EN-GEDI

(’vohlan lähde’).

Juudan alueella sijainneen kaupungin ja sen ympärillä olleen erämaan nimi (Jos 15:62; 1Sa 24:1). Kaupungin ajatellaan tavallisesti olevan Tell Jurn (Tel Goren), joka on lähellä nykyistä ʽEn Gedin siirtokuntaa Kuolleenmeren rannalla n. 37 km Jerusalemista eteläkaakkoon.

Sulamilaisneito viittasi seudun hedelmällisyyteen mainitessaan ”hennatertun – – En-Gedin viinitarhojen keskellä” (Lal 1:14). Tämä kuvaa kuitenkin vain osittain sitä runsasta kasvillisuutta, joka siellä vielä nykyäänkin kukoistaa. Erityisesti En-Gedin sijainti Kuolleenmeren syvänköalueella vaikuttaa osaltaan siihen, että siellä on subtrooppista kasvillisuutta, palsamia tuottavia kasveja ja palmuja, sekä erilaisia hedelmiä, minkä ansiosta En-Gedi erottuu keitaana lähellä olevasta perin autiosta Juudan erämaasta (ks. JUUDAN ERÄMAA).

En-Gedi oli paitsi runsaan kasvillisuutensa myös seudun luoksepääsemättömyyden vuoksi ihanteellinen piilopaikka Daavidille kuningas Saulin ajaessa häntä takaa. Raamatussa puhutaankin joistakin ”vaikeapääsyisistä paikoista En-Gedissä”. (1Sa 23:29.) Tuolla seudulla nykyään käyneet ovat esittäneet samantapaisia kuvauksia vaarallisista, jyrkkäseinäisistä solista. Paikoitellen vihamieliseen maastoon viittaa myös ilmaus ”paljaat vuorikauriiden kalliot” (1Sa 24:2). Jotkut tutkijat ajattelevat tämän olevan erisnimi, ”Vuorikauriiden kalliot” (AT, JB, RS), joka viittaa johonkin tiettyyn vuorikauriiden todennäköiseen kokoontumispaikkaan; vielä nykyäänkin ne kokoontuvat En-Gedin seudulla. Kuitenkin toisten mielestä tämä ilmaus vain kuvailee tuolla seudulla olevia vuorikauriiden asuttamia, rosoisia, kartionmuotoisia vuoria ja harjanteita. En-Gedin kallioissa on paljon tilavia luolia. Daavid ja hänen miehensä ovat saattaneet piiloutua johonkin niistä (1Sa 24:3). Jotkut ajattelevat, että ”kiviset lammastarhat”, joiden kohdalla Saul pysähtyi, saattavat tarkoittaa näitä luolia, joiden eteen oli rakennettu karkeatekoinen muuri suojaksi huonoa säätä vastaan (1Sa 24:2–10).

Ammonin, Moabin ja Seirin vuoriston yhdistyneet joukot tulivat kuningas Josafatin päivinä Juudaa vastaan ”Hasason-Tamarin eli En-Gedin” kautta (2Ai 20:2; ks. HASASON-TAMAR). Hesekielin näyssä, joka koski ’parantunutta’ merivettä, kalastajien ennustettiin asettuvan seisomaan ”En-Gedistä aina En-Eglaimiin asti” (Hes 47:8–10).