PANTTI

Henkilökohtainen esine, esim. sormus tai vaatekappale, jonka velallinen antoi velkojalleen lainan takaisinmaksun vakuudeksi. Pantteja koskevat Mooseksen lain säännökset suojelivat kansakunnan köyhtyneiden ja puolustuskyvyttömien jäsenten etuja. Ne osoittivat Jumalan ymmärtävän köyhien ja leskien vaikeuksia. Panttiin liittyy kaksi heprean verbiä, ḥa·valʹ ja ʽa·vatʹ, sekä niille sukua olevia substantiiveja.

Jos köyhä mies antoi pantiksi eli lainan vakuudeksi päällysvaippansa, velkoja ei saanut pitää sitä yön yli (2Mo 22:26, 27; 5Mo 24:12, 13). Köyhä käytti yöllä peitteenään todennäköisesti päällysvaippaansa; ilman sitä hänen olisi voinut tulla kylmä. Tämän lain huomiotta jättäminen ilmaisi ihmisen olevan ahne ja sydämetön. (Job 22:6; 24:9.) Israelin luopumuksen aikana jotkut ottivat köyhiltä panteiksi vaatteita ja vieläpä käyttivät niitä epäjumalanpalvelukseen liittyvissä juhlissaan (Am 2:8).

Hesekielin 18:10–13:ssa mainittiin ’pantin palauttamatta jättäminen’ ryöstämisen ja verenvuodatuksen ohella sellaisena tekona, joka osoittaa katumattoman syntisen ansaitsevan kuoleman. Jos jumalaton toisaalta hylkäisi syntinsä mm. ’palauttamalla pantin’, hän saisi ”totisesti elää” (Hes 33:14–16). Myöskään käsimyllyä tai sen ylempää jauhinkiveä ei saanut ottaa pantiksi, koska leipää leivottiin tavallisesti joka päivä; viljan jauhamiseen tarvittavien välineiden ottaminen olisi merkinnyt ”sielun” eli elämän ottamista pantiksi (5Mo 24:6).

Erityisesti leskiä suojeltiin, koska heillä ei useinkaan ollut ketään puolustajaa tai auttajaa. Laki kielsi ottamasta lesken vaatetta pantiksi. (5Mo 24:17; vrt. Job 24:3.)

Panttia ei saanut myöskään mennä hakemaan kenenkään talosta. Velallisen piti itse tuoda pantti ulos velkojalleen. (5Mo 24:10, 11.) Tällä tavalla suojeltiin kotirauhaa, ja ihminen saattoi säilyttää itsekunnioituksensa, mikä olisi tuskin ollut mahdollista, jos velkojalla olisi ollut lupa tulla kutsumatta hänen kotiinsa. Pantteja koskevat lait kannustivat paitsi ilmaisemaan sääliväisyyttä ja anteliaisuutta (5Mo 15:8) myös kunnioittamaan toisten ihmisarvoa ja oikeuksia.

Kuvaannollista käyttöä. Se että juutalaiset pystyisivät lainaamaan ”monille kansakunnille panttia vastaan”, oli 5. Mooseksen kirjan 15:6:n mukaan osoitus Jumalan siunauksesta.

Jos joku ’halveksisi sanaa’ jättämällä lainan maksamatta, hän menettäisi panttinsa; samoin sellainen, joka ei tottelisi Jumalan käskyä, kärsisi menetyksen (San 13:13).

Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa varoitetaan toistuvasti menemästä takuuseen vieraan puolesta siten, että lupaisi maksaa hänen velkansa, jos hän ei itse pystyisi maksamaan sitä (San 11:15; 22:26, 27; ks. TAKUU, TAKAAJA). Sananlaskujen 20:16:ssa kehotetaankin ’ottamaan vaate’ sellaiselta, joka on mennyt takuuseen vieraan puolesta. Tämä on jyrkkä vastakohta sille myötätuntoiselle huomaavaisuudelle, jota piti osoittaa köyhää kohtaan, joka joutui ottamaan velkaa jonkin häntä kohdanneen onnettomuuden vuoksi. Vieraan puolesta takuuseen menevä ei ole pelkästään huono-onninen, vaan hän on typerä; sananlasku tarkoittaa ilmeisesti, että hänen on kärsittävä tekonsa seuraukset. Jakeen loppuosassa käsketään ’ottamaan pantti’, ”jos kyseessä on vierasmaalainen nainen”. Mies, joka solmii suhteen tällaiseen naiseen, saattaa köyhtyä (vrt. San 5:3, 8–10), ja hänen on ehkä pantattava jäljellä oleva omaisuutensa velkojensa vakuudeksi. Sananlasku tarkoittaa nähtävästi, että hän ei ansaitse sääliä, koska hän toimi vastoin kaikkia viisaita neuvoja ryhtymällä tekemisiin ”vierasmaalaisen naisen” kanssa.