Jehovan sana on elävä

Kohokohtia 2. Mooseksen kirjasta

SE ON tosi kertomus niiden vapauttamisesta, joita oli ’orjuutettu tyrannialla’ (2. Mooseksen kirja 1:13). Se on myös jännittävä kuvaus kansakunnan synnystä. Lisäksi se kertoo uskomattomista ihmeistä, loistavasta lainsäädännöstä ja tabernaakkelin rakennustyöstä. Tällainen on lyhyesti kuvattuna Raamatussa oleva 2. Mooseksen kirja.

2. Mooseksen kirjan kirjoitti heprealainen profeetta Mooses, ja siinä selostetaan israelilaisten kokemuksia 145 vuoden ajalta: Joosefin kuolemasta vuonna 1657 eaa. tabernaakkelin valmistumiseen vuonna 1512 eaa. Mutta se ei ole pelkkä historiallinen kertomus. Se on osa Jumalan sanaa eli sanomaa ihmiskunnalle. Siksi se on ”elävä ja voimaa uhkuva” (Heprealaisille 4:12). 2. Mooseksen kirjalla on siis todellista merkitystä meille.

”JUMALA KUULI HEIDÄN VOIHKINANSA”

(2. Mooseksen kirja 1:1–4:31)

Egyptissä asuvat Jaakobin jälkeläiset lisääntyvät niin nopeasti, että heidät pannaan kuninkaan määräyksestä kärsimään orjina. Farao jopa määrää, että kaikkien vastasyntyneiden israelilaispoikien on kuoltava. Kolmikuinen pienokainen Mooses välttyy kuolemalta, koska faraon tytär adoptoi hänet. Vaikka Mooses kasvatetaan kuninkaallisessa huonekunnassa, hän asettuu 40-vuotiaana oman kansansa puolelle ja tappaa erään egyptiläisen (Apostolien teot 7:23, 24). Pakon edessä hän pakenee Midianiin. Siellä hän menee naimisiin ja elää paimenena. Yliluonnollisella tavalla palavan pensaan luona Jehova valtuuttaa Mooseksen palaamaan Egyptiin ja viemään israelilaiset pois orjuudesta. Hänen veljensä Aaron nimitetään edustamaan häntä hänen puhetorvenaan.

Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin

3:1: Millainen pappi Jetro oli? Patriarkaalisina aikoina perheenpää palveli perheensä pappina. Jetro oli ilmeisesti erään midianilaisen heimon patriarkaalinen pää. Koska midianilaiset olivat Abrahamin jälkeläisiä Keturan kautta, he saattoivat olla perillä Jehovan palvonnasta (1. Mooseksen kirja 25:1, 2).

4:11: Missä mielessä Jehova ”tekee mykän tai kuuron – – tai sokean”? Vaikka Jehova onkin joskus aiheuttanut sokeutta ja mykkyyttä, hän ei ole kaikissa tapauksissa vastuussa näistä vajavuuksista (1. Mooseksen kirja 19:11; Luukas 1:20–22, 62–64). Ne ovat seurausta perisynnistä (Job 14:4; Roomalaisille 5:12). Mutta koska Jumala on sallinut tällaisen tilanteen jatkua, hän voi sanoa ’tekevänsä’ mykän, kuuron ja sokean.

4:16: Miten Mooseksen piti olla ”kuin Jumala” Aaronille? Mooses oli Jumalan edustaja, ja hänestä tuli puolestaan ”kuin Jumala” Aaronille, joka puhui hänen edustajanaan.

Opetuksia meille

1:7, 14: Jehova tuki kansaansa, kun sitä sorrettiin Egyptissä. Hän tukee myös nykyisiä todistajiaan, silloinkin kun heitä vainotaan ankarasti.

1:17–21: Jehova muistaa meitä ’meidän hyväksemme’ (Nehemia 13:31).

3:7–10: Jehova kuulee kansansa huudon.

3:14: Jehova toteuttaa aivan varmasti tarkoituksensa. Voimme siksi luottaa siihen, että Raamattuun perustuvista toiveistamme tulee todellisuutta hänen ansiostaan.

4:10, 13: Mooses ei luottanut lainkaan kykyynsä puhua, ja vaikka Jumala lupasi tukea häntä, hän pyysi hartaasti Jumalaa lähettämään faraon puheille jonkun muun. Jehova kuitenkin käytti Moosesta ja antoi hänelle niin paljon viisautta ja voimaa, että hän saattoi täyttää tehtävänsä. Puutteisiimme tuijoittamisen sijasta meidän kannattaa luottaa Jehovaan ja täyttää uskollisesti tehtävämme saarnata ja opettaa (Matteus 24:14; 28:19, 20).

VAPAUTUS HÄMMÄSTYTTÄVIEN IHMEIDEN VÄLITYKSELLÄ

(2. Mooseksen kirja 5:1–15:21)

Mooses ja Aaron menevät faraon eteen pyytämään, että israelilaisten sallittaisiin viettää juhlaa Jehovalle erämaassa. Egyptin hallitsija torjuu pyynnön uhmakkaasti. Jehova käyttää Moosesta aiheuttamaan tuntuvia onnettomuuksia toinen toisensa perään. Vasta kymmenennen vitsauksen jälkeen farao päästää israelilaiset menemään. Pian hän kuitenkin lähtee sotajoukkoineen kiivaaseen takaa-ajoon. Jehova avaa pakotien Punaisenmeren halki ja pelastaa kansansa. Egyptiläiset takaa-ajajat hukkuvat, kun meri vyöryy heidän ylitseen.

Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin

6:3: Missä mielessä Jumalan nimeä ei ollut tehty tunnetuksi Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille? Nämä patriarkat käyttivät Jumalan nimeä ja saivat lupauksia Jehovalta. He eivät kuitenkaan tunteneet eivätkä olleet kokeneet Jehovaa Jumalana, joka panisi nämä lupaukset täyttymään. (1. Mooseksen kirja 12:1, 2; 15:7, 13–16; 26:24; 28:10–15.)

7:1: Miten Mooses pantiin ”Jumalaksi faraolle”? Jumala antoi Moosekselle valtaa ja voimaa faraoon nähden. Hänellä ei siis ollut mitään syytä pelätä tuota kuningasta.

7:22: Mistä Egyptin papit saivat vettä, jota ei ollut muutettu vereksi? He ovat saattaneet käyttää vettä, jota oli otettu Niilistä ennen tuota vitsausta. Puhdasta vettä on ilmeisesti voitu saada myös kaivamalla kaivoja Niilin lähistön kosteaan maahan (2. Mooseksen kirja 7:24).

8:26, 27: Miksi Mooses sanoi, että Israelin uhrit olisivat ’egyptiläisistä inhottavia’? Egyptissä monia eri eläimiä palvottiin. Uhrien mainitseminen antoi siten pontta ja vakuuttavuutta Mooseksen sanoille, kun hän vaati, että israelilaiset olisi päästettävä menemään, jotta he voisivat uhrata Jehovalle.

12:29: Keitä pidettiin esikoisina? Kyse oli ainoastaan miespuolisista esikoisista (4. Mooseksen kirja 3:40–51). Faraota, joka itse oli esikoinen, ei surmattu. Hänellä oli oma huonekunta. Kymmenennen vitsauksen aikana ei kuollut perheenpää vaan huonekunnan esikoispoika.

12:40: Kuinka kauan israelilaiset asuivat Egyptin maassa? Tässä mainittuihin 430 vuoteen sisältyy aika, jonka Israelin pojat viettivät ”Egyptin maassa ja Kanaanin maassa”.a 75-vuotias Abraham ylitti Eufratin vuonna 1943 eaa. matkallaan Kanaaniin (1. Mooseksen kirja 12:4). Tuosta ajankohdasta kului 215 vuotta siihen, kun 130-vuotias Jaakob meni Egyptiin (1. Mooseksen kirja 21:5; 25:26; 47:9). Tämä merkitsee sitä, että israelilaiset viettivät sen jälkeen vielä 215 vuotta Egyptissä.

15:8: Tarkoitettiinko Punaisenmeren vesien ’hyytymisellä’ sitä, että ne jäätyivät? ’Hyytymiseksi’ käännetyn heprean verbin merkitys on ’kutistua’ tai ’sakeutua’. Jobin 10:10:ssä ilmausta käytetään maidon juoksuttamisesta. Vesien hyytyminen ei siis välttämättä tarkoita niiden jäätymistä. Jos ”voimakas itätuuli”, josta puhutaan 2. Mooseksen kirjan 14:21:ssä, olisi ollut niin kylmä, että se olisi jäädyttänyt vedet, poikkeuksellinen kylmyys olisi epäilemättä mainittu. Koska mikään näkyvä ei pidättänyt vesiä, ne saattoivat näyttää hyytyneiltä, jähmettyneiltä tai sakeutuneilta.

Opetuksia meille

7:14–12:30: Kymmenen vitsausta eivät olleet pelkkiä sattumia. Ne oli ennustettu, ja ne tulivat täsmälleen ilmoitetulla tavalla. Ne havainnollistavat todella elävästi sitä, että Luoja hallitsee vettä, auringonvaloa, hyönteisiä ja muita eläimiä sekä ihmisiä. Vitsaukset osoittavat lisäksi, että Jumala voi valikoivasti aiheuttaa onnettomuuden vihollisilleen ja samalla suojella palvojiaan.

11:2; 12:36: Jehova siunaa kansaansa. Hän ilmeisestikin piti huolen siitä, että israelilaiset saivat nyt palkan Egyptissä tekemästään työstä. He olivat tulleet tuohon maahan vapaina ihmisinä, eivät orjuuteen pantavina sotavankeina.

14:30: Voimme luottaa siihen, että Jehova vapauttaa palvojansa tulevassa ”suuressa ahdistuksessa” (Matteus 24:20–22; Ilmestys 7:9, 14).

JEHOVA JÄRJESTÄÄ TEOKRAATTISEN KANSAKUNNAN

(2. Mooseksen kirja 15:22–40:38)

Kolmantena kuukautena Egyptistä vapautumisensa jälkeen israelilaiset leiriytyvät Siinainvuoren juurelle. He saavat siellä kymmenen käskyä ja muita lakeja ja astuvat liittoon Jehovan kanssa, ja heistä tulee teokraattinen kansakunta. Mooses on vuorella 40 päivää, ja hänelle annetaan ohjeita, jotka koskevat tosi palvontaa ja Jehovan tabernaakkelin, siirrettävän temppelin, rakentamista. Samaan aikaan israelilaiset tekevät kultaisen vasikan ja palvovat sitä. Laskeutuessaan vuorelta Mooses näkee sen ja tulistuu niin, että hän murskaa ne kaksi kivitaulua, jotka Jumala on hänelle antanut. Sen jälkeen kun väärintekijöitä on asianmukaisesti rangaistu, hän nousee jälleen vuorelle ja saa uudet taulut. Mooseksen palattua alkaa tabernaakkelin rakentaminen. Israelin ensimmäisen vapaudessaolovuoden lopussa tämä ihmeellinen teltta kaikkine kalusteineen on valmis. Sitten Jehova täyttää sen kirkkaudellaan.

Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin

20:5: Miten Jehova aiheuttaa ”rangaistuksen isien erheestä” tuleville sukupolville? Jokainen aikuisuuden saavuttanut yksilö tuomitaan hänen oman käytöksensä ja asenteensa perusteella. Mutta kun Israelin kansa kääntyi epäjumalanpalvelukseen, se joutui kärsimään siitä aiheutuvista seurauksista sukupolvien ajan. Uskollisetkin israelilaiset tunsivat sen vaikutukset, sillä kansan uskonnolliset laiminlyönnit tekivät nuhteettomuuden säilyttämisen heille vaikeaksi.

23:19; 34:26: Miksi annettiin käsky, ettei vohlaa saa keittää emonsa maidossa? Vohlan (vuohen tai jonkin muun eläimen poikasen) keittäminen emonsa maidossa oli kertoman mukaan pakanallinen tapa, jonka uskottiin tuovan sadetta. Lisäksi koska emon maidon tarkoitus on ravita jälkeläisiä, niiden keittäminen siinä olisi julmaa. Tämä laki auttoi Jumalan kansaa ymmärtämään, että sen tulisi olla sääliväinen.

23:20–23: Kuka oli tässä mainittu enkeli, ja millä tavoin Jehovan nimi oli ”hänessä”? Tämä enkeli oli todennäköisesti Jeesus ennen ihmiseksi tuloaan. Häntä käytettiin opastamaan israelilaisia heidän matkallaan Luvattuun maahan (1. Korinttilaisille 10:1–4). Jehovan nimi on ”hänessä” siinä mielessä, että pääasiassa juuri hän kannattaa Isänsä nimeä ja pyhittää sen.

32:1–8, 25–35: Miksi Aaronia ei rangaistu kultaisen vasikan tekemisestä? Aaron ei ollut sydämestään mukana epäjumalanpalveluksessa. Myöhemmin hän ilmeisesti asennoitui yhdessä toisten leeviläisten kanssa Jumalan puolelle ja niitä vastaan, jotka vastustivat Moosesta. Kun syylliset oli surmattu, Mooses muistutti kansaa siitä, että se oli tehnyt suuren synnin, mikä osoitti, että Jehova armahti Aaronin lisäksi myös monia muita.

33:11, 20: Miten Jumala puhui Moosekselle ”kasvotusten”? Tämä ilmaus tarkoittaa läheistä kaksisuuntaista viestintää. Mooses puhui Jumalan edustajan kanssa, joka välitti hänelle suullisesti Jehovan antamat ohjeet. Mooses ei kuitenkaan nähnyt Jehovaa, sillä ’kukaan ihminen ei voi nähdä Jumalaa ja elää’. Jehova ei itse puhunut Moosekselle. Laki ”välitettiin enkelien kautta välittäjän kädellä”, sanotaan Galatalaiskirjeen 3:19:ssä.

Opetuksia meille

15:25; 16:12: Jehova huolehtii kansastaan.

18:21: Kristillisessä seurakunnassa vastuulliseen asemaan valittujen miesten täytyy myös olla pystyviä, Jumalaa pelkääviä, luotettavia ja epäitsekkäitä.

20:1–23:33: Jehova on ylin Lainsäätäjä. Kun israelilaiset tottelivat hänen lakejaan, he saattoivat palvoa häntä järjestyksellisesti ja iloiten. Jehovalla on teokraattinen järjestö nykyään. Yhteistoiminta sen kanssa johtaa onnellisuuteen ja turvallisuuteen.

Todellista merkitystä meille

Mitä 2. Mooseksen kirja paljastaa Jehovasta? Se osoittaa, että hän huolehtii rakkaudellisesti palvelijoistaan, vapauttaa heidät ja toteuttaa tarkoituksensa. Hän on teokraattisen järjestön Jumala.

Kun valmistaudut teokraattiseen palveluskouluun lukemalla viikoittaisen raamatunlukuosuuden, se mitä opit 2. Mooseksen kirjasta, tekee sinuun epäilemättä syvän vaikutuksen. Kun tarkastelet sitä, mitä sanotaan jaksoissa ”Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin”, ymmärrät syvällisemmin joitakin Raamatun jakeita. Otsikoiden ”Opetuksia meille” alla olevat selitykset osoittavat, miten voit hyötyä kunkin viikon raamatunlukuosuudesta.

[Alaviite]

[Kuva s. 24, 25]

Jehova valtuutti sävyisän Mooseksen viemään israelilaiset pois orjuudesta

[Kuva s. 25]

Kymmenen vitsausta havainnollistivat sitä, että Luoja hallitsee vettä, auringonvaloa, hyönteisiä ja muita eläimiä sekä ihmisiä

[Kuva s. 26, 27]

Mooseksen välityksellä Jehova järjesti israelilaiset teokraattiseksi kansakunnaksi