Hanok vaelsi Jumalan kanssa jumalattomassa maailmassa

PANETTELIJA väittää voivansa kääntää kaikki ihmiset pois Jumalasta, ja aika ajoin on epäilemättä näyttänyt siltä, että hän on ollut vähällä onnistua. Lähes 500 vuoteen Abelin kuoleman jälkeen kukaan ei tullut tunnetuksi uskollisena Jehovan palvelijana. Sitä vastoin syntisestä ja jumalattomasta käytöksestä oli tullut sääntö.

Tuona hengellisen rappion aikana näyttämölle astui Hanok. Hänen syntymänsä sijoittuu Raamatun ajanlaskun mukaan vuoteen 3404 eaa. Hanok osoittautui Jumalalle otolliseksi mieheksi toisin kuin aikalaisensa. Apostoli Paavali mainitsi hänet niiden Jehovan palvelijoiden joukossa, joiden uskoa kristittyjen tulisi jäljitellä. Kuka Hanok oli? Millaisia haasteita hän kohtasi? Miten hän selviytyi niistä? Ja mitä merkitystä hänen nuhteettomuudellaan on meille?

Enosin päivinä, melkein 400 vuotta ennen Hanokin aikaa, ”ruvettiin huutamaan avuksi Jehovan nimeä” (1. Mooseksen kirja 4:26). Jumalan nimeä oli käytetty ihmishistorian alusta pitäen, joten sen avuksi huutaminen Enosin elinaikana ei ilmeisesti merkinnyt Jehovaan turvautumista uskossa ja puhtaan palvonnan mukaisesti. Joidenkuiden heprean kielen tutkijoiden mukaan 1. Mooseksen kirjan 4:26 tulisikin kääntää ”alettiin häpäisevästi” tai ”silloin alkoi häpäiseminen”. Ihmiset ovat saattaneet käyttää Jehovan nimeä itsestään tai muista ihmisistä, joiden välityksellä he olivat lähestyvinään Jumalaa palvontansa yhteydessä. Tai kenties he käyttivät hänen nimeään epäjumalista.

”Hanok vaelsi tosi Jumalan kanssa”

Ympäröivästä jumalattomuudesta huolimatta Hanok ”vaelsi jatkuvasti tosi Jumalan [Jehovan] kanssa”. Hänen isiensä Setin, Enosin, Kenanin, Mahalalelin ja Jaredin ei mainita vaeltaneen Jumalan kanssa. Ainakaan he eivät tehneet niin siinä määrin kuin Hanok, joka todennäköisesti erottui heistä elämäntapansa vuoksi. (1. Mooseksen kirja 5:3–27.)

Se että Hanokin sanotaan vaeltaneen Jehovan kanssa, ilmaisee, että hänellä oli Jehovaan läheinen suhde, mikä oli mahdollista vain koska Hanok eli tämän tahdon mukaisesti. Jehova hyväksyi Hanokin palvonnan. Kreikkalainen Septuaginta sanookin, että ”Hanok miellytti hyvin” Jumalaa; samanlaisen ajatuksen esitti myös apostoli Paavali (1. Mooseksen kirja 5:22, engl. viitelaitoksen alaviite; Heprealaisille 11:5).

Keskeistä Hanokin hyvälle suhteelle Jehovaan oli hänen uskonsa. Hänen on täytynyt osoittaa uskoa Jumalan ”naisen” luvattuun ”siemeneen”. Jos Hanok tunsi Aadamin henkilökohtaisesti, hän on voinut saada tietää jotakin siitä, miten Jumala oli menetellyt ensimmäisen ihmisparin suhteen Eedenissä. Se mitä Hanok tiesi Jumalasta, sai hänet ’etsimään häntä hartaasti’. (1. Mooseksen kirja 3:15; Heprealaisille 11:6, 13.)

Niin Hanokin kuin meidänkin tapauksessamme hyvä suhde Jehovaan edellyttää muutakin kuin tietoa hänestä. Jos pidämme erityisen suuressa arvossa läheistä suhdetta johonkuhun ihmiseen, eivätkö hänen näkemyksensä vaikutakin ajatuksiimme ja tekoihimme? Vältämme sanomasta tai tekemästä mitään sellaista, mikä voisi rikkoa välimme. Ja jos harkitsemme jonkin muutoksen tekemistä omissa olosuhteissamme, emmekö otakin huomioon, miten se vaikuttaisi suhteeseemme?

Samalla tavoin halu säilyttää läheinen suhde Jumalaan vaikuttaa siihen, mitä teemme. Tarvitsemme ensinnäkin täsmällistä tietoa siitä, mitä hän hyväksyy ja mitä ei. Sitten meidän täytyy tehdä ratkaisuja tuon tiedon perusteella ja yrittää miellyttää häntä sekä ajatuksillamme että teoillamme.

Jotta siis voisimme vaeltaa Jumalan kanssa, meidän täytyy miellyttää häntä. Hanok teki juuri niin satojen vuosien ajan. Itse asiassa sen heprealaisen verbin muoto, jota käytetään ilmauksessa ”vaelsi – – Jumalan kanssa”, viittaa toistuvaan tai jatkuvaan toimintaan. Toinen uskollinen mies, joka ”vaelsi – – Jumalan kanssa”, oli Nooa (1. Mooseksen kirja 6:9).

Hanok oli perheellinen mies, jolla oli sekä vaimo että ”poikia ja tyttäriä”. Yksi hänen pojistaan oli Metusalah. (1. Mooseksen kirja 5:21, 22.) Hanok on epäilemättä tehnyt kaikkensa johtaakseen huonekuntaansa hyvin. Jumalan palveleminen jumalattomuuden keskellä ei kuitenkaan ollut helppoa. Nooan isä Lemek on saattanut olla hänen ainoa aikalaisensa, joka osoitti uskoa Jehovaan (1. Mooseksen kirja 5:28, 29). Kaikesta huolimatta Hanok harjoitti rohkeasti tosi palvontaa.

Mikä auttoi Hanokia pysymään uskollisena Jumalalle? Varmastikaan hän ei ollut tekemisissä Jehovan nimen häpäisijöiden tai muiden sellaisten kanssa, jotka eivät olleet sopivaa seuraa Jumalan palvojalle. Myös Jehovan avun rukoilemisen on täytynyt lujittaa Hanokin päätöstä karttaa kaikkea, mikä voisi loukata Luojaa.

Profetia jumalattomia vastaan

Korkeiden normien säilyttäminen jumalattomien ihmisten keskuudessa on jo sinänsä vaikeaa, mutta lisäksi Hanok julisti jyrkkää tuomiosanomaa jumalattomia vastaan. Hän ennusti Jumalan hengen ohjauksessa: ”Katso! Jehova tuli pyhine myriadeineen panemaan täytäntöön tuomion kaikkia vastaan ja todistamaan kaikki jumalattomat syyllisiksi kaikkiin jumalattomiin tekoihinsa, joita he tekivät jumalattomaan tapaan, ja kaikkiin niihin järkyttäviin asioihin, joita jumalattomat syntiset ovat häntä vastaan puhuneet.” (Juudaan kirje 14, 15.)

Millainen vaikutus tällaisella sanomalla oli turmeltuneisiin ei-uskoviin? Todennäköisesti Hanok joutui näiden kirvelevien sanojen vuoksi ihmisten epäsuosioon ja sai kenties osakseen pilkkaa ja uhkauksia. Jotkut ovat varmastikin halunneet vaientaa hänet iäksi. Hanok ei kuitenkaan antanut tämän pelästyttää itseään. Hän tiesi, mitä oli tapahtunut vanhurskaalle Abelille, ja hän oli yhtä lailla päättänyt palvella Jumalaa, tuli mitä tuli.

’Jumala otti hänet pois’

Hanok oli ilmeisesti kuolemanvaarassa, kun ”Jumala – – [otti] hänet pois” (1. Mooseksen kirja 5:24). Jehova ei antanut uskollisen profeettansa kärsiä raivokkaiden vastustajien käsissä. Apostoli Paavalin mukaan Hanok ”siirrettiin – – pois, niin ettei hän näkisi kuolemaa” (Heprealaisille 11:5). Monet käsittävät tämän siten, että Hanok ei kuollut vaan että Jumala otti hänet taivaaseen, missä hän jatkoi elämäänsä. Jeesus kuitenkin sanoi selvästi: ”Kukaan ei ole noussut taivaaseen paitsi hän, joka laskeutui taivaasta, Ihmisen Poika.” Jeesus oli kaikkien niiden ”edelläkävijä”, jotka menevät taivaaseen. (Johannes 3:13; Heprealaisille 6:19, 20.)

Mitä Hanokille sitten tapahtui? Se että hänet ”siirrettiin – – pois, niin ettei hän näkisi kuolemaa”, voi tarkoittaa sitä, että Jumala vaivutti hänet profeetan hurmostilaan ja päätti sitten hänen elämänsä hänen ollessaan tuossa tilassa. Näin Hanok ei olisi kokenut kuolintuskia. Sen jälkeen ”häntä [ei] löytynyt mistään” ilmeisesti siitä syystä, että Jehova hävitti hänen ruumiinsa niin kuin hän hävitti Mooseksenkin ruumiin (5. Mooseksen kirja 34:5, 6).

Hanok eli 365 vuotta, ei siis läheskään yhtä vanhaksi kuin useimmat aikalaisensa. Niille jotka rakastavat Jehovaa, on kuitenkin tärkeintä se, että he palvelevat häntä uskollisesti elämänsä loppuun saakka. Tiedämme, että Hanok teki niin, sillä ”ennen pois siirtämistään hän sai todistuksen, että hän oli miellyttänyt Jumalaa hyvin”. Raamattu ei paljasta, miten Jehova ilmoitti tämän Hanokille. Joka tapauksessa Hanok sai vakuutuksen Jumalan hyväksymyksestä ennen kuolemaansa, ja voimme olla varmoja siitä, että Jehova muistaa häntä ylösnousemuksessa.

Jäljittele Hanokin uskoa

Meidän on sopivaa jäljitellä jumalisten ihmisten uskoa (Heprealaisille 13:7). Juuri uskonsa ansiosta Hanok palveli Jumalan ensimmäisenä uskollisena profeettana. Maailma oli Hanokin päivinä samankaltainen kuin nykyään: väkivaltainen, rienaava ja jumalaton. Mutta Hanok oli erilainen. Hänellä oli tosi uskoa, ja hän oli esimerkillinen jumalisessa antaumuksessa. Jehova kyllä antoi hänelle julistettavaksi painavan tuomiosanoman, mutta hän antoi hänelle myös voimaa sen julistamiseen. Hanok suoritti tehtävänsä rohkeasti, ja Jumala huolehti hänestä hänen kohdatessaan vihollisten vastustusta.

Jos osoitamme uskoa niin kuin Hanok, Jehova antaa meille voimaa julistaa hänen sanomaansa näinä viimeisinä päivinä. Hän auttaa meitä kohtaamaan vastustuksen rohkeasti, ja jumalinen antaumuksemme tekee meistä hyvin erilaisia kuin jumalattomat. Uskon ansiosta voimme vaeltaa Jumalan kanssa ja toimia tavalla, joka ilahduttaa hänen sydämensä (Sananlaskut 27:11). Uskon ansiosta vanhurskas Hanok kykeni vaeltamaan Jehovan kanssa jumalattomassa maailmassa. Me voimme kyetä samaan.

[Tekstiruutu s. 30]

Lainaako Raamattu Eenokin kirjaa?

Eenokin kirja on apokryfinen ja pseudepigrafinen kirja, jota on väärin pidetty Hanokin kirjoittamana. Se on luultavasti toisella ja ensimmäisellä vuosisadalla eaa. kirjoitettu kokoelma liioiteltuja ja epähistoriallisia juutalaisia myyttejä, jotka ovat syntyneet ilmeisesti, kun 1. Mooseksen kirjassa olevaa lyhyttä kuvausta Hanokista on pyritty selittämään yksityiskohtaisesti. Niille jotka rakastavat Jumalan henkeytettyä sanaa, jo tämä on riittävä syy jättää Eenokin kirja omaan arvoonsa.

Raamatussa ainoastaan Juudaan kirje sisältää nämä Hanokin profeetalliset sanat: ”Katso! Jehova tuli pyhine myriadeineen panemaan täytäntöön tuomion kaikkia vastaan ja todistamaan kaikki jumalattomat syyllisiksi kaikkiin jumalattomiin tekoihinsa, joita he tekivät jumalattomaan tapaan, ja kaikkiin niihin järkyttäviin asioihin, joita jumalattomat syntiset ovat häntä vastaan puhuneet.” (Juudaan kirje 14, 15.) Monet oppineet väittävät, että Hanokin profetia hänen jumalattomia aikalaisiaan vastaan on lainattu suoraan Eenokin kirjasta. Olisiko Juudas voinut käyttää lähteenään epäluotettavaa apokryfikirjaa?

Raamattu ei paljasta, miten Juudas tiesi Hanokin profetiasta. Hän on yksinkertaisesti saattanut lainata jotakin yleistä lähdettä, kaukaa menneisyydestä välittynyttä luotettavaa perimätietoa. Paavali teki ilmeisesti jotakin vastaavaa, kun hän mainitsi nimeltä Janneksen ja Jambreksen, Moosesta vastustaneet faraon hovin taikuuden harjoittajat, joiden nimet eivät käy ilmi muualta. Jos Eenokin kirjan kirjoittaja saattoi käyttää jotakin tällaista vanhaa lähdettä, niin miksei Juudas?a (2. Mooseksen kirja 7:11, 22; 2. Timoteukselle 3:8.)

Se, miten Juudas sai tietää Hanokin jumalattomille välittämästä sanomasta, on sivuseikka. Tuon tiedon luotettavuuden vahvistaa se, että Juudas kirjoitti Jumalan hengen vaikutuksen alaisena (2. Timoteukselle 3:16). Jumalan pyhä henki esti häntä mainitsemasta mitään sellaista, mikä ei pitänyt paikkaansa.

[Alaviite]

[Kuva s. 31]

Hanok julisti rohkeasti Jehovan sanomaa