Jehovan sana on elävä
Kohokohtia Ilmestyskirjasta (1. osa)
OLLESSAAN vankina Patmoksen saarella iäkäs apostoli Johannes saa 16 näyn sarjan. Hän näkee niissä, mitä Jehova Jumala ja Jeesus Kristus saavat aikaan Herran päivänä – ajanjaksona, joka ulottuu Jumalan valtakunnan perustamisesta, vuodesta 1914, Kristuksen tuhatvuotisen hallituskauden loppuun. Ilmestyskirja, jonka Johannes kirjoitti noin vuonna 96, on jännittävä kertomus näistä näyistä.
Tarkastelemme nyt kohokohtia Ilmestyksen 1:1–12:17:stä. Tässä Ilmestyskirjan jaksossa esitetään ensimmäiset seitsemän Johanneksen saamaa näkyä. Nämä näyt kiinnostavat meitä, koska ne liittyvät siihen, mitä maailmannäyttämöllä tapahtuu nykyään, ja osoittavat, miten Jehova toimii lähitulevaisuudessa. Ne, jotka lukevat uskoa ilmaisten tämän Raamatun osuuden, saavat varmasti lohdutusta ja rohkaisua (Hepr. 4:12).
”KARITSA” AVAA SEITSEMÄSTÄ SINETISTÄ KUUSI
Ensin Johannes näkee kirkastetun Jeesuksen Kristuksen ja saa sarjan sanomia. Hänelle sanotaan: ”Kirjoita kirjakääröön, mitä näet, ja lähetä se seitsemälle seurakunnalle.” (Ilm. 1:10, 11.) Sitten seuraa näky taivaassa sijaitsevasta valtaistuimesta. Valtaistuimella istuvan oikeassa kädessä on kirjakäärö, joka oli sinetöity seitsemällä sinetillä. Kuka katsotaan ”arvolliseksi avaamaan kirjakäärö”? Ei kukaan muu kuin ”Leijona, joka on Juudan heimosta”, eli ”karitsa”, jolla on ”seitsemän sarvea ja seitsemän silmää”. (Ilm. 4:2; 5:1, 2, 5, 6.)
Kolmas näky paljastaa, mitä tapahtuu, kun ”Karitsa” avaa ensimmäiset kuusi sinettiä yhden kerrallaan. Kun kuudes sinetti avataan, tapahtuu suuri maanjäristys ja koittaa vihastuksen suuri päivä. (Ilm. 6:1, 12, 17.) Mutta seuraavassa näyssä ”neljä enkeliä” ”pitää tiukasti kiinni maan neljää tuulta”, kunnes 144 000:n sinetöiminen saadaan päätökseen. ”Suuri joukko”, johon kuuluvia ei ole sinetöity, nähdään ”seisomassa valtaistuimen edessä ja Karitsan edessä”. (Ilm. 7:1, 9.)
Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin
1:4; 3:1; 4:5; 5:6: Mitä tarkoittaa ilmaus ”seitsemän henkeä”? Luku seitsemän merkitsee täydellisyyttä eli täysimääräisyyttä Jumalan kannalta katsottuna. ”Seitsemälle seurakunnalle” osoitettu sanoma soveltuu siis viime kädessä koko Jumalan kansaan, joka on koottu yhteen yli 100000 seurakunnaksi kautta maailman (Ilm. 1:11, 20). Koska pyhää henkeä annetaan sen mukaan, mitä sen avulla on kulloinkin saatava aikaan, ilmaus ”seitsemän henkeä” tarkoittaa tuon hengen toiminnan täyteyttä, kun on kyse ymmärryksen ja siunausten antamisesta niille, jotka kiinnittävät huomiota Ilmestyksen profetiaan. Ilmestyskirjassa näyttävät toistuvan seitsemän sarjat. Luku seitsemän edustaa tässä täydellisyyttä, ja Ilmestyskirja käsitteleekin ”Jumalan pyhän salaisuuden” saattamista täydellisesti päätökseen (Ilm. 10:7).
1:8, 17: Keitä ovat näissä jakeissa mainitut ”Alfa ja Omega” ja ”Ensimmäinen ja Viimeinen”? Arvonimi ”Alfa ja Omega” soveltuu Jehovaan, ja se painottaa sitä, että ennen häntä ei ollut eikä hänen jälkeensä tule yhtään kaikkivaltiasta Jumalaa. Hän on ”alku ja loppu”. (Ilm. 21:6; 22:13.) Vaikka Ilmestyksen 22:13:ssa ilmausta ”ensimmäinen ja viimeinen” käytetään Jehovasta siinä mielessä, ettei ennen häntä eikä hänen jälkeensä ole ketään, niin Ilmestyskirjan ensimmäisessä luvussa tekstiyhteys osoittaa, että arvonimi ”Ensimmäinen ja Viimeinen” soveltuu siinä Jeesukseen Kristukseen. Hän oli ensimmäinen ja viimeinen ihminen, jonka Jehova itse herätti kuolleista kuolemattomaksi henkiolennoksi (Kol. 1:18).
2:7: Mikä on ”Jumalan paratiisi”? Koska nämä sanat kohdistetaan voidelluille kristityille, paratiisin täytyy tässä tarkoittaa taivasta, jossa vallitsevat paratiisilliset olosuhteet, eli itse Jumalan läsnäoloa. Uskolliset voidellut palkitaan siten, että heidän annetaan syödä ”elämän puusta”. He saavat kuolemattomuuden (1. Kor. 15:53).
3:7: Milloin Jeesus sai ”Daavidin avaimen”, ja miten hän on käyttänyt sitä? Kun Jeesus kastettiin vuonna 29, hän sai virkanimityksen: hänestä tulisi Daavidin sukuhaaraan kuuluva Kuningas. Hän ei kuitenkaan saanut Daavidin avainta ennen kuin vuonna 33, jolloin hänet korotettiin Jumalan oikealle puolelle taivaaseen. Siellä hän peri kaikki Daavidin valtakunnan oikeudet. Siitä lähtien Jeesus on tällä avaimella avannut Valtakuntaan liittyviä mahdollisuuksia ja palvelustilaisuuksia. Vuonna 1919 Jeesus pani ”Daavidin huoneen avaimen” ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” olalle nimittämällä tämän orjaluokan ”kaiken omaisuutensa hoitajaksi” (Jes. 22:22; Matt. 24:45, 47).
3:12: Mikä on Jeesuksen ”uusi nimi”? Tämä nimi liittyy Jeesuksen uuteen virkaan ja uusiin tehtäviin (Fil. 2:9–11). Vaikka kukaan muu ei tule tietämään tätä nimeä siten kuin Jeesus, hän kirjoittaa sen uskollisiin veljiinsä taivaassa saattamalla heidät läheiseen suhteeseen kanssaan (Ilm. 19:12). Hän jopa jakaa joitakin ainutlaatuisia tehtäviään heidän kanssaan.
Opetuksia meille
1:3: Koska Saatanan maailmalle langetettujen Jumalan tuomioiden täytäntöönpanon ”määräaika on lähellä”, on hyvin tärkeä ymmärtää Ilmestyskirjan sanoma ja ryhtyä tarpeellisiin toimiin.
3:17, 18: Ollaksemme hengellisesti rikkaita meidän täytyy ostaa Jeesukselta ”tulella puhdistettua kultaa”. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän tulisi pyrkiä olemaan rikkaita hyvissä teoissa (1. Tim. 6:17–19). Meidän täytyy myös panna yllemme ”valkoiset päällysvaipat”, jotka osoittavat meidät Kristuksen seuraajiksi (Ilm. 19:8). Lisäksi meidän pitää käyttää ”silmävoidetta”, jota ovat muun muassa Vartiotornissa julkaistut neuvot, saadaksemme hengellistä tarkkanäköisyyttä.
7:13, 14: Ilmestyskirjassa mainitut 24 vanhinta edustavat 144 000:ta taivaallisessa kirkkaudessaan, jossa he palvelevat paitsi kuninkaina myös pappeina. Heitä kuvasivat muinaisen Israelin papit, jotka kuningas Daavid järjesti 24 osastoksi. Yksi vanhimmista paljastaa Johannekselle, keitä suurella joukolla tarkoitetaan. Näin ollen voideltujen kristittyjen ylösnousemuksen on täytynyt alkaa jolloinkin ennen vuotta 1935. Miksi? Koska tuona vuonna maan päällä oleville Jumalan voidelluille palvelijoille tehtiin tiettäväksi, keitä suurella joukolla todellisuudessa tarkoitetaan. (Luuk. 22:28–30; Ilm. 4:4; 7:9.)
SEITSEMÄNNEN SINETIN AVAAMINEN JOHTAA SEITSEMÄÄN TRUMPETINPUHALLUKSEEN
Karitsa avaa seitsemännen sinetin. Seitsemän enkeliä saa seitsemän trumpettia. Kuusi enkeliä puhaltaa trumpetteihinsa ja kaiuttaa tuomiosanomia ”kolmasosalle” ihmiskunnasta eli kristikunnalle. (Ilm. 8:1, 2, 7–12; 9:15, 18.) Tällaisia asioita Johannes näkee viidennessä näyssä. Hän osallistuu itse seuraavaan näkyyn: hän syö pienen kirjakäärön ja mittaa temppelipyhäkön. Seitsemänteen trumpettiin puhaltamisen jälkeen kuuluu suuria ääniä, jotka julistavat: ”Maailman valtakunnasta on tullut meidän Herramme ja hänen Kristuksensa valtakunta.” (Ilm. 10:10; 11:1, 15.)
Seitsemäs näky käsittelee laajemmin sitä, mitä sanotaan Ilmestyksen 11:15, 17:ssä. Taivaassa näkyy suuri tunnusmerkki. Taivaallinen nainen synnyttää pojan, poikalapsen. Panettelija karkotetaan taivaasta. Vihastuneena taivaalliseen naiseen hän ”lähtee käymään sotaa hänen siemenensä jäljellä olevia vastaan”. (Ilm. 12:1, 5, 9, 17.)
Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin
8:1–5: Miksi taivaassa syntyi äänettömyys, ja mitä sen jälkeen heitettiin maahan? Taivaassa syntyi vertauskuvallinen äänettömyys, jotta maan päällä olevien ”pyhien rukoukset” voitaisiin kuulla. Tämä tapahtui ensimmäisen maailmansodan päättymisen aikoihin. Voidellut kristityt eivät nousseet taivaaseen pakanain aikojen päätyttyä, kuten monet heistä olivat odottaneet. Sota oli heille vaikeaa aikaa, joten nyt he rukoilivat palavasti ohjausta. Vastaukseksi voideltujen kristittyjen rukouksiin enkeli heitti maan päälle vertauskuvallisen tulen, joka sytytti heidät hengellisesti. Vaikka heitä oli vähän, he käynnistivät maailmanlaajuisen saarnaamiskampanjan, joka teki Jumalan valtakunnasta polttavan kysymyksen ja sytytti näin tulen kristikunnassa. Raamattuun pohjautuvia jyliseviä varoituksia kaiutettiin, Raamatun totuuden leimahduksia tehtiin tunnetuksi ja väärän uskonnon valta-aluetta järkytettiin perustuksia myöten, aivan niin kuin maanjäristys ravistelee rakennuksia.
8:6–12; 9:1, 13; 11:15: Milloin seitsemän enkeliä valmistautuivat puhaltamaan trumpetteihinsa, ja milloin ja miten nuo trumpetinpuhallukset kaiutettiin? Valmistautuminen seitsemän trumpetin puhaltamiseen sisälsi ohjauksen antamisen Johannes-luokan maan päällä oleville jäsenille vuosina 1919–22. Tuolloin nämä toimintaan elvytetyt voidellut organisoivat jälleen saarnaamistyön ja rakensivat tiloja julkaisutoimintaa varten. (Ilm. 12:13, 14.) Trumpettien kaiuttaminen kuvaa sitä, miten Jumalan kansa yhteistyössä enkelien kanssa julistaa pelottomasti Jehovan tuomioita Saatanan maailmaa vastaan. On huomionarvoista, että tämä alkoi vuonna 1922 Ohiossa Cedar Pointissa pidetystä konventista ja jatkuu aina suureen ahdistukseen saakka.
8:13; 9:12; 11:14: Millä tavoin kolme viimeistä trumpetinpuhallusta ovat ”voi”-huutoja? Neljä ensimmäistä trumpetinpuhallusta ovat julistuksia, jotka paljastavat kristikunnan hengellisesti kuolleen tilan, kun taas kolme viimeistä ovat voi-huutoja siinä mielessä, että ne koskevat nimenomaisia tapahtumia. Viides trumpetinpuhallus liittyy Jumalan palvelijoiden vapautumiseen toimettomuuden ”syvyydestä”, mikä tapahtui vuonna 1919, ja heidän hellittämättömään todistustyöhönsä, josta tuli kristikunnalle kuin piinallinen vitsaus (Ilm. 9:1). Kuudes koskee historian suurinta ratsuväen hyökkäystä ja maailmanlaajuista saarnaamiskampanjaa, jotka alkoivat vuonna 1922. Viimeinen trumpetinpuhallus liittyy messiaanisen Valtakunnan syntyyn.
Opetuksia meille
9:10, 19: ”Uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” julkaisuissa oleva Raamattuun perustuva arvovaltainen aineisto sisältää pistävän sanoman (Matt. 24:45). Tämä sanoma vastaa kulkusirkkojen pyrstöjä, joissa on ”pistimet kuin skorpioneilla”, ja ratsuväen hevosten häntiä, jotka ovat ”käärmeiden kaltaiset”. Miksi? Koska nämä julkaisut varoittavat Jehovan ”kostonpäivästä” (Jes. 61:2). Levittäkäämme niitä rohkeasti ja innokkaasti.
9:20, 21: Sanoma, jota julistamme, on herättänyt vastakaikua monissa nöyrissä ihmisissä, jotka asuvat niin sanotuissa ei-kristityissä maissa. Emme kuitenkaan odota joukkokääntymystä kristikunnan valta-alueen ulkopuolella elävien ihmisten keskuudessa, joista puhutaan ”muina ihmisinä”. Silti jatkamme sananpalvelusta hellittämättä.
12:15, 16: ”Maa” – Saatanan oman järjestelmän piirissä olevat ainekset eli joidenkin maiden hallitsevat vallat – on puolustanut uskonnonvapautta. Nuo vallat ovat 1940-luvulta alkaen ”nielleet [vainon] virran, jonka lohikäärme oli syössyt suustaan”. Jehova voi halutessaan vaikuttaa vallanpitäjiin, niin että hänen tahtonsa toteutuu. Sananlaskujen 21:1:ssä todetaankin osuvasti: ”Kuninkaan sydän on Jehovan kädessä kuin vesivirrat. Hän kääntää sen, minne ikinä hän mielii.” Tämän pitäisi vahvistaa uskoamme Jumalaan.