Ylempi veljiensä keskuudessa. Huolehtimalla iäkkäästä isästään ja yrittämällä jalomielisesti varjella Benjaminin vapautta oman vapautensa kustannuksella Juuda osoittautui ylemmäksi veljiensä keskuudessa (1Ai 5:2). Enää hän ei ollut se Juuda, joka oli nuoruudessaan osallistunut sikemiläisten ryöstämiseen, vääryyteen velipuoltaan Joosefia kohtaan sekä oman isänsä pettämiseen. Erinomaisen johtamistaitonsa vuoksi Juudalla oli yhtenä Israelin 12 heimon päämiehenä oikeus saada kuolevalta isältään erityinen profeetallinen siunaus (1Mo 49:8–12). Sen täyttymystä tarkastellaan tuonnempana.

Ensimmäisiä merkkejä johtoasemasta. Jaakobin profeetallisessa siunauksessa Juuda asetettiin johtavaan asemaan (1Mo 49:8; vrt. 1Ai 5:2), ja jo heimon varhaishistoria vahvistaa sen toteutuneen. Johtomiehensä Nahsonin alaisuudessa Juudan heimo johti marssia erämaan halki (4Mo 2:3–9; 10:12–14). Tästä heimosta oli lähtöisin myös Kaleb, toinen niistä kahdesta uskollisesta vakoojasta, jotka saivat palata Luvattuun maahan. Vaikka Kalebille oli jo karttunut ikää, hän osallistui toimeliaasti Juudalle määrätyn maa-alueen valloittamiseen. Jumala oli ilmoittanut tämän heimon johtavan taistelua kanaanilaisia vastaan, minkä se tekikin yhdessä simeonilaisten kanssa. (4Mo 13:6, 30; 14:6–10, 38; Jos 14:6–14; 15:13–20; Tu 1:1–20; vrt. 5Mo 33:7.) Myöhemmin Juuda johti jälleen Jumalan valtuuttamana Benjaminin rankaisemiseen tähtäävää sotatointa (Tu 20:18).