NADAB

(’altis, jalo, antelias’).

1. Aaronin ja Eliseban esikoispoika (2Mo 6:23; 1Ai 6:3). Nadab syntyi Egyptissä, ja hän lähti israelilaisten kanssa sieltä pois. Hänet ja hänen seuraavaksi vanhin veljensä Abihu sekä 70 muuta israelilaista kutsuttiin Aaronin ja Mooseksen kanssa ylös Siinaille, missä he näkivät näyn Jehovasta (2Mo 24:1, 9–11). Nadab ja hänen kolme veljeään asetettiin papeiksi isänsä rinnalle (2Mo 28:1; 40:12–16). Ilmeisesti saman päivän aikana Nadab ja Abihu syyllistyivät kuitenkin virkavirheeseen uhraamalla laitonta tulta. Sitä, miksi tuli oli laitonta, ei kerrota, mutta asiaan liittyi luultavasti muutakin kuin päihtyminen (heidän juopumuksensa voidaan päätellä siitä, että heti seuraavaksi kielletään pappeja juomasta viiniä tai väkijuomaa heidän palveluksessa ollessaan). Päihtymys on kuitenkin voinut olla osasyynä heidän väärintekoonsa. Jehovan luota lähtenyt tuli surmasi heidät heidän rikkomuksensa vuoksi, ja heidän ruumiinsa vietiin leirin ulkopuolelle. (3Mo 10:1–11; 4Mo 26:60, 61.) Nadab ja Abihu kuolivat ennen kuin he olivat ehtineet saada poikia, minkä vuoksi kahden pappishuoneen perustaminen jäi heidän veljilleen Eleasarille ja Itamarille (4Mo 3:2, 4; 1Ai 24:1, 2).

2. Jerahmeelin sukuhaaraan kuulunut Juudan jälkeläinen; Sammain poika ja Seledin ja Appaimin isä (1Ai 2:3, 25, 26, 28, 30).

3. Benjaminin heimoon kuuluneen Jeielin poika (1Ai 8:1, 29, 30; 9:35, 36).

4. Jerobeamin poika ja Israelin pohjoisen kymmenen heimon valtakunnan toinen kuningas. Nadab hallitsi vajaat kaksi vuotta suunnilleen vuodesta 976 eaa. lähtien, jona aikana hän jatkoi isänsä alulle panemaa vasikanpalvontaa. Piirittäessään Gibbetonia, entistä leeviläiskaupunkia (Jos 21:20, 23), jonka filistealaiset olivat vallanneet, Nadab joutui Baesan suunnitteleman salamurhan uhriksi, ja sitten Baesa tappoi kaikki jäljellä olevat Jerobeamin huoneen jäsenet varmistaakseen valtaistuimen itselleen (1Ku 14:20; 15:25–31).