He tekivät Jehovan tahdon

Esimerkki uhrautuvaisuudesta ja uskollisuudesta

TAVALLISEEN tapaan alkanut kylvöpäivä osoittautui Elisa-nimiselle nuorelle maanviljelijälle hänen elämänsä merkittävimmäksi päiväksi. Hänen ollessaan työskentelemässä pellolla hänen luonaan tuli odottamatta käymään Elia, Israelin huomattavin profeetta. Elisa on saattanut ihmetellä, mitä asiaa tuolla profeetalla voisi olla hänelle. Hänen ei tarvinnut odottaa vastausta pitkään. Elia heitti virkavaatteensa hänen päälleen sen merkiksi, että jonain päivänä Elisa olisi hänen seuraajansa. Elisa ei suhtautunut tähän kutsuun kevyesti. Hän lähti heti pelloltaan ja ryhtyi Elian palvelijaksi. (1. Kuninkaiden kirja 19:19–21.)

Noin kuuden vuoden kuluttua Elian oli aika jättää tehtävänsä. Hänen lähtöään koskevan kertomuksen on sanottu olevan Raamatun heprealaisten kirjoitusten ”vaikuttavimpia kuvauksia”.

Elia valmistautuu lähtöön

Elia halusi käydä viimeisen kerran Betelissä, Jerikossa ja Jordanilla. Se merkitsisi monien kilometrien kävelyä, osittain vaikeakulkuisten vuoristoalueiden yli. Kullakin osuudella Elia kehotti Elisaa jäämään matkasta. Elisa halusi kuitenkin ehdottomasti pysyä herransa luona loppuun asti. (2. Kuninkaiden kirja 2:1, 2, 4, 6.)

Betelissä ja Jerikossa ”profeettojen pojat” lähestyivät Elisaa.a ”Tiedätköhän, että tänään Jehova ottaa herrasi olemasta päänäsi?” he kysyivät häneltä. ”Myös minä tiedän sen hyvin”, hän vastasi. ”Olkaa vaiti.” (2. Kuninkaiden kirja 2:3, 5.)

Seuraavaksi Elia ja Elisa suuntasivat Jordanille. Heidän päästyään sinne Elia teki ihmeen samalla kun 50 profeettojen poikaa katsoi matkan päästä. ”Elia otti virkavaatteensa ja kääri sen kokoon ja löi vesiä, ja vähitellen ne jakaantuivat yhtäälle ja toisaalle, niin että he molemmat kulkivat yli kuivaa maata myöten.” (2. Kuninkaiden kirja 2:8.)

Heidän ylitettyään joen Elia sanoi Elisalle: ”Pyydä, mitä tekisin hyväksesi, ennen kuin minut otetaan pois luotasi.” Elisa pyysi ”kahta osaa” Elian hengestä eli sitä kaksinkertaista osuutta, joka tavallisesti kuului esikoiselle. Elisa oli tosiaan kunnioittanut Eliaa samalla tavoin kuin esikoinen kunnioittaisi isäänsä. Lisäksi hänet voideltiin Elian seuraajaksi, joka toimisi Jehovan profeettana Israelissa. Hänen pyyntönsä ei siksi ollut sen enempää itsekäs kuin sopimatonkaan. Mutta koska Elia tiesi, että vain Jehova saattoi täyttää tämän pyynnön, hän vastasi vaatimattomasti: ”Olet pyytänyt vaikeaa asiaa.” Sitten hän lisäsi: ”Jos näet minut otettavan luotasi, sinulle tapahtuu siten, mutta jos et, sitä ei tapahdu.” (2. Kuninkaiden kirja 2:9, 10; 5. Mooseksen kirja 21:17.)

Elisa pysyi epäilemättä entistä päättäväisemmin lähellä herraansa. Sitten paikalle ilmaantuivat ”tuliset sotavaunut ja tuliset hevoset”. Aivan Elisan hämmästyneiden silmien edessä Elia tempautui myrskytuuleen – ja hänet siirrettiin ihmeen välityksellä toiseen paikkaan.b Elisa poimi maasta Elian virkavaatteen ja käveli takaisin Jordanin rannalle. Hän löi vesiä sanoen: ”Missä on Jehova, Elian Jumala, niin, Hän?” Vedet jakautuivat, mikä oli selvä todiste siitä, että Elisalla oli Elian seuraajana Jumalan tuki. (2. Kuninkaiden kirja 2:11–14.)

Opetuksia meille

Kun Elisalle esitettiin kutsu erikoispalvelukseen Elian mukana, hän jätti heti peltonsa palvellakseen Israelin huomattavinta profeettaa. Jotkin hänen tehtävistään olivat varmaankin vähäpätöisiä, sillä hänet tultiin tuntemaan miehenä, ”joka kaatoi vettä Elian käsille” (2. Kuninkaiden kirja 3:11).c Siitä huolimatta Elisa piti työtään etuoikeutena, ja hän pysyi uskollisesti Elian vierellä.

Monet Jumalan nykyiset palvelijat ilmaisevat samanlaista uhrautuvaisuuden henkeä. Jotkut ovat jättäneet ”peltonsa”, työnsä, voidakseen saarnata hyvää uutista kaukaisilla alueilla tai palvellakseen Betel-perheen jäseninä. Toiset ovat matkustaneet ulkomaille työskentelemään Seuran rakennusprojekteilla. Monet ovat ottaneet vastaan tehtäviä, joita voitaisiin sanoa vähäisiksi. Kenenkään sellaisen palvelus, joka palvelee Jehovan orjana, ei kuitenkaan ole merkityksetöntä. Jehova arvostaa kaikkia, jotka palvelevat häntä halukkaasti, ja siunaa heidän uhrautuvaisuuden henkeään. (Markus 10:29, 30.)

Elisa pysyi Elian luona loppuun asti. Hän ei suostunut jättämään vanhempaa profeettaa edes silloin, kun siihen tarjottiin tilaisuutta. Tämä läheinen suhde, jonka hän oli luonut Eliaan, teki tuollaisen uskollisen rakkauden osoittamisesta varmasti miellyttävää. Nykyään Jumalan palvelijat pyrkivät vahvistamaan suhdettaan Jumalaan ja lähentymään uskonveljiään. Läheistä ykseyden sidettä siunataan, sillä Raamatussa sanotaan Jehovasta: ”Uskollista kohtaan sinä toimit uskollisesti.” (2. Samuelin kirja 22:26.)

[Alaviitteet]