RAAMATTU saatiin valmiiksi ensimmäisellä vuosisadalla. Opetukset, jotka johtivat kolminaisuusopin kehittymiseen, alkoivat virallisesti muotoutua yli kaksisataa vuotta myöhemmin vuoden 325 kirkolliskokouksessa, joka pidettiin Vähässä-Aasiassa Nikaian (Nikean) kaupungissa (nykyisessä İznikissä Turkissa). New Catholic Encyclopedia -hakuteoksen mukaan uskontunnustuksessa, jonka katsotaan syntyneen tuossa kirkolliskokouksessa, esitettiin ensimmäinen virallinen määritelmä niin sanotusta kristillisestä oikeaoppisuudesta. Tähän sisältyi Jumalan ja Kristuksen olemuksen määritteleminen. Miksi tuntui tarpeelliselta määritellä Jumala ja Kristus parisataa vuotta Raamatun kirjoittamisen jälkeen? Onko Raamattu näin tärkeässä asiassa jollain tavalla epäselvä?

Kun Konstantinuksesta tuli Rooman valtakunnan yksinvaltias, näkemys Jumalan ja Kristuksen välisestä suhteesta jakoi kristityiksi tunnustautuvat eri leireihin. Oliko Jeesus Jumala, vai oliko hän Jumalan luoma? Asian ratkaisemiseksi Konstantinus kokosi kirkonjohtajat Nikaiaan. Hänen tavoitteenaan ei ollut selvittää uskonnollista totuutta vaan estää uskontoa jakamasta valtakuntaansa.

Konstantinus kehotti paikalla olevia piispoja, joita saattoi olla parisensataa, tekemään asiasta yksimielisen päätöksen. Ratkaisua ei kuitenkaan syntynyt, joten hän ehdotti, että kirkolliskokous hyväksyisi epämääräisen näkemyksen, jonka mukaan Jeesus oli ”yhtä olemusta” (homoousios) Isän kanssa. Tämä kreikkalaisesta filosofiasta lainattu epäraamatullinen ilmaus laski perustan myöhemmissä uskontunnustuksissa muotoutuneelle kolminaisuusopille.