Israelilaiset olivat lähteneet Egyptistä kiireissään egyptiläisten jouduttaessa heitä, mutta he eivät lähteneet suinkaan epäjärjestyksessä, vaan ”Israelin pojat lähtivät Egyptin maasta taistelumuodostelmassa”, ts. todennäköisesti viidestä osasta – etu- ja pääjoukosta, selustasta sekä kahdesta sivustasta – koostuvan armeijan tavoin. Jehova teki ainakin jo Etamiin leiriydyttäessä selväksi, että Mooseksen pätevän johdon lisäksi hänkin johti kansaa järjestämällä israelilaisten oppaaksi päivällä pilvipatsaan, joka yöllä muuttui tulipatsaaksi antamaan heille valoa. (2Mo 13:18–22.)

Wadi Tumilatin kautta kulkenutta reittiä on myös pidetty todennäköisenä sen nykyisin suositun teorian vuoksi, jonka mukaan Punaistamerta ei todellisuudessa ylitetty Punaisellamerellä vaan sen pohjoispuolella. Jotkut tutkijat olivat jopa sitä mieltä, että ylitys tapahtui Välimeren rannikolla sijaitsevalla Sirbonisjärvellä tai sen lähistöllä siten, että israelilaiset olisivat Wadi Tumilatilta poistuttuaan kääntyneet pohjoiseen kohti rannikkoa. Tämä näkemys on selvästi ristiriidassa sen Raamatun nimenomaisen maininnan kanssa, jonka mukaan Jumala itse johti israelilaiset pois reitiltä, joka olisi johtanut filistealaisten maahan (2Mo 13:17, 18). Muutkin kannattavat Wadi Tumilatin kautta kulkenutta reittiä, mutta selittävät, että ”meren” ylitys tapahtui Katkerajärvillä Suezin pohjoispuolella.

Punainenmeri, ei ”kaislameri”. Viimeksi mainittu näkemys perustuu väitteeseen, että heprealainen sana jam-sufʹ (käännetty vastineella ”Punainenmeri”) tarkoittaa kirjaimellisesti ’kaislojen tai ruokojen, papyrusruokojen merta’ ja että israelilaiset eivät niin ollen ylittäneet Punaisestamerestä haarautuvaa Suezinlahtea vaan jonkin kaislajärven, esimerkiksi Katkerajärvien alueen kaltaisen soisen paikan. Tämä näkemys poikkeaa kuitenkin vanhan kreikkalaisen Septuagintan kääntäjien kannasta, sillä he käänsivät sanan jam-sufʹ kreikkalaisella nimellä e·ry·thraʹ thaʹlas·sa, joka merkitsee sananmukaisesti ’punaista merta’. Mutta vielä tärkeämpää on, että sekä Luukas, joka kirjoitti Apostolien teot (ja kertoi, mitä Stefanos sanoi), että apostoli Paavali käyttivät tätä samaa kreikkalaista nimeä puhuessaan Egyptistä lähdöstä (Ap 7:36; Hpr 11:29). (Ks. PUNAINENMERI.)