ASSARHADDON

(assyrian kielestä, merk. ’Assur antaa veljen’).

Assyrian kuninkaan Sanheribin nuorin poika ja seuraaja. Assarhaddon vahvistaa eräässä kirjoituksessaan Raamatun kertomuksen isänsä kuolemasta (Jes 37:37, 38) seuraavasti: ”Luja päättäväisyys valtasi veljeni. He hylkäsivät jumalat ja turvautuivat väkivaltaisiin tekoihinsa ja juonivat pahaa. – – He surmasivat isänsä Sanheribin saadakseen kuninkuuden.” (D. Luckenbill, Ancient Records of Assyria and Babylonia, 1927, II osa, s. 200, 201.)

Assarhaddon sanoo, että hänet oli jo ennen hänen isänsä kuolemaa valittu perimisjärjestyksen mukaiseksi seuraajaksi, ja nähtävästi hän palveli varakuninkaana Babylonissa, ennen kuin hänestä tuli Assyrian kuningas. Assarhaddon kertoo, että isänsä salamurhan jälkeen hän ajoi tämän murhaajia takaa Armeniaan (”Araratin maahan”, 2Ku 19:37), missä hän kukisti heidät. Hänen virallisen hallituskautensa katsotaan kestäneen 12 vuotta.

Assarhaddon alkoi hallituskautensa alkupuolella kunnostaa Babylonia, jonka Sanherib oli tuhonnut. Esagilan temppeli kunnostettiin, ja itse kaupungista Assarhaddon sanoo: ”Babylonin – – rakensin uudelleen, laajensin, kohotin korkeuksiin, tein suurenmoiseksi.” (Ancient Records of Assyria and Babylonia, II osa, s. 244.)

Hänen muistiinmerkinnöissään kerrotaan sotatoimista gimirraita eli kimmereitä vastaan, joiden uskotaan olleen Gomerin jälkeläisiä (vrt. 1Mo 10:2; Hes 38:6). Lisäksi hän ryösti ja hävitti Sidonin kaupungin ja pystytti sen lähelle uuden kaupungin, jolle hän antoi nimeksi Kar-Assarhaddon. Eräässä kirjoituksessaan hän luettelee parikymmentä vasallikuningasta, joista yksi on Juudan Manasse (Jahudin kuningas Menasi).

Toisen aikakirjan 33:10–13:n kertomus osoittaa, että ”Assyrian kuninkaan armeijan päälliköt” vangitsivat Manassen ja veivät hänet Babyloniin. Jotkut arvelivat aikaisemmin, että tämä viittaus Babyloniin oli virheellinen, ja heidän mielestään Manasse vietiin Niniveen. Mutta kuten on nähty, Assarhaddon, jonka hänen kirjoituksensa osoittavat olleen Manassen aikalainen, oli rakentanut Babylonin uudelleen, ja hänen sanotaan olleen ”paljon vähemmän kiinnostunut pääkaupunkinsa Niniven kaunistamisesta kuin kukaan muu Assyrian kuningas” (The Interpreter’s Dictionary of the Bible, toim. G. Buttrick, 1962, 2. osa, s. 125). Jos Manasse vangittiin Assarhaddonin hallituskaudella, ei olisi ollut mitenkään epäjohdonmukaista, että hänet olisi viety Babyloniin, jonka kunnostamisesta Assarhaddon niin ylpeänä kerskui. On kuitenkin huomattava, että myös Assarhaddonin poika Assurbanipal mainitsee Manassen olleen verovelvollinen kuningas hänen hallituskaudellaan.

”Kuusikymmentäviisi vuotta”. Jerusalemin temppelin uudelleen rakentamisen aikaan jotkut Samarian ei-israelilaiset asukkaat sanoivat, että ”Assyrian kuningas Assarhaddon” oli tuonut heidät sinne (Esr 4:2). Joidenkuiden mielestä se, että Assyria siirsi ihmisiä Samariaan ja sieltä pois vielä hänenkin hallituskaudellaan, tarjoaa johtolangan niiden Jesajan 7:8:ssa mainittujen ”kuudenkymmenenviiden vuoden” ymmärtämiseen, jotka liittyvät Efraimin (ja sen pääkaupungin Samarian) autioitukseen. Tiglat-Pileser III:n (joka aloitti väestön pakkosiirrot Israelin pohjoisesta valtakunnasta pian Jesajan profetian jälkeen) ja Assarhaddonin hallituskausien välisen ajan perusteella tuollainen 65 vuoden ajanjakso on voinut kulua, ennen kuin Efraim lopullisesti ’pirstottiin, niin ettei se ollut kansa’.

Egyptin kukistaminen. Assarhaddonin huomattava sotasaavutus oli Egyptin kukistaminen, voitto etiopialaisen hallitsijan Tirhakan (jota sanotaan 2Ku 19:9:ssä ”Etiopian kuninkaaksi”) johtamasta Egyptin armeijasta ja Memfiksen kaupungin valloitus. Sillä tavoin Assarhaddon liitti monien arvonimiensä joukkoon arvonimen ”Egyptin kuninkaiden kuningas”.

Vaikka Assarhaddon jakoi Egyptin hallinnollisiksi alueiksi ja sijoitti assyrialaisia käskynhaltijoita noiden alueiden ruhtinaiden yläpuolelle, syntyi muutamassa vuodessa kapina. Assyrian kuningas lähti toiselle sotaretkelle kukistaakseen kapinan, mutta hän kuoli matkalla Haranissa. Assarhaddon oli sanonut kirjoituksissaan: ”Minä olen voimakas, minä olen kaikkivoipa, minä olen sankari, minä olen jättiläinen, minä olen kolossi.” (Ancient Records of Assyria and Babylonia, II osa, s. 226.) Hänen osoitettiin kuitenkin kaikkien muiden epätäydellisten ihmisten tavoin olevan vain kuningas Synnin ja kuningas Kuoleman orjuuttama alamainen, ja ne vaativat hänet nyt (vrt. Ps 146:3, 4; Sr 9:4; Ro 5:21).

Ennen kuolemaansa Assarhaddon oli tehnyt järjestelyjä, jotta valtaistuimen periytyminen olisi tapahtunut kitkattomasti, ja julistanut poikansa Assurbanipalin kruununprinssiksi, samalla kun hän asetti toisen poikansa, Šamaššumukinin, Babylonian kuninkaaksi. Näin ollen Assurbanipalista tuli Assarhaddonin kuoltua Assyrian seuraava monarkki.