BETLEHEM

(’leipähuone’).

1. Kaupunki Juudean ylängöllä. Sieltä näkyy Jerusalemista alas Beersebaan johtanut pääreitti. Nykyään kaupungin nimi on Beit Lahm (Bet Lehem), ja se sijaitsee n. 9 km temppelivuoresta etelälounaaseen. Se on n. 780 m merenpinnan yläpuolella eli suunnilleen samalla korkeudella kuin Jerusalem. Vaikka seutu on kallioista, sieltä saadaan oliiveja, viinirypäleitä ja erilaista viljaa (Ru 1:22).

Betlehemin aiempi nimi on ilmeisesti ollut Efrat (tai Efrata). Jaakob hautasi Raakelin ”Efratin eli Betlehemin tien varteen” (1Mo 35:19; 48:7). Jaakobin pojan Juudan ensimmäisistä jälkeläisistä mainitaan ”Salma, Betlehemin isä” (1Ai 2:51, 54), ja ”Hur, Efratan esikoinen, Betlehemin isä” (1Ai 4:4). Tämä ilmaus saattaa viitata siihen, että nuo miehet olivat niiden israelilaisten esi-isiä, jotka myöhemmin asuivat Betlehemissä. (Ks. EFRATA nro 2.) Kun israelilaiset tulivat Kanaaniin, Betlehem sijoittui Juudan alueelle, vaikka sitä ei erityisesti mainitakaan missään Juudan kaupunkien luettelossa; sen silloisesta koosta tai asemasta ei liioin ole mitään merkintöjä. Koska Sebulonin alueella oli toinen Betlehem (Jos 19:10, 15), Juudassa sijainnut kaupunki erotettiin siitä tavallisesti yhdistämällä se Efratiin tai sanomalla sitä ”Juudan Betlehemiksi” (Tu 17:7–9; 19:1, 2, 18).

Tuomari Ibsan on siis saattanut olla kotoisin Juudan Betlehemistä, mutta koska Juudaa tai Efratia ei mainita hänen yhteydessään, monet arvelevat hänen tulleen Sebulonin Betlehemistä (Tu 12:8–10). Elimelek, hänen vaimonsa Noomi ja heidän poikansa olivat kotoisin Betlehemistä, ja Noomi palasi sinne moabilaisen Ruutin kanssa (Ru 1:1, 2, 19, 22). Boaskin oli Betlehemistä, ja Ruutin kirjan lopputapahtumat, joissa Jeesuksen esivanhemmat olivat mukana (Mt 1:5, 6), keskittyvät tähän kaupunkiin ja sen pelloille (Ru 2:4; 4:11).

”Betlehemiläisen Iisain” poika Daavid syntyi Juudan Betlehemissä, paimensi isänsä lampaita tuolla alueella, ja myöhemmin Samuel voiteli hänet siellä Israelin tulevaksi kuninkaaksi (1Sa 16:1, 4, 13, 18; 17:12, 15, 58; 20:6). Ollessaan myöhemmin pakolaisena Daavid halusi saada juomavettä eräästä Betlehemin vesisäiliöstä. Siihen aikaan tuossa kaupungissa oli filistealaisten etuvartio. (2Sa 23:14, 15; 1Ai 11:16, 17.) On huomionarvoista, että kaupungin pohjoispuolella on vieläkin kolme kaivoa. Elhanan, yksi Daavidin huomattavista sotureista, oli betlehemiläisen miehen poika (2Sa 23:24), kuten myös Daavidin sisarenpojat Joab, Abisai ja Asael. Nopeajalkainen Asael haudattiin sinne voimakkaan Abnerin surmattua hänet. (2Sa 2:18–23, 32.)

Vaikka Betlehem sijaitsi keskeisellä paikalla tärkeän valtatien varrella ja sillä oli sotilaallisesti hyvä asema (koska se oli korkealla ja se oli rakennettu kalkkikiviharjannetta hallitsevalle paikalle) ja vaikka se oli Daavidin kotikaupunki, sitä ei valittu Daavidin pääkaupungiksi. Seuraava suoranainen maininta Betlehemistä on vasta Salomon pojan Rehabeamin hallituskaudelta, jolloin se luetellaan kuningas Rehabeamin linnoittamien kaupunkien joukossa (2Ai 11:5, 6). Kansan jäännös, joka jäi Juudaan Babylonin kukistettua Jerusalemin, pysähtyi lähellä Betlehemiä ennen kuin jatkoi matkaansa Egyptiin (Jer 41:17). Pakkosiirtolaisuuden jälkeen Babylonista palanneiden joukossa oli Betlehemin miehiä (Esr 2:21; Ne 7:26).

Betlehemiä ei siis lueteltu Juudan kaupunkien joukossa kerrottaessa heimoalueiden jaosta. Vaikka se mainitaan Raamatun kirjoissa joidenkuiden ihmisten yhteydessä, se ei näytä muuten olleen merkittävä kaupunki eikä siellä ollut paljon asukkaita. Jeesuksen ollessa maan päällä se oli ”kylä” (Joh 7:42). Siksi profeetta Miika saattoi Messiasta koskevassa profetiassaan Miikan 5:2:ssa sanoa Betlehem-Efratan olevan ’liian pieni päästäkseen Juudan tuhansien joukkoon’. Hänen profetiansa osoitti kuitenkin, että pienellä Betlehemillä olisi ainutlaatuinen kunnia olla kaupunki, josta Messias tulisi. Juutalaiset ymmärsivät tämän profetian merkitsevän sitä, että Messias eli Kristus syntyisi tuossa kaupungissa ja aloittaisi toimintansa sieltä (Joh 7:40–42), ja heidän ylipappinsa ja kirjanoppineensa uskoivat samoin (Mt 2:3–6).

Vaikka Maria siis tuli raskaaksi Galilean Nasaretissa, hän synnytti Jeesuksen Juudean Betlehemissä täyttääkseen Jumalan esittämän profetian (Lu 1:26–38; 2:4–7). Se merkitsi 110–150 km:n matkaa sen mukaan, mitä reittiä käytettiin.

Jeesuksen syntymän aikoihin paimenet oleskelivat ulkona kedoilla ja vartioivat vuorotellen yöllä laumojaan (Lu 2:8). Lampaat voidaan tosin päiväsaikaan viedä laitumelle kaikkina vuodenaikoina, mutta paimenten oleskelu ulkona kedoilla ja yöpyminen siellä katraineen rajaavat tarkasti Jeesuksen syntymän ajankohdan. Palestiinan sadekausi alkaa lokakuun puolivälin tienoilla ja kestää useita kuukausia. Joulukuussa Betlehemissä – kuten Jerusalemissakin – on usein pakkasta yöllä. Se että paimenet olivat yötä kedoilla, viittaa siis sadekauden alkua edeltävään aikaan. Lisäksi on erittäin epätodennäköistä, että keisari Augustus olisi tarpeettomasti ärsyttänyt juutalaisia käskemällä heidät henkikirjoitettavaksi talvisessa ja sateisessa joulukuussa, kun matkustaminen oli erityisen hankalaa (Lu 2:1–6; vrt. Mt 24:20).

Sen betlehemiläisen tallin alkuperäistä sijaintipaikkaa, jossa Jeesus syntyi, ei tiedetä. Jonkin aikaa Jeesuksen syntymän jälkeen, kun hänen vanhempansa eivät enää asuneet tallissa vaan talossa, Betlehemiin tuli itämaisia tähdistäennustajia, jotka etsivät ”lapsukaista” (Mt 2:1–12). Vaikka Jumalan toimenpiteet estivätkin sen, että heidän vierailunsa olisi aiheuttanut Jeesus-lapsen kuoleman, niin Betlehemin kaupungissa ja sen ympäristöseudulla menetettiin kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat poikalapset, kun heidät murhattiin kuningas Herodeksen käskystä (Mt 2:12, 16). Henkeytetty kirjoittaja lainasi Matteuksen 2:17, 18:ssa Jeremian 31:15:n profetiaa ja sovelsi sen näihin tapahtumiin. (Ks. RAAKEL.)

2. Sebulonin alueella sijainnut kaupunki (Jos 19:10, 15). Tuomari Ibsan oli luultavasti lähtöisin tästä kaupungista ja tänne hänet myös haudattiin, koska kertomuksessa ei puhuta mitään Efratista eikä Juudasta (Tu 12:8–10). Sebulonin Betlehem on paikannettu Beit Lahmiin (Bet Lehem ha-Gelilit), joka sijaitsee n. 11 km Nasaretista länsiluoteeseen.