Älä luovu hyvän tekemisestä

”Älkäämme siis luopuko hyvän tekemisestä, sillä aikanaan me tulemme niittämään, ellemme lopen väsy.” (GALATALAISILLE 6:9)

1, 2. a) Miksi Jumalan palvelemisessa tarvitaan kestävyyttä? b) Miten Abraham osoitti kestävyyttä, ja mikä auttoi häntä siinä?

MEILLE Jehovan todistajille Jumalan tahdon tekeminen tuottaa iloa. Opetuslapseuden ”ikeen” ottaminen päällemme antaa meille myös virvoitusta (Matteus 11:29). Jehovan palveleminen Kristuksen kanssa ei kuitenkaan ole aina helppoa. Apostoli Paavali ilmaisi tämän selvästi, kun hän neuvoi toisia kristittyjä: ”Te tarvitsette kestävyyttä, jotta Jumalan tahdon tehtyänne saisitte lupauksen täyttymyksen.” (Heprealaisille 10:36.) Kestävyyttä tarvitaan, koska Jumalan palveleminen voi olla haastavaa.

² Tämän vahvistaa varmasti Abrahamin elämä. Hän kohtasi monesti vaikeita valintoja ja rasittavia olosuhteita. Käsky jättää mukava elämä Urissa oli vasta alkua. Pian hän kohtasi vaikeuksia: puhkesi nälänhätä, alueen ihmiset osoittivat häntä kohtaan vihamielisyyttä, hän oli vähällä menettää vaimonsa, jotkut sukulaiset vihoittelivat hänelle, ja hän koki sodan raakuutta. Suurempia koettelemuksia oli vielä tulossa. Abraham ei kuitenkaan koskaan luopunut hyvän tekemisestä. Tämä on sitäkin merkittävämpää, kun ajattelee, ettei hänellä ollut käytössään Jumalan sanaa kokonaisuudessaan, kuten meillä on nykyään. Siitä huolimatta hän epäilemättä tunsi ensimmäisen profetian, jossa Jumala julisti: ”Minä panen vihollisuuden sinun ja naisen välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille.” (1. Mooseksen kirja 3:15.) Saatanan vihamielisyys kohdistuisi luonnollisesti Abrahamiin, koska Siemen tulisi hänen välityksellään. Tämän tajuaminen epäilemättä auttoi Abrahamia kestämään koettelemuksensa iloiten.

3. a) Miksi Jehovan kansan pitäisi nykyään odottaa kokevansa ahdistuksia? b) Miten Galatalaiskirjeen 6:9 rohkaisee meitä?

³ Jehovan kansan pitäisi myös nykyään odottaa kokevansa ahdistuksia (1. Pietarin kirje 1:6, 7). Varoittaahan Ilmestyksen 12:17, että Saatana ’käy sotaa’ voideltua jäännöstä vastaan. Koska ”muut lampaat” ovat läheisessä yhteydessä voideltuihin, Saatanan vihastus kohdistuu myös heihin (Johannes 10:16). Sen lisäksi, että kristityt voivat kohdata vastustusta julkisessa sananpalveluksessaan, he voivat kokea koettelevaa painostusta myös yksityiselämässään. Paavali kehottaa: ”Älkäämme siis luopuko hyvän tekemisestä, sillä aikanaan me tulemme niittämään, ellemme lopen väsy.” (Galatalaisille 6:9.) Vaikka Saatanalla on tarkoitus tuhota uskomme, meidän täytyy asennoitua häntä vastaan vahvoina uskossa (1. Pietarin kirje 5:8, 9). Mitä voi olla tuloksena uskollisuudestamme? Jaakobin kirjeen 1:2, 3 selittää: ”Pitäkää sitä pelkkänä ilona, veljeni, kun joudutte monenlaisiin koettelemuksiin, koska tiedätte, että tämä uskonne koeteltu laatu saa aikaan kestävyyttä.”

Suora hyökkäys

4. Miten Saatana on yrittänyt murtaa Jumalan kansan nuhteettomuuden suoran hyökkäyksen avulla?

⁴ Abrahamin elämä varmasti valaisee niitä ”monenlaisia koettelemuksia”, joita kristitty voi kohdata nykyään. Hänen piti esimerkiksi vastata Sinearista tulleiden maahantunkeutujien hyökkäykseen (1. Mooseksen kirja 14:11–16). Ei ole yllättävää, että Saatana käyttää edelleen suoraa hyökkäystä lietsomalla vainoa. Toisen maailmansodan päättymisestä lähtien kymmenien maiden hallitukset ovat kieltäneet Jehovan todistajien kristillisen opetustyön. Vuoden 2001 Jehovan todistajien vuosikirja kertoo väkivallasta, jota Angolan kristityt joutuivat kestämään vihollisten käsissä. Koska näissä maissa asuvat veljemme luottavat Jehovaan, he ovat päättäväisesti kieltäytyneet antamasta periksi! He eivät ole vastanneet vainoon väkivallalla tai nousemalla kapinaan, vaan jatkamalla saarnaamistyötä tahdikkaasti ja sinnikkäästi (Matteus 24:14).

5. Miten kristityt nuoret voisivat joutua vainon uhreiksi koulussa?

⁵ Vainoon ei kuitenkaan välttämättä liity väkivaltaa. Abrahamia siunattiin lopulta niin, että hän sai kaksi poikaa, Ismaelin ja Iisakin. 1. Mooseksen kirjan 21:8–12 kertoo, että eräässä tilaisuudessa Ismael ”ilvehti” Iisakille. Paavali osoittaa Galatalaiskirjeessään, että tämä ei ollut vain lapsellista leikkiä, sillä hän sanoo Ismaelin vainonneen Iisakia! (Galatalaisille 4:29.) Siksi on aivan oikein sanoa koulutoverien pilkkaa ja vastustajien sanallisia hyökkäyksiä vainoksi. Nuori Ryan-niminen kristitty muistelee piinaa, jota hän kärsi luokkatovereittensa käsissä: ”15 minuutin koulumatka bussilla tuntui kestävän tuntikausia, kun minua nälvittiin. He polttivat minua paperiliittimillä, jotka he olivat kuumentaneet tupakansytyttimillä.” Mistä tämä raaka kohtelu johtui? ”Teokraattinen valmennukseni teki minut erilaiseksi kuin muut koulun nuoret.” Vanhempiensa tuella Ryan pystyi kuitenkin kestämään uskollisesti. Nuoret, onko ikätovereittenne pilkka saanut teidät lannistumaan? Älkää luovuttako! Kun kestätte uskollisesti, saatte kokea seuraavien Jeesuksen sanojen toteutumisen: ”Onnellisia olette te, kun ihmiset minun tähteni häpäisevät teitä ja vainoavat teitä ja puhuvat teistä valehdellen kaikenlaista pahaa.” (Matteus 5:11.)

Jokapäiväiset huolet

6. Mitkä seikat voivat kiristää kristittyjen keskinäisiä suhteita nykyään?

⁶ Useimmat nykyään kohtaamamme koettelemukset liittyvät elämän jokapäiväisiin huoliin. Abrahamin itsensä piti selviytyä jännitteistä, jotka kehittyivät hänen ja hänen veljenpoikansa Lootin paimenten välille (1. Mooseksen kirja 13:5–7). Samoin nykyään persoonallisuuserot ja pikkumainen kateus voivat kiristää suhteita ja jopa vaarantaa seurakunnan rauhan. ”Missä on mustasukkaisuutta ja riidanhalua, siellä on epäjärjestystä ja kaikkea pahaa.” (Jaakobin kirje 3:16.) On siksi hyvin tärkeää, ettemme luovuta vaan asetamme Abrahamin tavoin rauhan ylpeyden edelle ja etsimme toisten etuja! (1. Korinttilaisille 13:5; Jaakobin kirje 3:17.)

7. a) Mitä pitäisi tehdä, jos toinen kristitty on loukannut meitä? b) Miten Abraham antoi hienon esimerkin hyvien suhteiden säilyttämisestä toisiin?

⁷ Voi olla haastavaa säilyttää rauhallisuus, kun meistä tuntuu, että joku toinen uskova on kohdellut meitä epäoikeudenmukaisesti. Sananlaskujen 12:18 sanoo: ”Joku puhuu ajattelemattomasti kuin miekan pistoin.” Ajattelemattomat sanat voivat aiheuttaa syvää tuskaa, vaikka ne esitettäisiin kaikessa vilpittömyydessä. Tuska on sitäkin suurempi, jos meistä tuntuu, että meitä on paneteltu tai olemme joutuneet julman juoruamisen uhreiksi (Psalmit 6:6, 7). Kristitty ei kuitenkaan voi sallia loukattujen tunteiden saada häntä luovuttamaan! Jos olet tällaisessa tilanteessa, tee aloite asioiden oikaisemiseksi puhumalla ystävällisesti loukkaajalle (Matteus 5:23, 24; Efesolaisille 4:26). Ole halukas antamaan hänelle anteeksi (Kolossalaisille 3:13). Päästämällä kaunan haihtumaan mielestämme mahdollistamme sen, että sekä omat tunteemme että suhteet veljeemme tervehtyvät. Abraham ei kantanut lainkaan kaunaa Lootia kohtaan, vaikka olisikin voinut olla harmissaan hänelle. Abraham tosiaan riensi puolustamaan Lootia ja hänen perhettään! (1. Mooseksen kirja 14:12–16.)

Itse aiheutetut koettelemukset

8. a) Miten kristityt saattaisivat ’lävistää itsensä joka puolelta monilla tuskilla’? b) Miksi Abraham pystyi suhtautumaan tasapainoisesti aineelliseen omaisuuteen?

⁸ On myönnettävä, että jotkin koettelemukset ovat itse aiheutettuja. Jeesus esimerkiksi kehotti seuraajiaan: ”Lakatkaa keräämästä itsellenne aarteita maan päälle, missä koi ja ruoste syövät ja missä varkaat murtautuvat sisään ja varastavat.” (Matteus 6:19.) Silti jotkut veljet ’lävistävät itsensä joka puolelta monilla tuskilla’ siten, että he asettavat aineelliset edut Valtakunnan etujen edelle (1. Timoteukselle 6:9, 10). Abraham oli halukas uhraamaan aineellisia mukavuuksia miellyttääkseen Jumalaa. ”Uskon vaikutuksesta hän asusti muukalaisena lupauksen maassa niin kuin vieraassa maassa ja asui teltoissa Iisakin ja Jaakobin kanssa, jotka olivat hänen ohellaan sen saman lupauksen perillisiä. Sillä hän odotti kaupunkia, jolla on todelliset perustukset, jonka rakentaja ja tekijä on Jumala.” (Heprealaisille 11:9, 10.) Abrahamin usko tulevaan ”kaupunkiin” eli Jumalan hallitukseen auttoi häntä olemaan luottamatta rikkauksiin. Eikö meidän olisi viisasta jäljitellä häntä?

9, 10. a) Miten halu saada huomattava asema voi aiheuttaa koettelemuksen? b) Miten veli voisi nykyään käyttäytyä ”vähäisempänä”?

⁹ Ajattelehan erästä toista seikkaa. Raamatussa esitetään seuraava voimakas varoitus: ”Jos joku luulee olevansa jotakin, vaikka ei ole mitään, niin hän pettää omaa mieltään.” (Galatalaisille 6:3.) Meidän ei pidä tehdä ”mitään riidanhalusta tai itsekeskeisyydestä”, vaan olla nöyrämielisiä, kuten meitä myös neuvotaan (Filippiläisille 2:3). Jotkut aiheuttavat itselleen koettelemuksia sivuuttamalla tämän neuvon. Koska heidän vaikuttimenaan on halu saada huomattava asema, ei halu tehdä ”hyvää työtä”, he lannistuvat ja pettyvät, kun he eivät saa tehtäviä seurakunnassa (1. Timoteukselle 3:1).

¹⁰ Abraham antoi hyvän esimerkin siinä, että hän ’ei ajatellut itsestään enempää kuin oli tarpeellista’ (Roomalaisille 12:3). Kohdatessaan Melkisedekin Abraham ei toiminut ikään kuin hänen suosittu asemansa Jumalan edessä olisi tehnyt hänestä ylempiarvoisen. Päinvastoin hän tunnusti Melkisedekin ylemmän aseman pappina maksamalla hänelle kymmenykset (Heprealaisille 7:4–7). Nykyajan kristittyjen pitäisi samoin olla halukkaita käyttäytymään ’vähäisempinä’ eikä vaatia sitä, että heidän täytyy päästä esille (Luukas 9:48). Jos ne, jotka ottavat johdon seurakunnassa, näyttävät pidättyvän antamasta sinulle joitakin tehtäviä, tutki rehellisesti itseäsi saadaksesi selville, millaisia korjauksia voit tehdä persoonallisuudessasi tai tavassasi hoitaa asioita. Sen sijaan että katkeroituisit sellaisten tehtävien vuoksi, joita sinulla ei ole, käytä täysin hyväksesi sitä etua, joka sinulla on, etua auttaa toisia Jehovan tuntemukseen. ’Nöyrry tosiaan Jumalan väkevän käden alle, jotta hän korottaisi sinut aikanaan.’ (1. Pietarin kirje 5:6.)

Usko näkymättömiin

11, 12. a) Miksi jotkut seurakunnassa saattavat menettää kiireellisyyden tunteensa? b) Miten Abraham antoi hyvän esimerkin elämän rakentamisesta uskolle Jumalan lupauksiin?

¹¹ Yksi koettelemus voi liittyä tämän jumalattoman asiainjärjestelmän lopun näennäiseen viipymiseen. 2. Pietarin kirjeen 3:12:n mukaan kristityt ’odottavat Jehovan päivän läsnäoloa ja pitävät sen läheisenä mielessään’. Monet ovat kuitenkin odottaneet tätä ”päivää” jo vuosia, jotkut vuosikymmeniä. Siksi jotkut voivat lannistua ja menettää kiireellisyyden tunteensa.

¹² Mieti jälleen kerran Abrahamin esimerkkiä. Hän rakensi koko elämänsä uskolle Jumalan lupauksiin, vaikkei ollut mahdollista, että ne kaikki täyttyisivät hänen elinaikanaan. Tosin hän eli niin pitkään, että hän ehti nähdä poikansa Iisakin kasvavan aikuiseksi. Mutta kestäisi satoja vuosia, ennen kuin Abrahamin jälkeläisiä voitaisiin verrata ”taivaiden tähtiin” tai ”hiekkajyväsiin, jotka ovat meren rannalla” (1. Mooseksen kirja 22:17). Abraham ei kuitenkaan katkeroitunut eikä lannistunut. Apostoli Paavali sanoikin Abrahamista ja muista patriarkoista: ”Uskossa nämä kaikki kuolivat, vaikkakaan he eivät saaneet lupausten täyttymystä, mutta he näkivät ne kaukaa ja toivottivat ne tervetulleiksi ja julistivat julkisesti, että he olivat vieraita ja tilapäisasukkaita siinä maassa.” (Heprealaisille 11:13.)

13. a) Miten kristityt ovat nykyään kuin ”tilapäisasukkaita”? b) Miksi Jehova tekee lopun tästä asiainjärjestelmästä?

¹³ Jos Abraham saattoi keskittää elämänsä sellaisten lupausten ympärille, joiden täyttymyksen hän näki vain ”kaukaa”, niin eikö meidän nykyään elävien pitäisi sitä suuremmalla syyllä tehdä niin, koska näiden asioiden täyttyminen on hyvin lähellä? Meidän täytyy Abrahamin tavoin pitää itseämme ”tilapäisasukkaina” Saatanan järjestelmässä ja kieltäytyä asettumasta paikoillemme viettämään nautinnonhaluista elämää. Luonnollisestikin toivoisimme, että tämä ”kaiken loppu” ei olisi ainoastaan lähellä vaan tässä ja nyt (1. Pietarin kirje 4:7). Meillä on ehkä vakavia terveysongelmia. Tai harteillamme saattaa olla raskaita taloudellisia paineita. Meidän täytyy kuitenkin muistaa, että Jehova ei tee loppua tästä asiainjärjestelmästä vain pelastaakseen meidät ikävistä olosuhteista vaan pyhittääkseen oman nimensä (Hesekiel 36:23; Matteus 6:9, 10). Loppu ei välttämättä tule meille mukavaan aikaan vaan aikaan, joka palvelee parhaiten Jehovan tarkoituksia.

14. Miten Jumalan kärsivällisyys hyödyttää kristittyjä nykyään?

¹⁴ Muista myös, että ”Jehova ei ole hidas lupauksensa suhteen, niin kuin jotkut pitävät sitä hitautena, vaan hän on kärsivällinen teitä kohtaan, koska hän ei halua kenenkään tuhoutuvan vaan haluaa kaikkien pääsevän katumukseen” (2. Pietarin kirje 3:9). Huomaa, että Jumala on ”kärsivällinen teitä kohtaan” eli kristillisen seurakunnan jäseniä kohtaan. Ilmeisesti jotkut meistä tarvitsevat enemmän aikaa muutosten ja korjausten tekemiseen, jotta meidän todettaisiin lopulta ”olevan tahrattomia ja moitteettomia ja rauhassa” (2. Pietarin kirje 3:14). Eikö meidän pitäisi siis olla kiitollisia siitä, että Jumala on osoittanut tällaista kärsivällisyyttä?

Miten voimme löytää iloa esteistä huolimatta?

15. Miten Jeesus pystyi säilyttämään ilonsa kohdatessaan koettelemuksia, ja miten hänen jäljittelemisensä hyödyttää kristittyjä nykyään?

¹⁵ Abrahamin elämä opettaa monia asioita nykyisille kristityille. Abraham ei osoittanut ainoastaan uskoa vaan myös kärsivällisyyttä, taitavuutta, rohkeutta ja epäitsekästä rakkautta. Hän antoi Jehovan palvonnalle etusijan elämässään. On kuitenkin muistettava, että parhaan esimerkin, mitä voimme jäljitellä, antoi Jeesus Kristus. Hänkin kohtasi lukuisia koetuksia, mutta hän ei missään vaiheessa menettänyt iloaan. Mistä se johtui? Siitä, että hän keskitti ajatuksensa edessään olevaan toivoon (Heprealaisille 12:2, 3). Siksi Paavali rukoili: ”Suokoon nyt Jumala, joka antaa kestävyyttä ja lohdutusta, että teillä olisi keskuudessanne sama asenne, joka oli Kristuksella Jeesuksella.” (Roomalaisille 15:5.) Jos meillä on oikea asenne, voimme saada iloa huolimatta niistä esteistä, joita Saatana saattaa asettaa tiellemme.

16. Mitä voimme tehdä, kun ongelmamme näyttävät ylipääsemättömiltä?

¹⁶ Kun ongelmat näyttävät ylipääsemättömiltä, palauta mieleesi, että samoin kuin Jehova rakasti Abrahamia, hän rakastaa sinua. Hän haluaa, että onnistut (Filippiläisille 1:6). Pane täysi luottamuksesi Jehovaan varmana siitä, ettei ’hän anna kiusata sinua yli kestokykysi, vaan kiusauksen ohella hän valmistaa myös poispääsytien voidaksesi kestää sen’ (1. Korinttilaisille 10:13). Ota tavaksesi lukea Jumalan sanaa päivittäin (Psalmit 1:2). Ole hellittämätön rukouksessa ja pyydä, että Jehova auttaisi sinua kestämään (Filippiläisille 4:6). Hän antaa ”pyhää henkeä niille, jotka pyytävät häneltä” (Luukas 11:13). Käytä hyväksesi apukeinoja, joita Jehova on antanut pitääkseen sinua yllä hengellisesti, esimerkiksi Raamattuun perustuvia julkaisujamme. Etsi myös veljesseuran tukea (1. Pietarin kirje 2:17). Käy uskollisesti kristillisissä kokouksissa, sillä niissä saat rohkaisua, jota tarvitset kestääksesi (Heprealaisille 10:24, 25). Iloitse, koska tiedät varmasti, että kestävyytesi johtaa hyväksyttyyn tilaan Jumalan silmissä ja että uskollisuutesi ilahduttaa hänen sydämensä! (Sananlaskut 27:11; Roomalaisille 5:3–5.)

17. Miksi kristityt eivät vaivu epätoivoon?

¹⁷ Jumala rakasti Abrahamia ’ystävänään’ (Jaakobin kirje 2:23). Siitä huolimatta Abraham kohtasi elämässään rasittavia koettelemuksia ja ahdistuksia toinen toisensa perään. Kristityt eivät siksi voi odottaa mitään vähempää näinä pahoina ”viimeisinä päivinä”. Raamatussa varoitetaankin, että ”pahat ihmiset ja petkuttajat menevät yhä huonompaan suuntaan” (2. Timoteukselle 3:1, 13). Sen sijaan että vaipuisit epätoivoon, pidä mielessäsi, että kohtaamamme paineet todistavat Saatanan jumalattoman järjestelmän lopun olevan lähellä. Jeesus muistuttaa, että ”joka on kestänyt loppuun asti, se pelastuu” (Matteus 24:13). Älä siis ’luovu hyvän tekemisestä’! Jäljittele Abrahamia ja ole niiden joukossa, jotka ”perivät lupaukset uskon ja kärsivällisyyden välityksellä” (Heprealaisille 6:12).

Huomasitko?

• Miksi Jehovan kansan pitäisi nykyään odottaa kohtaavansa koetuksia ja ahdistusta?

• Millä tavoin Saatana voisi käyttää suoran hyökkäyksen taktiikkaa?

• Miten kristittyjen väliset henkilökohtaiset ristiriidat voidaan ratkaista?

• Miten ylpeys ja itsekeskeisyys voivat synnyttää koettelemuksia?

• Millä tavoin Abraham antoi hyvän esimerkin Jumalan lupausten täyttymisen odottamisesta?

[Kuva s. 26]

Monet kristityt nuoret kärsivät vainoa, kun ikätoverit pilkkaavat heitä

[Kuva s. 29]

Abraham rakensi elämänsä Jumalan lupausten ympärille, vaikka niiden täyttyminen nähtiin siihen aikaan vain ”kaukaa”