Lukijoiden kysymyksiä
Söivätkö israelilaiset erämaassa mitään muuta kuin mannaa ja viiriäisiä?
Israelilaiset söivät pääasiassa mannaa niiden 40 vuoden ajan, jotka he olivat erämaassa (2. Moos. 16:35). Raamatussa kerrotaan myös kahdesta tapauksesta, joissa Jehova toimitti heille viiriäisiä (2. Moos. 16:12, 13; 4. Moos. 11:31). Lisäksi heillä oli jonkin verran muuta syötävää.
Jehova esimerkiksi johdatti heidät silloin tällöin ”levähdyspaikkoihin”, joista löytyi vettä ja ruokaa (4. Moos. 10:33). Yksi niistä oli Elimissä sijaitseva keidas, ”jossa oli 12 lähdettä ja 70 palmua”, ilmeisesti taatelipalmuja (2. Moos. 15:27). Kirjassa Plants of the Bible sanotaan, että taatelipalmu ”kasvaa hyvin laajalla alueella – –. Se on aavikon tärkein ravintokasvi, joka tarjoaa miljoonille ihmisille ruokaa, öljyä ja suojaa.”
Israelilaiset saattoivat pysähtyä myös suurelle keitaalle, joka tunnetaan nykyään nimellä Feiran. Se on osa Wadi Feiraniaa, jokilaaksoa, joka on kirjan Discovering the World of the Bible mukaan ”130 kilometriä pitkä ja yksi Siinain pisimmistä, kauneimmista ja tunnetuimmista wadeista”. Kirjassa jatketaan: ”Noin 45 kilometriä wadin suulta 610 metrin korkeudessa merenpinnasta sijaitsee viiden kilometrin pituinen Feiranin keidas. Se on niin kaunis, että sitä on verrattu Eedenin puutarhaan, ja tuhannet palmut ovat houkutelleet sinne ihmisiä muinaisista ajoista lähtien.”
Taatelipalmuja Feiranin keitaalla
Kun israelilaiset lähtivät Egyptistä, heillä oli mukanaan taikinaa ja taikinakaukaloita sekä mahdollisesti viljaa ja öljyä. Ne eivät kuitenkaan riittäneet pitkäksi aikaa. Heillä oli myös ”paljon katraita ja karjaa”. (2. Moos. 12:34–39.) Erämaan karuissa oloissa osa eläimistä luultavasti kuoli. Jotkut saattoivat päätyä israelilaisten ruoaksi, ja jotkut uhrattiin Jehovalle tai jopa epäjumalille (Apt. 7:39–43).b Eläimiä täytyi syntyä lisää, koska ne eivät loppuneet kesken. Jehovahan oli sanonut israelilaisille heidän uskonpuutteensa vuoksi: ”Teidän pojistanne tulee paimenia erämaahan 40 vuodeksi.” (4. Moos. 14:33.) Niinpä israelilaiset saattoivat saada maitoa ja välillä lihaa, mutta ne eivät olisi yksin riittäneet ruokkimaan kolmimiljoonaista kansaa 40 vuoden ajan.c
Mistä eläimet sitten saivat ruokaa ja vettä?d Siihen aikaan erämaassa ehkä satoi enemmän, jolloin siellä olisi ollut myös enemmän kasvillisuutta. Raamatun ymmärtämisen oppaan 1. osassa sanotaan, että 3500 vuotta sitten ”Arabian vesivarat olivat jonkin verran paremmat kuin nykyään. Se että nykyisin on olemassa monia syviä, kuivia wadeja eli entisistä joenuomista syntyneitä laaksoja, todistaa jolloinkin menneisyydessä sataneen niin paljon, että niissä virtasi vettä.” Kaikesta huolimatta erämaa oli karu ja pelottava paikka (5. Moos. 8:14–16). Jos Jehova ei olisi järjestänyt israelilaisille vettä ihmeiden avulla, he ja heidän eläimensä olisivat varmasti kuolleet (2. Moos. 15:22–25; 17:1–6; 4. Moos. 20:2, 11).
Mooses sanoi israelilaisille, että Jehova oli ravinnut heitä mannalla, jotta he ”tulisivat tietämään, ettei ihminen elä pelkästään leivästä vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jehovan suusta” (5. Moos. 8:3).
b Raamatussa kerrotaan kahdesta tilanteesta, joissa eläimiä uhrattiin Jehovalle erämaassa. Ensimmäinen oli pappien virkaan asettaminen ja toinen oli pesah. Molemmat sijoittuivat toiseen vuoteen Egyptistä lähdön jälkeen, vuoteen 1512 eaa. (3. Moos. 8:14–9:24; 4. Moos. 9:1–5.)
c Kun 40 vuotta erämaassa olivat lopuillaan, israelilaiset saivat sotasaaliiksi satojatuhansia eläimiä (4. Moos. 31:32–34). Siitä huolimatta he jatkoivat mannan syömistä, kunnes pääsivät Luvattuun maahan (Joos. 5:10–12).
d Mikään ei viittaa siihen, että eläimet olisivat syöneet mannaa, koska Jehova käski kerätä sitä sen mukaan, miten paljon kukin ihminen söi (2. Moos. 16:15, 16).