olevaan ihmismaailmaan kuuluvia, joita pitäisi muistaa antamalla heille ikuinen elämä. (Matteus 23:35; Luukas 11:50, 51) Voidelluilla kristityilläkin on ’nimensä tässä elämän kirjassa’ eli muistokirjassa ikuisen elämän saamista varten, ja heille se merkitsee taivaallista elämää. (Filippiläisille 3:14, 20; 4:3) Ilmestyksen 17:8:ssa niistä, jotka ’ihmettelevät petoa ihaillen’, puhutaan sen sijaan seuraavasti: ”Heidän nimiään ei ole kirjoitettu elämän kirjakääröön maailman perustamisesta asti.”
Se että joku henkilö pannaan tällä tavoin merkille eli että hänet muistetaan ja hyväksytään (että hänen nimensä on ”elämän kirjassa”), ei kuitenkaan merkitse ikuisen elämän takaamista hänelle, ikään kuin se olisi ennalta määrätty tai peruuttamaton. Mooses pyysi Jehovalta israelilaisten suhteen: ”Jospa nyt antaisit heidän rikoksensa anteeksi! Mutta jos et, niin pyyhi minut pois kirjastasi, johon kirjoitat.” Jumala vastasi: ”Joka on tehnyt syntiä minua vastaan, sen minä pyyhin pois kirjastani.” (2. Mooseksen kirja 32:32, 33) Sen jälkeenkin kun Jumala on merkinnyt jonkun ”kirjaansa” eli hyväksynyt hänet, tuo yksilö voisi tulla tottelemattomaksi tai luopua uskostaan. Siinä tapauksessa Jumala ’pyyhkisi pois hänen nimensä elämän kirjasta’. – Ilmestys 3:5.
Toisaalta jos meidän nimemme on nyt Jumalan ”elämän kirjassa” eli ”muistokirjassa”, meidän pitäisi jatkuvasti osoittaa uskoa. Sillä tavoin meidän nimemme pysyy siellä. Kun joitakuita herätetään tulevassa ’epävanhurskaiden ylösnousemuksessa’, heilläkin on samoin tilaisuus osoittaa uskoa ja kelpuuttaa siten nimensä merkittäväksi tuohon kirjaan. (Apostolien teot 24:15) Lopulta siihen merkityillä yksilöillä on mahdollisuus saada nimensä pysymään siinä. Tämä pitää paikkansa voidelluista heidän osoittautuessaan ’uskollisiksi aina kuolemaan saakka’. (Ilmestys 2:10; 3:5) Kun ne, joilla on maallinen toivo, osoittautuvat uskollisiksi nyt ja läpi koko Kristuksen hallitseman tuhatvuotiskauden ja läpäisevät sitten sitä seuraavan loppukoetuksen, heidän nimensä tulee olemaan pysyvästi ’kirjoitettuna elämän kirjaan’. – Ilmestys 20:5–15.