Miksi muinainen maailma katosi?

MAAILMANLAAJUINEN vedenpaisumus ei ollut luonnononnettomuus vaan Jumalan langettama tuomio. Siitä annettiin varoitus, joka kuitenkin jätettiin laajalti huomiotta. Jeesus kertoi, miksi: ”Noina päivinä ennen vedenpaisumusta: [ihmiset] söivät ja joivat, miehet menivät naimisiin ja naisia naitettiin aina siihen päivään saakka, jona Nooa meni arkkiin, eivätkä panneet merkille, ennen kuin vedenpaisumus tuli ja pyyhkäisi heidät kaikki pois.” (Matteus 24:38, 39.)

Korkea kulttuuri

Jossain mielessä vedenpaisumusta edeltänyt maailma nautti eduista, joita meillä ei nykyään ole. Esimerkiksi koko ihmiskunnalla oli yksi yhteinen kieli (1. Mooseksen kirja 11:1). Se loi suotuisan perustan sellaisille taiteellisille aikaansaannoksille ja tieteen saavutuksille, jotka vaativat useiden eri alojen taitajien yhteistyötä. Lisäksi koska useimmat ihmiset elivät tuolloin pitkään, he saattoivat rakentaa sille, mitä olivat vuosisatojen aikana oppineet.

Jotkut väittävät, etteivät ihmiset todellisuudessa eläneet tuolloin niin pitkään kuin on kerrottu ja että Raamatussa mainitut vuodet olivat tosiasiassa kuukausia. Pitääkö tämä paikkansa? Ajatellaanpa Mahalalelin tapausta. Raamattu sanoo: ”Mahalalel eli kuusikymmentäviisi vuotta. Sitten hänelle syntyi Jared. – – Mahalalelin päiviä kertyi kaikkiaan kahdeksansataayhdeksänkymmentäviisi vuotta, ja hän kuoli.” (1. Mooseksen kirja 5:15–17.) Jos vuosi tarkoittaa kuukautta, Mahalalelista olisi tullut isä jo viisivuotiaana! Näin ei tietenkään ollut. Sen sijaan ihmiset olivat tuohon aikaan lähempänä ensimmäisen ihmisen, Aadamin, täydellistä elinvoimaa. He tosiaankin elivät satoja vuosia. Mitä he saivat aikaan?

Satoja vuosia ennen vedenpaisumusta maapallon väestö oli kasvanut siinä määrin, että Aadamin poika Kain saattoi rakentaa kaupungin, jolle hän antoi nimen Hanok (1. Mooseksen kirja 4:17). Ennen vedenpaisumusta kehittyi monenlaisia elinkeinoja. Oli ”kaikenlaisten kuparisten ja rautaisten työkalujen” takojia (1. Mooseksen kirja 4:22). Näitä työkaluja käytettiin epäilemättä rakentamiseen, puusepän- ja räätälintöihin sekä maanviljelyyn. Kertomuksissa, joissa kuvaillaan maapallon varhaisimpia ihmisasukkaita, on viittauksia kaikkiin näihin ammatteihin.

Peräkkäiset sukupolvet saattoivat tietojen ja taitojen karttumisen ansiosta kehittää monenlaisia erikoisaloja, muun muassa metallien valmistusta ja jalostusta, maataloustiedettä, lampaan- ja karjanhoitoa, kirjallisuutta ja kaunotaiteita. Esimerkiksi Jubal oli ”kaikkien niiden kantaisä, jotka soittavat harppua ja huilua” (1. Mooseksen kirja 4:21). Kulttuuri kehittyi voimakkaasti. Yhtäkkiä tämä kaikki kuitenkin tuli loppuunsa. Mitä tapahtui?

Mikä meni vikaan?

Kaikista myönteisistä puolistaan huolimatta vedenpaisumusta edeltäneellä yhteiskunnalla oli ollut huono alku. Sen kantaisä Aadam oli kapinoinut Jumalaa vastaan. Kain, joka rakensi ensimmäisen kaupungin, jonka tiedetään olleen olemassa, murhasi oman veljensä. Ei siis ihme, että pahuus paisui lumivyöryn tavoin. Aadamin perillisilleen jättämän vajanaisen perinnön seuraukset olivat kasautuvia (Roomalaisille 5:12).

Asiaintila oli ilmeisesti saavuttamassa huippunsa, kun Jehova päätti, ettei hän antaisi tilanteen pysyä sellaisena kauempaa kuin 120 vuotta (1. Mooseksen kirja 6:3). Raamattu sanoo: ”Ihmisen pahuus maan päällä oli hyvin suuri ja – – hänen sydämensä ajatusten kaikki taipumukset olivat kaiken aikaa ainoastaan pahat. – – maa tuli täyteen väkivaltaa.” (1. Mooseksen kirja 6:5, 11.)

Aikanaan Nooalle kerrottiin täsmällisesti, että Jumala tuhoaisi kaiken lihan vedenpaisumuksessa (1. Mooseksen kirja 6:13, 17). Vaikka Nooasta tuli ”vanhurskauden saarnaaja”, ihmisten oli ilmeisesti vaikea uskoa, että kaikki heidän ympärillään tuhottaisiin (2. Pietarin kirje 2:5). Vain kahdeksan ihmistä kuunteli varoitusta ja pelastui (1. Pietarin kirje 3:20). Miksi tämä on tärkeää meille nykyään?

Mitä merkitystä sillä on meille?

Meidän aikamme on samankaltainen kuin Nooan aika oli. Kuulemme jatkuvasti hirvittävistä terroriteoista, kansanmurhista ja massamurhaajista, jotka ampuvat joukoittain ihmisiä ilman selvää motiivia, samoin kuin tyrmistyttävän laaja-alaisesta perheväkivallasta. Maa on jälleen tullut täyteen väkivaltaa, ja kuten aiemminkin, maailmalle on tiedotettu tulevasta tuomiosta. Jeesus itse sanoi, että hän tulisi Jumalan nimittämänä Tuomarina erottamaan ihmiset toisistaan niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista. Arvottomiksi havaitut menevät Jeesuksen sanojen mukaan ”ikuiseen pois karsiintumiseen”. (Matteus 25:31–33, 46.) Raamattu osoittaa, että tällä kertaa elossa säilyviä on kuitenkin miljoonia – suuri joukko, joka palvoo ainoaa tosi Jumalaa. Tulevassa maailmassa nämä saavat iloita ennennäkemättömästä pysyvästä rauhasta ja turvallisuudesta. (Miika 4:3, 4; Ilmestys 7:9–17.)

Monet ivaavat tällaisia Raamatun sanomia samoin kuin tuomiotekoa koskevia varoituksia, jotka osoittautuvat aiheellisiksi. Apostoli Pietari kuitenkin selitti, että tällaiset epäilijät jättävät huomiotta tosiasiat. Hän kirjoitti: ”Viimeisinä päivinä tulee – – pilkkaajia, jotka – – sanovat: ’Missä on se hänen luvattu läsnäolonsa? – –’ Sillä heidän toiveensa mukaan heiltä jää huomaamatta se, että vanhastaan oli taivaat ja maa, joka kiinteänä kohosi vedestä ja veden keskellä Jumalan sanan vaikutuksesta, ja niillä keinoin silloinen maailma kärsi tuhon, kun se hukutettiin vedellä. Mutta saman sanan vaikutuksesta nykyiset taivaat ja maa ovat talletetut tulelle, ja niitä säilytetään jumalattomien ihmisten tuomion ja tuhon päivään.” (2. Pietarin kirje 3:3–7.)

Maailmanlaajuista varoitusta tästä tulevasta tuomiopäivästä ja hyvää uutista sitä seuraavasta rauhasta saarnataan nykyään innokkaasti Jeesuksen profeetallista käskyä totellen (Matteus 24:14). Tähän varoitukseen ei pidä suhtautua kevyesti. Kaikkivaltias Jumala pitää sanansa.

Tuleva maailma

Kun edessä on näin merkittävä muutos, niin millainen on ihmiskunnan tulevaisuus? Kuuluisan vuorisaarnansa johdannossa Jeesus lupasi: ”Onnellisia ovat lempeämieliset, koska he tulevat perimään maan.” Sitten hän opetti edelleen opetuslapsiaan rukoilemaan Jumalalta: ”Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa.” (Matteus 5:5; 6:10.) Jeesus itse tosiaan opetti, että uskollista ihmiskuntaa odottaa loistava tulevaisuus täällä maan päällä. Hän viittasi siihen ”uudelleen luomisena” (Matteus 19:28).

Kun siis tarkastelet tulevaisuutta, älä anna pilkkaajien saada sinua epäilemään Jumalan varoitusta. Meitä ympäröivät asiat voivat kyllä näyttää vakailta, ja nykyisellä maailmalla on pitkä historia, mutta meidän ei pitäisi panna luottamustamme siihen. Ihmismaailma on tuomittu. Ammenna rohkaisua apostoli Pietarin kirjeen loppusanoista:

”Koska näiden kaikkien on määrä näin hajota, millaisia pitäisikään teidän olla pyhissä käytöstavoissa ja jumalisen antaumuksen teoissa odottaessanne Jehovan päivän läsnäoloa ja pitäessänne sen läheisenä mielessänne – – koska odotatte näitä, niin tehkää kaikkenne, jotta hän lopulta toteaisi teidän olevan tahrattomia ja moitteettomia ja rauhassa. Kasvakaa – – jatkuvasti Herramme ja Pelastajamme Jeesuksen Kristuksen ansaitsemattomassa hyvyydessä ja tuntemuksessa.” (2. Pietarin kirje 3:11, 12, 14, 18.) Ota opiksesi siitä, mitä tapahtui Nooan päivinä. Luo läheinen suhde Jumalaan. Kasva Jeesuksen Kristuksen tuntemuksessa. Kehitä jumalista antaumusta ja ole niiden miljoonien joukossa, jotka haluavat säilyä elossa tämän maailman lopusta tulevaan rauhaisaan maailmaan.

[Kuva s. 5]

Metallitöitä osattiin tehdä jo ennen vedenpaisumusta

[Kuva s. 7]

Edessämme on loistava tulevaisuus