Megiddo – muinainen taistelukenttä jolla on profeetallista merkitystä

”NÄIN tuhoutukoot kaikki vihollisesi, oi Jehova.” Näin päättyy muuan yli 3 200 vuotta sitten sävelletty voittolaulu. Siinä ylistetään voittoa, joka saatiin eräässä lähellä muinaista Megiddon kaupunkia käydyssä taistelussa.

Raamatun kertomuksen mukaan Jumala käski Israelin tuomaria Baarakia kokoamaan 10 000 aseistettua miestä Taaborin vuorelle. Vaikka heidän lukumääränsä saattaa tuntua vaikuttavalta, nämä 10 000 vapaaehtoista olivat surkeasti aseistettuja. ”Ei näkynyt kilpeä, ei keihästä.” (Tuomarien kirja 5:8) Mutta samaa ei voitu sanoa heidän vastustajastaan. Sotapäällikkö Siiseran johtamalla kanaanilaisella armeijalla oli käytössään aivan uudenaikaisinta aseistusta, ”yhdeksätsadat raudoitetut sotavaunut”. (Tuomarien kirja 4:3) Niiden ansiosta kanaanilaiset olivat edullisemmassa asemassa: heidän joukkonsa olivat nopeampia ja helpommin ohjattavissa ja niillä oli vihollisen taistelumoraalia heikentävä vaikutus.

Voitto ei kuitenkaan riippunut sotilaitten urhoollisuudesta tai aseistuksesta. Siiseran täysin ylivoimaiset joukot houkuteltiin sillä hetkellä kuivaan Kiisonin laaksoon. Jehova antoi Baarakille merkin lähteä liikkeelle. Kuvittelehan 10 000 miehen laskeutuvan pitkin vuorenrinnettä alas laaksotasangolle! Sitten aivan odottamatta Jehova aiheutti ukkosmyrskyn. Tuulen tuivertaessa sade piiskasi vihollissotilaiden kasvoja. Kiisonin jokilaakso joutui ankaran tulvan valtaan, niin että Siiseran sotavaunut juuttuivat mutaan, jota oli kaikkialla. Hänen sotajoukkonsa joutuivat sekasortoon ja pakenivat kauhun vallassa, mutta takaa-ajajat seurasivat heitä ja tuhosivat heidät. ”Ei ainoakaan pelastunut.” – Tuomarien kirjan 4. ja 5. luku.

Ei ihme, että tämä huumaava voitto henkeytti sanomaan: ”Näin tuhoutukoot kaikki vihollisesi, oi Jehova, ja olkoot sinua rakastavat niin kuin aurinko, kun se nousee mahtavuudessaan.” (Tuomarien kirja 5:31, UM) Huomaa tässä käytetty sana ”näin”. Se antaa ymmärtää, että tuo taistelu oli profeetallinen ja viittaa tulevaan suurempaan sotaan, jossa kaikki Jumalan viholliset tuhoutuvat.

Israelia ympäröivät vihamieliset kansat unohtivat kuitenkin pian tämän tuhoisan yhteenoton. Vain 47 vuotta myöhemmin useat kansat liittoutuivat Midianin alaisuuteen, ja ne ’kokoontuivat yhteen ja leiriytyivät Jisreelin tasangolle’, jonka laidassa Megiddon kaupunki sijaitsi. (Tuomarien kirja 6:33) Näitä leiriytyneitä vihollisia oli ”niin paljon kuin heinäsirkkoja”. Mutta Israelin sotajoukkoihin kuului tällä kertaa vain 300 rohkeaa miestä. Heidän johtajansa oli Gideon, ja ”he seisoivat kukin paikallaan leirin ympärillä”. Saatuaan merkin nämä 300 miestä puhalsivat torviin, murskasivat äänekkäästi vesiruukkunsa, heiluttivat tulisoihtujaan ja nostivat pelottavan sotahuudon: ”Jehovan ja Gideonin miekka!” Midianilaiset joutuivat pakokauhun valtaan. ”Herra käänsi toisen miekan toista vastaan”, ja Gideonin pieni joukko viimeisteli murskavoiton! – Tuomarien kirjan 7. luku.

Meillä ei ole nykyään varaa tehdä midianilaisten erehdystä eikä suhtautua välinpitämättömästi Megiddon merkitykseen. Raamattu mainitsee tämän muinaisen taistelupaikan nimen 12 kertaa. Raamatun ennustukset osoittavat, että sillä, mitä tapahtui Megiddossa, on vakava merkitys meille nykyään. Tarkastelkaamme siksi nyt sitä, mitä sekä Raamattu että arkeologia kertovat tästä historiallisesta paikasta.

Muinaisten teiden risteyspaikka

Megiddon, Haasorin ja Geserin kaupungit valvoivat kerran tärkeitä sotilas- ja kauppareittejä, jotka yhdistivät Aasian ja Afrikan toisiinsa. Megiddo sijaitsee noiden kahden muun kaupungin välissä, joten se oli niistä strategisesti tärkeimmällä paikalla. Luonnolliset reitit ja vuorisolat suuntautuivat kaikkialta Megiddon laaksotasangolle. Kirja The Geography of the Bible selittää: ”Megiddo sijaitsi teiden risteyksessä ja itse asiassa eräässä hyvin tärkeässä muinaisen maailman teiden risteyksessä.”

Megiddo hallitsi Karmelin vuorijonon koillispuolella sijaitsevaa laajaa yli 30 kilometriä pitkää tasankoa. Talvisaikaan ympäröiviltä vuorilta virtaavat vedet saavat läheisen Kiisonin puron vedenpinnan nousemaan. Siksi tätä aluetta sanotaan myös ”Kiisonin tulvalaaksoksi”. (Tuomarien kirja 4:13, UM) Kirja Geography of Israel sanoo: ”Talvisateiden aikana” laakson maaperä ”muuttuu helposti paksuksi mutakerrokseksi. – – Kiison on matalauomainen, ja se – – tukkeutuu helposti; siksi suot leviävät täällä.” Siisera sai sotajoukkoineen nähdä, millainen mutapelto tästä tasangosta voi tulla. Mutta kuivaan kesäaikaan se oli ihanteellinen paikka sotaharjoitusten pitämiseen sotavaunuilla. (Vrt. Korkea veisu 6:11, 12.) Se oli myös hyvä sotajoukkojen kokoontumispaikka.

Ei ole siksi mikään ihme, että kuningas Salomo ryhtyi linnoittamaan Megiddoa: ”Ja näin on sen työveron laita, jonka kuningas Salomo otatti rakentaaksensa – – Jerusalemin muuria sekä Haasoria, Megiddoa ja Geseriä.” (1. Kuningasten kirja 9:15) Paikassa, jossa Megiddo kerran sijaitsi, on nyt 21 metriä korkea kukkula, josta avautuu näkymä laajaan, avoimeen laaksoon. Noina aikoina uudet rakennukset pystytettiin usein vanhojen rakennusten raunioille. Siksi jokainen rakennuskerros voi edustaa jotakin nimenomaista aikaa historiassa. Arkeologi alkaa päällimmäisestä kerroksesta ja kaivaa esiin historiaa kerros kerrokselta. Megiddosta on löytynyt ainakin 20 tällaista kerrosta, mikä osoittaa, että kaupunki on rakennettu uudelleen monta kertaa. Entä miten Raamattu on auttanut näitä kärsivällisiä kaivajia?

Kaupungin porttien rakentaminen oli epäilemättä tärkeä osa Salomon teettämää Megiddon, Haasorin ja Geserin linnoittamishanketta. Jonkin aikaa sitten Megiddosta löydettiin tällaiset portit. Pian sen jälkeen löydettiin Haasorista täysin samanmalliset portit. Raamatun antaman vihjeen perusteella arkeologit alkoivat tehdä etsintöjä myös Geserissä. Ei ollut suinkaan mikään yllätys, että sieltäkin löydettiin samanmalliset portit. Mikä merkitys tällä on Raamatun tutkijoille? Tunnettu arkeologi, professori Yohanan Aharoni, kirjoittaa:

”Näissä kolmessa paikassa suoritetuissa kaivauksissa löydettiin täysin samalla tavoin rakennetut portit 900-luvulta eaa. olevista kerrostumista. – – Tällaisia portteja, joissa on kolme vartiohuonetta ja molemmilla puolilla kulkuväylää neljä pylväsmäistä uloketta, on tätä ennen löydetty vain kahdesta muusta paikasta. – – Oppineet ovat siksi käytännöllisesti katsoen täysin yksimielisiä siitä, että Haasorin, Megiddon ja Geserin portit kolmine huoneineen ovat Salomon hallitusajalta.”

Tri Yigael Yadin päättelee samoin: ”Salomon linnoitusten löytyminen Haasorista, Megiddosta ja Geseristä on opettava esimerkki siitä, kuinka tärkeä ja käytännöllinen opas Raamattu on arkeologeille.”

Ratkaisutaisteluiden näyttämö

Megiddon strategisesti tärkeän sijainnin huomioon ottaen on hyvin ymmärrettävää, että tuohon kaupunkiin yhdistettiin ajatus taistelukentästä jo varhain historiassa. ”Megiddoa” vastaavan muinaisen heprealaisen sanan sanotaankin merkitsevän ”kokoontumispaikkaa tai [sota]joukkojen keskitystä”. Professori Aharoni kirjoittaa:

”Megiddo oli hyvin tärkeä linnoituskaupunki, vaikka historialliset lähteet mainitsevatkin sen vasta 1400-luvulla eaa. Tuohon aikaan se esiintyy Thutmosis III:n piirtokirjoituksissa. Tämän faraon aikakirjoissa on merkintä siitä, että Megiddo johti kapinallisten kanaanilaisten kaupunkien yhteenliittymää. – – Egyptin armeija ja kanaanilaisten sotavaunut kävivät tämän kapinan ratkaisutaistelun – – lähellä Megiddoa. Tämä on varhaisin taistelu, jonka yksityiskohdista on säilynyt muistiinmerkintöjä. Lyötyään kanaanilaiset joukot perusteellisesti tällä taistelukentällä farao sai runsaan sotasaaliin, muun muassa 924 sotavaunua.”

The New Israel Atlas -kartaston tekijä tri Zev Vilnay kuvailee edelleen tätä laaksoa ”kuuluisien taistelujen näyttämöksi historian sarastuksesta aina ensimmäiseen maailmansotaan saakka”.

Käydäänkö viimeinen sota Megiddossa?

Raamatun viimeinen kirja, Ilmestyskirja, kertoo näystä, jossa ”koko asutun maan kuninkaat” kootaan ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sotaan – – Har-Magedoniin” [”Megiddon vuorelle”] eli Harmagedoniin. (Ilmestys 16:14, 16) Nimien samankaltaisuuden vuoksi jotkut ovat päätelleet, että tämä sota käydään kirjaimellisesti Megiddon luona. Megiddon kukkulaa voidaan tuskin kuitenkaan sanoa ”vuoreksi”. Entä onko Megiddon laakso niin suuri, että maailman kaikki hallitsijat suurine armeijoineen ja valtavine aseistuksineen mahtuisivat sinne? ”Tämä on apokalyptistä kieltä”, sanoo eräs Raamatun tietosanakirja (International Standard Bible Encyclopedia), ”ja on mahdollista, että sanaa Harmagedon ei käytetä jonkin erityisen paikan nimenä vaan lopullista ratkaisevaa yhteenottoa kuvaavana ilmauksena.”

Mikä ”Har-Magedon” sitten on? Se on selvästikin kuvaannollinen. Kun otetaan huomioon Megiddon historia ratkaisutaistelujen näyttämönä, voidaan ymmärtää, että Ilmestyskirja käyttää sitä kuvaamaan tulevaa tilannetta, jossa ”kaikkien kansojen” vihamielisyys Jumalan kansaa kohtaan saavuttaa huippunsa. (Matteus 24:9, 14) Koska tosi kristityt kannattavat edelleen uskollisesti Jumalan valtakuntaa, maan hallitsijat liittyvät yhteen, itse asiassa ”kokoontuvat”, tuhotakseen heidät. Jehovan todistajat eivät kuitenkaan ryhdy maksamaan samalla mitalla. (Jesaja 2:1–4) Jumala on määrännyt heidän Kuninkaansa, Herran Jeesuksen Kristuksen, taistelemaan heidän puolestaan. Tässä kriittisessä vaiheessa tämä taivaallinen Kuningas yhdessä ’taivaassa olevien sotajoukkojen’ kanssa puuttuu asioiden kulkuun ja hyökkää ”maan kuninkaita ja heidän sotajoukkojaan” vastaan. Tämä maailmanlaajuinen taistelu on ratkaiseva samoin kuin ne taistelut, joita käytiin Megiddossa. Kaikki maan päällä olevat viholliset ”häviävät”, kuten Deboran ja Baarakin voittolaulu ennusti! – Ilmestys 19:11–21; Tuomarien kirja 5:31.

Kuulutko sinä niihin, jotka rakastavat Jehovaa, vai hänen vihollisiinsa? Raamattu osoittaa selvästi, että ne, jotka eivät asennoidu Jehova Jumalan ja hänen kansansa puolelle, ovat todella hengenvaarassa. (Sefanja 2:3; 2. Tessalonikalaisille 1:7–9) Aikaa ei siis ole hukattavaksi! ”Katso! Minä tulen kuin varas”, varoittaa kirkastettu Jeesus Kristus, joka viittaa tässä erityisesti ”suuren ahdistuksen” huippukohtaan Harmagedonissa. – Ilmestys 16:15; Matteus 24:21.

”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sota” johtaa suurenmoiseen lopputulokseen. Se avaa Jumalan valtakunnalle tien maan muuttamiseksi paratiisiksi. (Matteus 6:9, 10; Ilmestys 21:3–5) Mutta mikä parasta, se saattaa kaikkeuden suurimman nimen kunniaan, jolloin myös seuraava muinainen profeetallinen rukous saa loistavan täyttymyksensä:

”Tee heille, niinkuin teit Midianille, niinkuin Siiseralle, niinkuin Jaabinille Kiison-joen rannalla. – – aja sinä heitä rajuilmallasi ja kauhistuta heitä tuulispäälläsi. Täytä heidän kasvonsa häpeällä, että he etsisivät sinun nimeäsi, Herra. Joutukoot häpeään ja kauhistukoot ikuisesti, tulkoot häpeään ja hukkukoot. Ja tulkoot tuntemaan, että sinun ainoan nimi on Herra [Jehova, UM], että sinä olet Korkein kaikessa maassa.” – Psalmit 83:10, 16–19.

[Kartat s. 24]

(Ks. painettu julkaisu)

Megiddo hallitsi yhtä Aasian ja Afrikan mantereita yhdistävää tärkeää sotilas- ja kauppareittiä

Kauppareitti-------

Haasor

Megiddo

Geser

Jerusalem

[Kartta]

AASIA

AFRIKKA

[Kuva s. 25]

Harmagedonin maailmanlaajuinen sota tulee olemaan ratkaiseva samoin kuin Megiddossa käydyt taistelut. Kaikki maan päällä olevat Jumalan viholliset häviävät