Ensimmäisen Mooseksen kirjan 2:15:ssä sanotaan, että ”Jumala otti ihmisen ja asetti hänet Eedenin puutarhaan”. Vaikka tästä voisi saada sellaisen käsityksen, että ihminen luotiin puutarhan ulkopuolella, se tarkoittaa ehkä yksinkertaisesti sitä, että Jumala ”otti” ihmisen siinä mielessä, että hän muodosti ja loi hänet maan alkuaineista ja asetti hänet sitten ensin asumaan puutarhaan, jossa hänen elämänsä alkoi. Puutarhan viljeleminen ja siitä huolehtiminen annettiin ihmisen tehtäväksi. Eedenin puut ja muut kasvit kaunistivat kaikki maisemaa sekä tuottivat monipuolista ravintoa. (1Mo 2:9, 15.) Yksistään tämä osoittaa, että puutarha ulottui melko laajalle alueelle.

Voidaan otaksua, että sen jälkeen kun Aadam karkotettiin paratiisin kaltaisesta puutarhasta eikä kukaan ’viljellyt sitä eikä huolehtinut siitä’, se rehotti pelkästään luonnontilassa vain eläinten asuessa sen rajojen sisäpuolella, kunnes vedenpaisumuksen tulvavedet tuhosivat sen täydellisesti, eikä sen sijainnista jäänyt ihmiselle muuta tietoa kuin Jumalan henkeyttämä kertomus sen olemassaolosta (1Mo 2:15).