Raamatun näkökanta
Osoittaako tiede Raamatun luomiskertomuksen vääräksi?
MONET väittävät, että tiede kumoaa Raamatun luomiskertomuksen. Tosiasiassa ristiriitaa ei kuitenkaan ole tieteen ja Raamatun välillä vaan tieteen ja niin sanottujen kristittyjen fundamentalistien mielipiteiden välillä. Jotkin näistä ryhmistä sanovat, että maailma olisi Raamatun mukaan luotu kuudessa 24-tuntisessa päivässä noin 10000 vuotta sitten.
Raamattu ei kuitenkaan tue tällaista päätelmää. Jos tukisi, se tosiaan näyttäisi epäluotettavalta niiden monien tieteellisten havaintojen valossa, joita sadan vuoden aikana on tehty. Kun Raamatun tekstiä tutkitaan huolellisesti, voidaan nähdä, että se ei ole ristiriidassa vahvistettujen tieteellisten tosiasioiden kanssa. Tästä syystä Jehovan todistajat ovat eri kannalla kuin ”kristityt” fundamentalistit ja monet kreationistit. Katsomme seuraavaksi, mitä Raamattu todella opettaa.
Milloin oli ”alku”?
Ensimmäinen Mooseksen kirja alkaa yksinkertaisella, voimakkaalla toteamuksella: ”Alussa Jumala loi taivaat ja maan.” (1. Mooseksen kirja 1:1.) Raamatunoppineet ovat yhtä mieltä siitä, että jakeessa kuvaillaan toimintaa, joka ei sisälly jakeesta 3 eteenpäin kuvailtuihin luomispäiviin. Tämä on erittäin merkittävä seikka. Raamatun ensimmäisen lauseen mukaan maapallo ja koko maailmankaikkeus olivat olemassa määrättömiä aikoja ennen kuin luomispäivät alkoivat.
Geologit ovat arvioineet, että maapallo on noin neljä miljardia vuotta vanha, ja tähtitieteilijöiden laskelmien mukaan maailmankaikkeudella on ikää ehkä jopa 15 miljardia vuotta. Osoittavatko nämä arviot – tai mahdolliset tulevat tarkistetut arviot – Raamatun ensimmäisen jakeen vääräksi? Eivät, sillä Raamattu ei mainitse ”taivaiden ja maan” tarkkaa ikää. Tiede ei kumoa Raamatun tekstiä.
Kuinka pitkiä olivat luomispäivät?
Entä luomispäivien pituus? Kestivätkö ne kirjaimellisesti 24 tuntia kukin? Jotkut ovat väittäneet, että koska Mooses asetti myöhemmin viikoittaisen sapatin malliksi kuutta luomispäivää seuranneen päivän, jokaisen luomispäivän on täytynyt kestää kirjaimelliset 24 tuntia (2. Mooseksen kirja 20:11). Tukeeko Raamatun sanamuoto tätä päätelmää?
Ei tue. ”Päiväksi” käännetty heprean sana voi viitata 24-tuntisen vuorokauden lisäksi muunkin pituisiin ajanjaksoihin. Esimerkiksi esittäessään tiivistelmän Jumalan luomistyöstä Mooses puhui kaikista kuudesta luomispäivästä yhtenä päivänä (1. Mooseksen kirja 2:4). Lisäksi kerrotaan, että ensimmäisenä luomispäivänä ”Jumala nimitti valoa ’päiväksi’, mutta pimeyden hän nimitti ’yöksi’” (1. Mooseksen kirja 1:5). Tässä sana ”päivä” tarkoittaa vain osaa vuorokaudesta. Raamatusta ei löydy tukea sellaiselle tulkinnalle, että jokainen luomispäivä olisi kestänyt 24 tuntia.
Kuinka pitkiä ne sitten olivat? Ensimmäisen Mooseksen kirjan 1. ja 2. luvun sanamuoto osoittaa, että ne kestivät huomattavan pitkän aikaa.
Luomistyö eteni vähitellen
Mooses kirjoitti kertomuksensa hepreaksi ja maan päällä olevan ihmisen näkökulmasta. Kun vielä tiedetään, että maailmankaikkeus oli olemassa ennen kuin luomisjaksot eli ”päivät” alkoivat, luomiskertomukseen liittyvä kiistely osoittautuu pitkälti turhaksi. Kuinka niin?
Kun luomiskertomusta tarkastellaan huolellisesti, voidaan havaita, että yhtenä ”päivänä” alkaneet tapahtumat jatkuivat seuraavana tai useampana päivänä. Esimerkiksi jo olemassa olevan auringon valo ei ulottunut maan pinnalle ennen ensimmäisen ”päivän” alkua, mikä saattoi johtua paksusta pilviverhosta (Job 38:9). Ensimmäisenä ”päivänä” tuo este alkoi hälvetä, jolloin ilmakehään pääsi hajavaloa.a
Toisena ”päivänä” ilma selkeni ilmeisesti edelleen, jolloin paksujen pilvien ja meren väliin syntyi tyhjä tila. Neljäntenä ”päivänä” ilma oli vähitellen kirkastunut niin paljon, että aurinko ja kuu tulivat näkyviin ”taivaiden laajuudessa” (1. Mooseksen kirja 1:14–16). Toisin sanoen aurinko ja kuu olivat nyt havaittavissa maan pinnalta käsin. Tapahtumat etenivät vähitellen.
Luomiskertomuksessa sanotaan myös, että kun ilma selkiytyi edelleen, lentäviä luomuksia – muun muassa hyönteisiä ja kalvosiipisiä eliöitä – alkoi ilmaantua viidentenä ”päivänä”. Raamattu kuitenkin osoittaa, että vielä kuudentena ”päivänä” Jumala ”muodosti maasta kaikkia kedon villieläimiä ja kaikkia taivaiden lentäviä luomuksia” (1. Mooseksen kirja 2:19).
Raamatun kieli jättää selvästikin tilaa sille mahdollisuudelle, että jotkin keskeiset tapahtumat etenivät kunakin ”päivänä” eli luomisjaksona vähitellen sen sijaan että ne olisivat tapahtuneet hetkessä, ja jotkin niistä jatkuivat ehkä vielä seuraavina ”päivinä”.
Lajiensa mukaan
Merkitseekö tämä kasvien ja eläinten vähittäinen ilmaantuminen sitä, että Jumala tuotti moninaiset elolliset evoluution avulla? Ei merkitse. Kertomuksessa sanotaan selvästi, että Jumala loi kaikki kasvien ja eläinten tärkeimmät ”lajit” (1. Mooseksen kirja 1:11, 12, 20–25). Ohjelmoitiinko näihin ensimmäisiin ”lajeihin” kyky sopeutua ympäristön muuttuviin olosuhteisiin? Missä kulkevat ”lajin” rajat? Raamattu ei sano sitä. Siinä kuitenkin kerrotaan, että elollisia olentoja ilmaantui runsain määrin ”lajiensa mukaan” (1. Mooseksen kirja 1:21). Ilmaus antaa ymmärtää, että ”lajin” sisäisellä muuntelulla on rajansa. Sekä fossiiliaineisto että nykypäivän tutkimukset tukevat sitä ajatusta, että kasvien ja eläinten perusryhmät ovat pitkien ajanjaksojen kuluessa muuttuneet vain vähän.
Toisin kuin jotkut fundamentalistit väittävät, Raamatun luomiskertomus ei opeta, että koko maailma ja kaikki elolliset olisi luotu lyhyessä ajassa suhteellisen läheisessä menneisyydessä. Luomiskertomus on sen sijaan sopusoinnussa monien viime aikoina tehtyjen tieteellisten havaintojen kanssa.
Monet tiedemiehet torjuvat maailmankatsomuksellisista syistä Raamatun opetuksen, jonka mukaan Jumala on luonut kaiken. Eräs seikka on kuitenkin kiinnostava. Mooses kirjoitti tuolloin kauan sitten, että maailmalla on ollut alku ja että elämä ilmaantui maan päälle vähitellen, vaiheittain, tiettyinä ajanjaksoina. Miten Mooseksella saattoi olla tällaista tieteellisesti todenmukaista tietoa noin 3500 vuotta sitten? Siihen on vain yksi looginen selitys. Hän, jolla oli voimaa ja viisautta luoda taivaat ja maa, pystyi varmasti antamaan Moosekselle tuollaista täsmällistä tietoa. Tämä antaa painoa Raamatun sanoille, joiden mukaan se on ”Jumalan henkeyttämä” (2. Timoteukselle 3:16).
[Alaviite]
a Ensimmäisen ”päivän” tapahtumia koskevassa kuvauksessa valosta käytetään heprealaista sanaa ’ōr, joka merkitsee valoa yleensä, valoisuutta. Neljännen ”päivän” yhteydessä käytetään kuitenkin sanaa ma·’ōrʹ, joka merkitsee valonlähdettä.
OLETKO MIETTINYT?
◼ Kuinka kauan sitten Jumala loi maailman? (1. Mooseksen kirja 1:1)
◼ Luotiinko maapallo kuudessa päivässä, jotka kestivät 24 tuntia kukin? (1. Mooseksen kirja 2:4)
◼ Miten Mooses saattoi kirjoittaa maapallon syntyvaiheista asioita, jotka pitävät tieteellisesti paikkansa? (2. Timoteukselle 3:16)
[Huomioteksti s. 19]
Raamatun luomiskertomus ei opeta, että maailma olisi luotu lyhyessä ajassa suhteellisen läheisessä menneisyydessä
[Huomioteksti s. 20]
”Alussa Jumala loi taivaat ja maan.” (1. Mooseksen kirja 1:1)
[Kuvan lähdemerkintä s. 18]
Avaruus: IAC/RGO/David Malin Images
[Kuvan lähdemerkintä s. 20]
NASA photo