KADES

(’pyhä paikka’), Kades-Barnea (’Barnean pyhä paikka’).

Paikka, johon israelilaiset leiriytyivät erämaassa. Se sijaitsi edomilaisten alueen rajalla, lähellä ”Surin tietä”, joka on ehkä nykyinen Hebronista Egyptiin ulottuva Darb el-Shur. (1Mo 16:7, 14; 4Mo 20:14–16 [heprean ʽir ’kaupunki’ voi 4Mo 20:16:ssa tarkoittaa yksinkertaisesti leiriä; vrt. 4Mo 13:19].) Ilmeisesti Kades-Barnea oli Seirinvuoren kautta 11 päivänmatkan päässä Horebista (5Mo 1:2).

Kadesin sanotaan sijaitsevan sekä Paranin erämaassa että Sinin erämaassa. Sin ja Paran saattoivat olla vierekkäisiä erämaita, jotka yhtyivät Kadesissa, minkä vuoksi paikan voitiin sanoa sijaitsevan kummassa vain. Tai Sinin erämaa on ehkä ollut osa suurempaa Paranin erämaata (4Mo 13:26; 20:1). Abrahamin aikaan paikasta käytettiin nimiä En-Mispat ja Kades (1Mo 14:7; 20:1). Se voi olla sama paikka kuin Kedes (Jos 15:21, 23).

Kadesin on ehdotettu olevan ʽAin Qedeis, joka sijaitsee n. 80 km Beersebasta etelälounaaseen. Keskellä autiota erämaata (vrt. 5Mo 1:19) Qedeisin lähteen puhdas, makea vesi kastelee keidasta, jossa kasvaa ruohoa, pensaita ja puita. Lähistöllä on kaksi muutakin lähdettä: ʽAin el-Qudeirat ja ʽAin el-Qeseime. Nykyään suurin noista kolmesta lähteestä on ʽAin el-Qudeirat, ja tämän vuoksi jotkut samastavat sen Kades-Barneaan. ʽAin Qedeis on kuitenkin noista lähteistä itäisin. Näin ollen ʽAin Qedeisin samastaminen Kades-Barneaan näyttäisi olevan enemmän Kanaanin etelärajan itä-länsisuunnan kuvauksen mukainen: Kades-Barnea (ʽAin Qedeis?), Hasar-Addar (ʽAin el-Qudeirat?) ja Asmon (ʽAin el-Qeseime?) (4Mo 34:3–5).

Jos israelilaiset tosiaan leiriytyivät tälle alueelle, he epäilemättä käyttivät suuren väkimääränsä vuoksi kaikkia kolmea lähdettä. Esimerkiksi leiri, jossa he olivat juuri ennen Jordanin ylitystä, ulottui ”Bet-Jesimotista Abel-Sittimiin asti” (4Mo 33:49). Noiden paikkojen arvioidun sijainnin mukaan tuo matka oli n. 8 km. Matka Kades-Barneasta (ʽAin Qedeis) Asmoniin (ʽAin el-Qeseime) on n. 14 km ja Hasar-Addariin (ʽAin el-Qudeirat) 9 km. On siis täysin mahdollista, että he käyttivät kaikkia kolmea lähdettä. Lisäksi on mahdollista, että koko aluetta sanottiin Kades-Barneaksi ja nimi säilyi kaakkoisessa lähteessä. (Ks. ADDAR nro 2; ASMON.)

Toisena vuonna Egyptistä lähdön jälkeen israelilaiset lähtivät liikkeelle Haserotista ja leiriytyivät Kades-Barneaan (vrt. 4Mo 10:11, 12, 33, 34; 12:16; 13:26). Sitten Mooses lähetti 12 miestä vakoilemaan Luvattua maata. Kymmenen näistä vakoojista antoi palattuaan huonon raportin, ja se synnytti israelilaisten keskuudessa kapinallista nurinaa. Sen vuoksi Jehova tuomitsi kansakunnan vaeltamaan erämaassa. Kun israelilaiset yrittivät jälkeenpäin vallata Kanaanin ilman Jumalan hyväksymystä ja ohjausta, he kärsivät nöyryyttävän tappion. (4Mo 13:1–16, 25–29; 14:1–9, 26–34, 44, 45; 32:7–13; 5Mo 1:41–45.) Sen jälkeen israelilaiset viipyivät jonkin aikaa Kades-Barneassa (5Mo 1:46). Jehovan tarkoitus ei kuitenkaan ollut antaa heidän jäädä sinne. Hän oli aiemmin sanonut heille: ”Koska amalekilaiset ja kanaanilaiset asuvat alatasangolla, kääntykää te huomenna [hepr. idiomi, joka tarkoittaa ’myöhemmin’, kuten 2Mo 13:14:ssä] ja lähtekää marssimaan erämaahan Punaisenmeren tietä.” (4Mo 14:25.)

Niin israelilaiset lähtivät Kades-Barneasta ja vaelsivat erämaassa 38 vuotta (5Mo 2:1, 14). Vaikuttaa siltä, että he olivat noiden vuosien kuluessa jonkin aikaa noin 18:ssa eri paikassa, sillä sen verran leiripaikkoja on lueteltu sen jälkeen kun israelilaiset lähtivät Haserotista (vrt. 4Mo 12:16–13:3, 25, 26; 33:16–36). Vaikka israelilaiset leiriytyivät Haserotista lähdettyään Kadesiin, 4. Mooseksen kirjan 33:18:ssa ei mainita Kadesia Haserotin jälkeen. Se on ehkä jätetty tahallaan pois tai Kades voi olla sama paikka kuin Ritma, kuten jotkut ovat aikaisemmin ehdottaneet.

Lopulta israelilaiset ilmeisesti palasivat Kadesiin Egyptistä lähtönsä 40:nnen vuoden ensimmäisessä kuussa (4Mo 20:1; 33:36–39). Mooseksen sisar Mirjam kuoli siellä. Myöhemmin Mooses ja Aaron menettivät edun päästä Luvattuun maahan, koska he eivät pyhittäneet Jehovaa, kun hän antoi Kadesiin leiriytyneille israelilaisille ihmeen välityksellä vettä. Jälkeenpäin Mooses pyysi sieltä käsin Edomilta lupaa kulkea sen alueen halki. (4Mo 20:1–17.) Pyyntöön ei suostuttu, ja israelilaiset jäivät nähtävästi vielä joksikin aikaa Kadesiin (4Mo 20:18; Tu 11:16, 17), ennen kuin he lähtivät liikkeelle kohti Luvattua maata Horinvuoren kautta (4Mo 20:22; 33:37). Kun he pääsivät Moabin tasangoille Jordanin itäpuolelle, Jehova määräsi Kades-Barnean osaksi Luvatun maan etelärajaa (4Mo 33:50; 34:4). Myöhemmin israelilaiset valtasivat Joosuan johdolla alueen, joka ulottui Kades-Barneasta Gazaan (Jos 10:41), ja Kades-Barnea tuli olemaan Juudan etelärajalla (Jos 15:1–4).

Psalmissa 29:8 sanotaan, että Jehovan ääni saa Kadesin erämaan ”vääntelehtimään”. Se viittaa ehkä siihen, että rajumyrsky, joka vyöryy pohjoisen vuorilta etelässä olevalle Kadesin alueelle, puhaltaa siellä hiekkaa niin, että erämaa näyttää vääntelehtivän.