GILGAL

(’vierittäminen, pois vierittäminen’).

1. Kaupunki, joka sijaitsi ”Jerikon itärajalla” (Jos 4:19). Moabin kuningas Eglon, joka sorti Israelia Ehudin aikana, asui ilmeisesti lähellä Gilgalin ”louhoksia” (Tu 3:12–26).

Ennen useimmat maantieteilijät pitivät Gilgalin todennäköisenä sijaintipaikkana Khirbet en-Nitleä, mutta varsinkin vuodesta 1931 lähtien sen sijaintipaikaksi on ehdotettu Khirbet el-Mafjiria. Se sijaitsee 2 km muinaisesta Jerikosta (Tell es-Sultan, Tel Yeriho) koilliseen, mikä vastaa paremmin varhaisia (esim. Josefuksen ja Eusebioksen) kirjallisia mainintoja Jerikon ja Gilgalin välisen matkan pituudesta. Lisäksi Khirbet en-Nitlessä tehdyissä arkeologisissa kaivauksissa ei ole löytynyt todisteita ajanlaskumme alkua edeltäneestä asutuksesta. Toisaalta Khirbet el-Mafjirin läheisyydessä tehdyissä pintatutkimuksissa on löydetty saviastian palasia, jotka viittaavat jonkinlaiseen asutukseen satoja vuosia ennen yleistä ajanlaskua. Vaikka tämä paikka ei sijaitsekaan varsinaisesti muinaisen Jerikon itäpuolella, Raamatun mainitsemaan ”Jerikon itärajaan” voi sisältyä myös koillinen.

Gilgal oli israelilaisten ensimmäinen leiripaikka sen jälkeen, kun he olivat ylittäneet Jordanin vuoden 1473 eaa. abibkuussa (nisankuussa). Tänne Joosua pystytti joenuoman keskeltä otetut 12 kiveä sen muistoksi, että Jehova oli kuivannut Jordanin vedet, jotta israelilaiset voisivat ylittää sen (Jos 4:8, 19–24). Gilgalissa kaikki erämaassa syntyneet miespuoliset israelilaiset ympärileikattiin, ja Jehova sanoi jälkeenpäin, että hän oli ’vierittänyt heidän päältään Egyptin häväistyksen’. Silloin paikalle annettiin tämän muistoksi nimi Gilgal, jonka merkitys on ’vierittäminen, pois vierittäminen’. (Jos 5:8, 9.) Myöhemmin lännessä olevasta vuorimaasta tulevat, tuntemattomaksi tekeytyvät gibeonilaiset matkasivat alas Jordaninlaaksoon, menivät Joosuan luo Gilgaliin ja tekivät Israelin kanssa liiton (Jos 9:3–15). Kun gibeonilaisten kimppuun myöhemmin hyökättiin, Joosuan armeija marssi koko yön Gilgalista heidän kaupunkiinsa ajamaan pois viiden amorilaiskuninkaan liittoutuneet joukot (Jos 10:1–15). Kanaanin maan jakaminen aloitettiin Gilgalista (Jos 14:6–17:18), ja se päättyi Siloon (Jos 18:1–21:42).

Jehovan enkelin kerrotaan kulkeneen ”Gilgalista ylös Bokimiin” (Tu 2:1). Tämä voi viitata enkelin ilmestymiseen lähellä Gilgalia pian sen jälkeen, kun Israel oli ylittänyt Jordanin (Jos 5:10–14), ja antaa sen vuoksi ymmärtää, että tuo sama enkeli ilmestyi Bokimissa.

Sitä, kuuluiko Samuelin vuosittaiseen kiertomatkaan lähellä Jordania sijainnut Gilgal vai tuonnempana mainittu nro 2, ei tiedetä varmasti (1Sa 7:15, 16). Hän uhrasi siellä teurasuhreja Saulin voitelun jälkeen (1Sa 10:1, 8) ja uudisti kansan kanssa Saulin kuninkuuden (1Sa 11:14, 15).

Filistealaisjoukkojen kokoontuessa vuorimaahan Mikmasin ympäristöön kuningas Saul oli alhaalla Jordaninlaaksossa sijaitsevassa Gilgalissa. Koska Saul pelkäsi vihollisen tulevan alas ja hyökkäävän hänen kimppuunsa, hän uhrasi julkeasti polttoteurasuhrin. (1Sa 13:4–15.) Gilgalissa Saulille myös kerrottiin, että Jehova oli hylännyt hänet olemasta kuningas, koska hän ei ollut totellut Jehovan käskyä vihkiä kaikki amalekilaiset ja heidän katraansa ja laumansa tuhon omiksi (1Sa 15:12–28).

Absalomin kapinan epäonnistuttua Juudan miehet tulivat Gilgaliin johdattamaan Daavidin Jordanin yli (2Sa 19:15, 40).

Profeetta Miikan välityksellä Jehova muistutti kansaansa siitä, että sillä oli hänen siunauksensa. ”Sittimistä aina Gilgaliin saakka” hän oli estänyt moabilaisten yritykset turmella israelilaiset, hän oli tuonut heidät Jordanin yli ja vierittänyt pois Egyptin häväistyksen. Mutta israelilaiset eivät olleet ymmärtäneet näitä ”Jehovan vanhurskaita tekoja”. (Mi 6:5; 4Mo 25:1.)

Gilgalista käytetään mahdollisesti myös nimeä Gelilot (ks. GELILOT).

Pakkosiirtolaisuuden jälkeen mainittu Bet-Gilgal saattaa olla sama kuin Jerikon lähellä sijainnut Gilgal tai nro 2 (Ne 12:28, 29).

2. Elian ja Elisan yhteydessä mainittu Gilgal ei ilmeisesti ole sama kuin nro 1, tosin kaikki eivät ole siitä yhtä mieltä. Ennen kuin Elia otettiin myrskytuulessa ylös kohti taivasta, hän meni Elisan kanssa Gilgalista alas Beteliin ja sitten Jerikoon. (2Ku 2:1–5.) Reitin perusteella oltiin lähellä Beteliä. Lisäksi se, että he menivät ”alas” viittaa siihen, että tämä Gilgal oli vuoristossa. Jordaninlaaksossa oleva Gilgal ei sovi tähän kuvaukseen. Tämä Gilgal yhdistetäänkin tavallisesti Jiljiliyaan, suureen kylään, joka sijaitsee erään kukkulan laella n. 11 km Betelistä pohjoiseen. Myöhemmin Elisa teki siellä vaarattomaksi myrkyllisen muhennoksen (2Ku 4:38–41). Ehkä tämän tai vielä jonkin muun Gilgalin edessä olivat Garisiminvuori ja Ebalinvuori, niin kuin 5. Mooseksen kirjan 11:29, 30:ssä kuvaillaan.

Myöhemmin tästä kaupungista (tai ehkä nro 1:stä) tuli ilmeisesti väärän palvonnan keskus (Ho 4:15; 9:15; 12:11). Jehova näkee, että siitä seuraa pohjoisen valtakunnan joutuminen pakkosiirtolaisuuteen, ja profeettansa Aamoksen kautta hän käskee pilkallisesti parantumattomia israelilaisia tekemään ”rikkomuksen toistuvasti” Gilgalissa ja ennustaa myös sen asukkaiden joutuvan pakkosiirtolaisuuteen (Am 4:4; 5:5).

3. Jordanin länsipuolella sijainnut paikka, joka mainitaan Israelin Joosuan johdolla valloittamien paikkojen luettelossa (Jos 12:7, 8, 23). Jotkut uskovat, että tässä raamatunkohdassa voi olla kirjurin virhe, ja siksi he pitävät parempana kreikkalaisen Septuagintan lukutapaa ”Galilea”, jota vuoden 1992 kirkkoraamattukin käyttää.