Kuka on elämässäsi tärkeimmällä sijalla?

”Sinä yksin olet Korkein kaikessa maassa.” (PS. 83:18)

 1, 2. Miksi pelkkä Jehovan nimen tietäminen ei takaa meille pelastusta?

JOTKUT ovat nähneet Jehovan nimen ensi kertaa, kun se näytettiin heille psalmista 83:18. He saattoivat hämmästyä lukiessaan tässä jakeessa olevat sanat: ”Jotta ihmiset tietäisivät, että sinä, jonka nimi on Jehova, sinä yksin olet Korkein kaikessa maassa.” He ovat voineet tätä kohtaa käyttäen auttaa muita tuntemaan rakastavan Jumalamme, Jehovan (Room. 10:12, 13).

² Vaikka ihmisten on tarpeen tietää Jehovan nimi, tämä tieto ei itsessään riitä. Psalmista korostaa toistakin pelastuksemme kannalta keskeistä totuutta, kun hän sanoo: ”Sinä yksin olet Korkein kaikessa maassa.” Jehova on tosiaan koko maailmankaikkeuden tärkein Persoona. Kaiken Luojana hänellä on oikeus odottaa jokaiselta luomukseltaan ehdotonta alamaisuutta (Ilm. 4:11). Meillä on siis hyvät syyt kysyä itseltämme: kuka on tärkeimmällä sijalla minun elämässäni? Meidän on välttämätöntä eritellä tarkoin vastaustamme tähän kysymykseen.

Kiistakysymys Eedenin puutarhassa

 3, 4. Miten Saatana onnistui pettämään Eevan, ja mitä siitä seurasi?

³ Tämän kysymyksen vakavuus voidaan nähdä selvästi siitä, mitä tapahtui aikanaan Eedenin puutarhassa. Kapinallinen enkeli, joka tuli myöhemmin tunnetuksi Saatana Panettelijana, houkutteli siellä ensimmäisen naisen Eevan asettamaan omat halunsa sen Jehovan käskyn edelle, ettei erään puun hedelmää saanut syödä (1. Moos. 2:17; 2. Kor. 11:3). Eeva antoi periksi tälle houkutukselle ja siten osoitti, että häneltä puuttui kunnioitusta Jehovan suvereeniutta kohtaan. Hän ei asettanut Jehovaa tärkeimmälle sijalle elämässään. Mutta miten Saatana onnistui pettämään Eevan?

⁴ Saatana hyödynsi useita salakavalia keinoja keskustellessaan Eevan kanssa. (Lue 1. Mooseksen kirjan 3:1–5.) Ensinnäkään Saatana ei käyttänyt Jehovan nimeä. Hän puhui vain ”Jumalasta”. 1. Mooseksen kirjan kirjoittaja sitä vastoin käytti Jehovan nimeä kyseisen luvun ensimmäisessä jakeessa. Toiseksi Saatana ei puhunut Jumalan ”käskystä” vaan pelkästään siitä, mitä Jumala oli ”sanonut” (1. Moos. 2:16). Näin Saatana on voinut yrittää viekkaasti vähätellä tuon käskyn merkitystä. Kolmanneksi hän käytti monikollista pronominia ”te”, vaikka hän puhutteli vain Eevaa. Siten hän on ehkä koettanut vedota Eevan ylpeyteen tavoitteenaan saada hänet tuntemaan itsensä tärkeäksi – ikään kuin Eeva olisi toiminut itsensä ja aviomiehensä edustajana. Mitä tästä seurasi? Ilmeisesti Eeva katsoi voivansa puhua heidän molempien puolesta, kun hän sanoi käärmeelle: ”Kyllä me saamme syödä puutarhan puiden hedelmää.”

 5. a) Mihin Saatana sai Eevan keskittämään huomionsa? b) Mitä Eeva osoitti syömällä kiellettyä hedelmää?

⁵ Lisäksi Saatana vääristeli tosiasioita. Hän vihjasi Jumalan olevan epäoikeudenmukainen, jos Aadam ja Eeva eivät saisi ”syödä jokaisesta puutarhan puusta”. Sitten Saatana sai aikaan sen, että Eeva alkoi ajatella itseään sekä mahdollisuutta parantaa osaansa elämässä ja ”olla niin kuin Jumala”. Lopulta Saatana sai Eevan keskittämään huomionsa pikemminkin puuhun ja sen hedelmään kuin suhteeseensa Jumalaan, joka oli antanut hänelle kaiken. (Lue 1. Mooseksen kirjan 3:6.) Ikävä kyllä Eeva söi hedelmää ja osoitti näin, ettei Jehova ollut hänen elämässään tärkeimmällä sijalla.

Kiistakysymys Jobin päivinä

 6. Miten Saatana kyseenalaisti Jobin nuhteettomuuden, ja mikä tilaisuus Jobille siksi annettiin?

⁶ Satoja vuosia myöhemmin uskollisella Jobilla oli tilaisuus osoittaa, kuka oli hänen elämässään tärkeimmällä sijalla. Kun Jehova huomautti Saatanalle Jobin nuhteettomuudesta, Saatana vastasi: ”Suottako Job on pelännyt Jumalaa?” (Lue Jobin 1:7–10.) Saatana ei kiistänyt sitä, että Job oli tottelevainen Jumalalle. Sen sijaan hän kyseenalaisti Jobin vaikuttimet. Hän väitti ovelasti Jobin palvelevan Jehovaa itsekkäistä syistä, ei rakkaudesta. Vain Job pystyi vastaamaan tähän syytökseen, ja hänelle annettiinkin siihen tilaisuus.

 7, 8. Mitä koettelemuksia Jobin oli kohdattava, ja mitä hän osoitti uskollisella kestävyydellään?

⁷ Jehova salli Saatanan aiheuttaa Jobille onnettomuuden toisensa jälkeen (Job 1:12–19). Miten Job reagoi, kun hänen olosuhteensa muuttuivat perin pohjin? Raamatun mukaan hän ”ei tehnyt syntiä eikä syyttänyt Jumalaa mistään sopimattomasta” (Job 1:22). Mutta tämä ei vaientanut Saatanaa. Hän valitti edelleen: ”Nahka nahastaa, ja kaiken, mitä ihmisellä on, hän antaa sielunsa puolesta.” (Job 2:4.) Saatana väitti, että jos Job itse joutuisi kärsimään, hän ei enää pitäisi Jehovaa elämässään tärkeimmällä sijalla.

⁸ Jobiin iski vastenmielinen sairaus, ja hänen vaimonsa painosti häntä kiroamaan Jumalan ja kuolemaan. Myöhemmin hänen luokseen tuli kolme valelohduttajaa syyttämään häntä väärästä käytöksestä (Job 2:11–13; 8:2–6; 22:2, 3). Kaikista näistä kärsimyksistä huolimatta hän kieltäytyi luopumasta nuhteettomuudestaan. (Lue Jobin 2:9, 10.) Uskollisella kestävyydellään Job osoitti Jehovan olevan hänen elämässään tärkeimmällä sijalla. Hän myös todisti, että epätäydellisen ihmisen on mahdollista vastata Panettelijan vääriin syytöksiin, vaikkakin vain rajallisessa määrin (vrt. Sananl. 27:11).

Jeesuksen täydellinen vastaus

 9. a) Miten Saatana yritti kiusata Jeesusta? b) Miten Jeesus reagoi kiusaukseen?

⁹ Pian sen jälkeen kun Jeesus oli kastettu, Saatana koetti houkutella häntä asettamaan tärkeimmälle sijalle Jehovan asemesta itsekkäät halut. Panettelija esitti Jeesukselle kolme kiusausta. Ensiksi hän yritti vedota lihalliseen haluun ja saada Jeesuksen muuttamaan kivet leiviksi (Matt. 4:2, 3). Jeesus oli juuri paastonnut 40 päivää, ja hänellä oli kova nälkä. Niinpä Panettelija kehotti, että hän tyydyttäisi nälkänsä käyttämällä väärin yliluonnollisia voimiaan. Miten hän reagoi? Toisin kuin Eeva, joka ei kuunnellut Jehovan sanoja, Jeesus torjui heti kiusauksen keskittämällä huomion Jumalan kirjoitettuun sanaan. (Lue Matteuksen 4:4.)

10. Miksi Saatana yllytti Jeesusta heittäytymään alas temppelin sakaraharjalta?

¹⁰ Saatana yritti myös saada Jeesuksen toimimaan itsekkäästi. Hän yllytti tätä heittäytymään alas temppelin sakaraharjalta. (Matt. 4:5, 6.) Mihin Saatana pyrki? Hän väitti, että jos Jeesus ei pudotessaan loukkaisi itseään, se todistaisi tämän olevan ”Jumalan poika”. Panettelija selvästikin halusi Jeesuksen olevan ylen määrin huolissaan omasta maineestaan ja jopa järjestävän sen vuoksi jonkinlaisen näytöksen. Saatana tiesi, että joku saattaisi yllytettynä tehdä jotakin vaarallista ylpeyden tai kasvojensa menettämisen pelon vuoksi. Hän sovelsi väärin erästä raamatunkohtaa, mutta Jeesus ilmaisi ymmärtävänsä Jehovan sanan läpikotaisin. (Lue Matteuksen 4:7.) Hylkäämällä tämän haasteen Jeesus osoitti jälleen Jehovan olevan hänen elämässään tärkeimmällä sijalla.

11. Miksi Jeesus kieltäytyi, kun Panettelija tarjosi hänelle kaikkia maailman valtakuntia?

¹¹ Viimeisessä epätoivoisessa yrityksessään Saatana tarjosi Jeesukselle kaikkia maailman valtakuntia (Matt. 4:8, 9). Jeesus kieltäytyi tarjouksesta oikopäätä. Hän tajusi, että ottamalla sen vastaan hän hylkäisi Jehovan suvereeniuden eli oikeuden hallita Korkeimpana. (Lue Matteuksen 4:10.) Kaikissa tapauksissa Jeesus vastasi Saatanalle lainaamalla raamatunkohtia, joissa esiintyy Jehovan nimi.

12. Miksi Jeesus tunsi levottomuutta lähestyessään maallisen vaelluksensa loppua, ja mitä opimme hänen esimerkistään?

¹² Kun Jeesus lähestyi maallisen vaelluksensa loppua, hän joutui tekemään hyvin vaikean ratkaisun. Hän oli koko sananpalveluksensa ajan ilmaissut olevansa valmis antamaan elämänsä uhriksi (Matt. 20:17–19, 28; Luuk. 12:50; Joh. 16:28). Jeesus kuitenkin tiesi myös sen, että häntä syytettäisiin väärin ja hänet tuomittaisiin juutalaisen oikeusjärjestelmän alaisuudessa ja teloitettaisiin jumalanpilkkaajana. Nämä hänen kuolemaansa liittyvät seikat herättivät hänessä suurta levottomuutta. Hän rukoili: ”Isäni, jos on mahdollista, niin menköön tämä malja minun ohitseni.” Mutta hän jatkoi: ”Ei kuitenkaan niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä.” (Matt. 26:39.) Pysymällä uskollisena aina kuolemaansa saakka Jeesus todisti vastaansanomattomasti, kuka oli hänen elämässään tärkeimmällä sijalla.

Meidän vastauksemme

13. Mitä olemme tähän mennessä oppineet Eevan, Jobin ja Jeesuksen Kristuksen menettelystä?

¹³ Mitä olemme tähän mennessä oppineet? Kuten havaitsimme Eevan tapauksesta, itsekkäille haluille tai omahyväisyydelle periksi antavat ihmiset ilmaisevat, että Jehova ei ole heidän elämässään tärkeimmällä sijalla. Toisaalta Jobin nuhteettomasta elämästä käy ilmi, että epätäydellisetkin ihmiset voivat osoittaa antavansa Jehovalle etusijan, kun he uskollisesti kestävät vastoinkäymisiä – vaikka eivät edes täysin ymmärtäisi niiden syytä (Jaak. 5:11). Lopuksi Jeesuksen esimerkki opettaa, että meidän tulee olla valmiita kärsimään häpeää ja ettemme saa pitää omaa mainettamme liian tärkeänä (Hepr. 12:2). Mutta miten voimme soveltaa näitä opetuksia?

14, 15. Miten Jeesus suhtautui kiusauksiin eri tavoin kuin Eeva, ja miten voimme jäljitellä Jeesusta? (Esitä ajatuksia sivun 18 kuvasta.)

¹⁴ Älä koskaan anna kiusausten saada sinua unohtamaan Jehovaa. Eeva antoi huomionsa kääntyä kiusaukseen, joka oli aivan hänen edessään. Hän näki, että hedelmä ”oli hyvää ravintoa ja että silmät kaipasivat sitä, niin, puu oli haluttava katsella” (1. Moos. 3:6). Jeesus suhtautui kohtaamiinsa kolmeen kiusaukseen aivan eri tavoin. Joka kerta hän näki käsillä olevan kiusauksen yli ja punnitsi tekojensa seurauksia. Hän turvautui Jumalan sanaan ja käytti Jehovan nimeä.

¹⁵ Mihin me keskitämme huomiomme, kun meillä on kiusaus tehdä jotakin Jehovalle vastenmielistä? Mitä enemmän mietimme kiusausta, sitä voimakkaammaksi väärä halu kasvaa (Jaak. 1:14, 15). Tuosta halusta täytyy hankkiutua nopeasti eroon, vaikka tämä tuntuisi yhtä vaikealta kuin jonkin ruumiinjäsenemme poistaminen (Matt. 5:29, 30). Meidän on Jeesuksen tavoin ajateltava tekojemme seurauksia, sitä miten ne vaikuttavat suhteeseemme Jehovaan. Meidän täytyy palauttaa mieleemme, mitä hänen Sanassaan Raamatussa sanotaan. Vain tällä tavoin voimme osoittaa Jehovan olevan elämässämme tärkeimmällä sijalla.

16–18. a) Mikä voi lannistaa meitä? b) Mikä auttaa meitä selviytymään ahdistavista olosuhteista?

¹⁶ Älä koskaan katkeroidu Jehovalle kokemiesi murhenäytelmien vuoksi (Sananl. 19:3). Tämän jumalattoman maailman lopun lähestyessä onnettomuudet ja murheelliset tapahtumat vaikuttavat yhä useampiin Jehovan palvelijoihin. Emme tänä aikana odota yliluonnollista suojelua. Voimme kuitenkin Jobin tavoin lannistua, kun menetämme läheisiämme tai meillä on henkilökohtaisia vaikeuksia.

¹⁷ Job ei ymmärtänyt, miksi Jehova salli joidenkin asioiden tapahtua, ja meidänkin voi joskus olla vaikea ymmärtää nykyisten kärsimysten syitä. Olemme ehkä kuulleet, että uskollisia veljiä on kuollut maanjäristyksessä – kuten kävi esimerkiksi Haitissa – tai jossakin muussa luonnononnettomuudessa. Saatamme tuntea jonkun nuhteettoman kristityn, joka on joutunut väkivallan uhriksi tai saanut surmansa hirvittävässä onnettomuudessa. Tai meitä itseämme voivat vaivata ahdistavat olosuhteet tai havaitsemamme vääryydet. Saatamme tuskaisina kysyä Jehovalta: Miksi tämä tapahtuu minulle? Mitä väärää olen tehnyt? (Hab. 1:2, 3.) Mikä auttaa meitä selviytymään tällaisina aikoina?

¹⁸ Meidän on varottava päättelemästä, että tällaiset tapahtumat olisivat merkki Jehovan epäsuosiosta. Jeesus korosti tätä puhuessaan kahdesta hänen aikanaan sattuneesta murhenäytelmästä. (Lue Luukkaan 13:1–5.) Moniin onnettomuuksiin on syynä ”aika ja sattuma” (Saarn. 9:11). Mutta johtuupa ahdinkomme mistä tahansa, voimme selviytyä, jos käännymme ”kaiken lohdutuksen Jumalan” puoleen. Hän antaa meille voimaa pysyä edelleen uskollisina. (2. Kor. 1:3–6.)

19, 20. Mikä auttoi Jeesusta kestämään nöyryyttäviä tilanteita, ja mikä voi auttaa meitä?

¹⁹ Älä koskaan anna ylpeyden tai häpeään joutumisen pelon vallata ajatuksiasi. Jeesus pystyi nöyryytensä ansiosta ”tyhjentämään itsensä ja ottamaan orjan muodon” (Fil. 2:5–8). Hän kesti monia nöyryyttäviä tilanteita, koska hän turvautui Jehovaan (1. Piet. 2:23, 24). Näin Jeesus asetti Jehovan tahdon etusijalle, ja siksi hänet korotettiin ylempään asemaan (Fil. 2:9). Hän suositteli samaa elämäntapaa opetuslapsilleen (Matt. 23:11, 12; Luuk. 9:26).

²⁰ Eteemme saattaa toisinaan tulla hämmentäviä uskonkoetuksia. Meillä tulisi kuitenkin olla samanlainen luottamus kuin apostoli Paavalilla, joka sanoi: ”Juuri siitä syystä myös näitä kärsin, mutta en häpeä. Sillä minä tunnen sen, johon olen uskonut, ja olen varma, että hän voi varjella sen, minkä olen uskonut hänen haltuunsa, siihen päivään saakka.” (2. Tim. 1:12.)

21. Mitä olet päättänyt tehdä maailman itsekkäästä asenteesta huolimatta?

²¹ Raamatussa on ennustettu meidän ajastamme: ”Ihmiset tulevat olemaan itserakkaita.” (2. Tim. 3:2.) Ei siksi ole mikään ihme, että meitä ympäröi itsekeskeinen sukupolvi. Älkäämme milloinkaan antako tällaisen itsekkään asenteen tarttua meihin. Päättäkäämme mahdollisista kiusauksista, murhenäytelmistä tai häpäisy-yrityksistä huolimatta todistaa, että Jehova on elämässämme tärkeimmällä sijalla!

[Alaviite]

Mitä voimme oppia

• siitä, miten Saatana petti Eevan

• Jobin suhtautumisesta kohtaamiinsa murhenäytelmiin

• siitä, mihin Jeesus keskitti huomionsa?

[Kuva s. 17]

Eeva ei keskittänyt huomiota suhteeseensa Jehovaan.

[Kuva s. 18]

Jeesus torjui Saatanan kiusaukset ja keskittyi Jehovan tahdon toteuttamiseen.

[Kuvat s. 20]

Todistamista teltasta telttaan Haitin maanjäristyksen jälkeen

Ahdingon aikoina voimme kääntyä ”kaiken lohdutuksen Jumalan” puoleen.