(’ylin hovivirkamies’).

Assyrian ja Babylonian hallitusten ylimmän hovivirkamiehen arvonimi. Rabsaris kuului kolmen korkean assyrialaisen arvohenkilön muodostamaan komiteaan, jonka Assyrian kuningas lähetti kuningas Hiskian aikana vaatimaan Jerusalemia antautumaan (2Ku 18:17).

Rabsaris oli yksi niistä babylonialaisista virkamiehistä, jotka ryhtyivät Nebukadnessarin puolesta valvomaan Jerusalemia, sen jälkeen kun kaupunki oli kukistunut 607 eaa., ja Nebusasbania kutsutaan rabsarisiksi siinä yhteydessä, kun Jeremia lähetettiin asumaan Gedaljan kanssa (Jer 39:3, 13, 14; 40:1–5). Kaivauksissa on löydetty tekstejä, joissa on tämä arvonimi (Bulletin of the Israel Exploration Society, Jerusalem 1967, XXXI vsk., s. 77; Le palais royal d’Ugarit, III, Pariisi 1955, nro 16:162, s. 126).

(akkadista, merk. luult. ’ylijuomanlaskija’).

Korkea-arvoisen assyrialaisen virkamiehen arvonimi (2Ku 18:17). Eräässä rakennuksessa olevassa Assyrian kuninkaan Tiglat-Pileser III:n kirjoituksessa sanotaan: ”Lähetin erään virkamieheni, rabsaqin, Tyrokseen.” Lisäksi eräässä British Museumin kirjoitustaulussa on kuningas Assurbanipalin teksti: ”Määräsin, että entisiin (taistelu)joukkoihini (Egyptissä) on lisättävä rabsaq-virkamies.” (Ancient Near Eastern Texts, toim. J. Pritchard, 1974, s. 282, 296.)

Kun Assyrian kuningas Sanherib piiritti Juudassa sijaitsevaa Lakisin linnoitusta, hän lähetti Jerusalemiin suuren sotajoukon tartanin, ylipäällikön, johdolla sekä kaksi muuta korkea-arvoista virkamiestä, rabsarisin ja rabsaken (2Ku 18:17; koko kertomus esitetään myös Jesajan luvuissa 36 ja 37). Rabsake toimi näiden kolmen korkean assyrialaisvirkamiehen pääedustajana, kun kuningas Hiskiaa yritettiin pakottaa antautumaan (2Ku 18:19–25). Nuo kolme seisoivat ylälammikon kanavan luona. Tämä rabsake, jonka erisnimeä ei mainita, osasi puhua sujuvasti sekä hepreaa että syyriaa. Hän kutsui heprean kielellä kuningas Hiskiaa, mutta häntä tulikin tapaamaan kolme Hiskian virkamiestä. Kuningas Hiskian virkamiehet pyysivät rabsakea puhumaan heille mieluummin syyrian kielellä kuin juutalaisten kielellä, koska muurilla oleva kansa kuunteli, mitä sanottiin (2Ku 18:26, 27). Mutta tämä sopi rabsakelle, jonka tarkoitus oli tehdä propagandaa. Hän halusi kansan kuulevan voidakseen heikentää sen taistelutahtoa. Vielä kovemmalla äänellä rabsake puhui hepreaksi sanoja, joiden tarkoitus oli synnyttää kauhua, esitti perättömiä lupauksia ja valheita, soimasi ja pilkkasi Jehovaa ja väitti näin, että kansan tuli pettää kuningas Hiskia antautumalla Assyrian armeijalle. (2Ku 18:28–35.) Jerusalemin asukkaat pysyivät kuitenkin uskollisina Hiskialle (2Ku 18:36).