Sovituspäivän piirteitä. Aaronin piti tulla pyhään paikkaan mukanaan nuori sonni syntiuhriksi ja pässi polttouhriksi (3Mo 16:3). Sovituspäivänä hän pani pois tavalliset papin vaatteensa, peseytyi vedessä ja pukeutui pyhiin pellavavaatteisiin (3Mo 16:4). Sen jälkeen ylimmäinen pappi veti arpaa kahdesta vuohesta (urosvohlasta), jotka olivat täsmälleen yhtä terveitä ja virheettömiä ja jotka oli hankittu Israelin poikien kansankokoukselta (3Mo 16:5, 7). Ylimmäinen pappi veti niistä arpaa ratkaistakseen, kumpi niistä uhrattaisiin Jehovalle syntiuhriksi ja kumpi päästettäisiin erämaahan kantamaan heidän syntinsä ’vuohena Asaselille’ (3Mo 16:8, 9; vrt. 14:1–7; ks. ASASEL). Sitten hän uhrasi nuoren sonnin syntiuhriksi itsensä ja huoneensa puolesta; hänen huoneensa käsitti koko Leevin heimon, johon hänen huonekuntansa kuului (3Mo 16:6, 11). Sen jälkeen hän otti hyvänhajuista suitsuketta ja tuliastian täyteen tulisia hiiliä alttarilta ja meni esiripun sisäpuolelle kaikkeinpyhimpään. Suitsuke poltettiin tässä sisimmässä huoneessa, jossa oli todistuksen arkku, ja palavasta suitsukkeesta muodostuva pilvi peitti kultaisen arkunkannen, jonka päällä oli kaksi kullasta tehtyä kerubia. (3Mo 16:12, 13; 2Mo 25:17–22.) Näin Aaronille valmistettiin mahdollisuus mennä myöhemmin turvallisesti uudelleen kaikkeinpyhimpään.

Aaron uhrasi sonnin pappien ja muiden Leevin heimoon kuuluvien puolesta ja pirskotti sen verta kaikkeinpyhimmässä (3Mo 16:11, 14). Samalla tavoin Kristus esitti ihmisverensä arvon Jumalalle taivaassa, missä sitä voitiin käyttää niiden hyödyksi, jotka tulisivat hallitsemaan hänen kanssaan pappeina ja kuninkaina (Il 14:1–4; 20:6). Myös Jehovalle kuuluva vuohi uhrattiin, ja sen veri pirskotettiin kaikkeinpyhimmässä arkun eteen, mikä koitui Israelin ei-papillisten heimojen hyödyksi (3Mo 16:15). Jeesuksen Kristuksen yksi uhri hyödyttää samalla tavoin muitakin kuin papilliseen hengelliseen Israeliin kuuluvia ihmisiä. Tarvittiin kaksi vuohta, sillä pelkästään yhtä vuohta ei olisi voitu ensin uhrata ja sitten lähettää kantamaan pois Israelin syntejä. Molemmista vuohista puhuttiin yhtenä syntiuhrina (3Mo 16:5) ja niitä kohdeltiin samalla tavoin, kunnes niistä heitettiin arpaa, mikä osoittaa, että ne muodostivat yhdessä yhden vertauskuvan. Sen lisäksi että Jeesus Kristus uhrattiin, hän kantaa myös pois niiden synnit, joiden puolesta hän kuoli uhrina.