LINNA

Heprealainen sana bi·rahʹ, joka on käännetty vastineilla ”linna” ja ’linnoitettu paikka’, esiintyy vain Danielin, Esterin ja Nehemian kirjoissa sekä Aikakirjoissa, jotka kaikki kirjoitettiin Babylonin pakkosiirtolaisuuden jälkeen, ajanjaksona joka alkoi n. 536 eaa. ja päättyi jolloinkin vuoden 443 eaa. jälkeen (1Ai 29:1, Rbi8, alav.; 2Ai 17:12; Est 1:2, Rbi8, alav.).

Esra kirjoittaa oman aikansa kielellä ja mainitsee Daavidin sanoneen Salomon temppeliä ”linnaksi”, kun hän kannusti ihmisiä antamaan täyden tukensa sen rakentamiselle (1Ai 29:1, 19).

Nehemia pystytti linnan tai linnoituksen uudelleen rakennetun temppelin luoteispuolelle, joka oli hyvin suojaton alue (Ne 2:8; 7:2). Ilmeisesti makkabilaiset korjasivat linnan, ja Herodes Suuri rakensi sen uudelleen ja antoi sille nimeksi Antonian linna. Juuri täällä roomalainen sotapäällikkö kuulusteli Paavalia (Ap 21:31, 32, 37; 22:24). (Ks. ANTONIAN LINNA.)

Noin 360 km Babylonista itään sijainnut ”Susan linna” oli Persian kuninkaan asuntona aika ajoin. Nehemia työskenteli siellä kuninkaan juomanlaskijana ennen lähtöään Jerusalemiin. (Ne 1:1.) Tämä linna oli myös yhden Danielin näyn tapahtumapaikka (Da 8:2). Parhaiten ”Susan linna” tunnetaan kuitenkin Esterin kirjan miljöönä (Est 1:2, 5; 3:15; 8:14). Näyttää siltä, ettei ”Susan linna” ollut mikään nimenomainen rakennus, vaan linnoitetun alueen sisäpuolella sijainnut kuninkaallinen rakennuskompleksi. Jotkin kertomuksen yksityiskohdat tukevat tätä käsitystä. Siellä sijaitsi ”naisten talo”, jossa neitsyet valmisteltiin Ahasverokselle esittelemistä varten (Est 2:3, 8). Ennen kuin Mordokai korotettiin pääministeriksi, hän oleskeli päivittäin ”kuninkaan portissa”, joka oli ”Susan linnassa” (Est 2:5, 21; 3:2–4). (Ks. SUSA.)