Jehovan sana on elävä
Kohokohtia Nehemian kirjasta
ESRAN kirjan viimeisistä tapahtumista on kulunut 12 vuotta. Nyt on lähellä ”Jerusalemin ennallistamista ja uudelleen rakentamista koskevan sanan lähteminen”, mistä aletaan laskea 70:tä vuosiviikkoa Messiaaseen (Daniel 9:24–27). Nehemian kirja kertoo Jumalan kansan historiaa Jerusalemin muurin jälleenrakentamisen ajalta. Se käsittää yli 12 vuoden merkittävän ajanjakson vuodesta 456 eaa. vuoden 443 eaa. jälkeiseen aikaan asti.
Tämä käskynhaltija Nehemian kirjoittama kirja on jännittävä kertomus siitä, miten tosi palvonta korotetaan, kun päättäväinen toiminta yhdistyy täydelliseen luottamukseen Jehova Jumalaan. Se osoittaa selvästi, että Jehova ohjailee asioita tahtonsa toteuttamiseksi. Se on myös kertomus vahvasta ja rohkeasta johtajasta. Nehemian kirja sisältää arvokkaita opetuksia kaikille nykyisille tosi palvojille, ”sillä Jumalan sana on elävä ja voimaa uhkuva” (Heprealaisille 4:12).
”LOPULTA MUURI TULI VALMIIKSI”
Nehemia palvelee Susan linnassa kuningas Artakserkses Longimanusta luottamustehtävässä. Hän kuulee, että juutalaiset ”ovat hyvin surkeassa tilassa ja häväistyksen alaisina ja Jerusalemin muuri on murrettuna ja sen portitkin on poltettu tulella”. Tämä murehduttaa häntä syvästi. Hän rukoilee palavasti Jumalalta ohjausta. (Nehemia 1:3, 4.) Aikanaan kuningas huomaa Nehemian surun ja tälle avautuu tilaisuus lähteä Jerusalemiin.
Saavuttuaan Jerusalemiin Nehemia tutkii muuria pimeyden turvin ja paljastaa juutalaisille suunnitelmansa rakentaa muuri uudelleen. Rakennustyöt alkavat, samoin vastustus. Nehemian rohkean johdon alaisuudessa muuri tulee kuitenkin lopulta valmiiksi (Nehemia 6:15).
Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin
1:1; 2:1: Lähdetäänkö näissä jakeissa mainittua ”kahdettakymmenettä vuotta” laskemaan samasta ajankohdasta? Molemmissa jakeissa tarkoitetaan kuningas Artakserkseen 20. vuotta, mutta niissä käytetään eri laskemistapoja. Historialliset todisteet osoittavat, että Artakserkses nousi valtaistuimelle vuonna 475 eaa. Koska babylonialaiset kirjurit laskivat Persian kuninkaiden hallitusvuodet tavan mukaan nisanista (maalis-huhtikuu) nisaniin, Artakserkseen ensimmäinen hallitusvuosi alkoi nisankuussa 474 eaa. Näin ollen Nehemian 2:1:ssä mainittu 20. hallitusvuosi alkoi nisankuussa 455 eaa. Kislevkuu (marras-joulukuu), joka mainitaan Nehemian 1:1:ssä, oli johdonmukaisesti edellisen vuoden eli vuoden 456 eaa. kislev. Nehemian mukaan myös tuo kuukausi oli Artakserkseen 20. hallitusvuotta. Kenties hän laski vuodet tässä tapauksessa kuninkaan valtaistuimelle nousun ajankohdasta. Toinen vaihtoehto on, että hän laski aikaa juutalaisten maallisen vuoden mukaan, joka alkaa tisrikuussa (syys-lokakuu). Joka tapauksessa vuosi, jona Jerusalemin jälleenrakentamista koskeva sana lähti, oli 455 eaa.
4:17, 18: Miten miehet saattoivat rakentaa vain yhdellä kädellä? Taakankantajille tämä ei ollut ongelma. Kun taakka oli asetettu heidän päänsä päälle tai harteilleen, he saattoivat helposti pitää sen tasapainossa toisella kädellään ”toisen pidellessä heittoasetta”. Sellaisella rakentajalla, joka tarvitsi työhön molempia käsiään, ”oli miekka vyötettynä lanteelleen hänen rakentaessaan”. Miehet olivat valmiit taisteluun siltä varalta, että vihollinen hyökkäisi.
5:7: Miksi Nehemia alkoi ”moittia jalosukuisia ja valtuusmiehiä”? Nämä miehet rikkoivat Mooseksen lakia kiskomalla toisilta juutalaisilta kohtuutonta voittoa (3. Mooseksen kirja 25:36; 5. Mooseksen kirja 23:19). Lisäksi lainanantajat vaativat korkeaa korkoa. Jos ”sadanneksen” korko piti maksaa kuukausittain, se vastaisi 12:ta prosenttia vuodessa. (Nehemia 5:11.) Oli julmaa sälyttää tällaisia taakkoja kansalle, jota rasittivat jo verot ja elintarvikepula. Nehemia ojensi ja nuhteli rikkaita Jumalan lain perusteella ja paljasti näin heidän rikkomuksensa.
6:5: Kun luottamukselliset kirjeet pantiin yleensä sinetöityyn pussiin, niin miksi Sanballat lähetti Nehemialle ”avoimen kirjeen”? Sanballatin tarkoituksena oli ehkä päästää väärät syytöksensä julkisuuteen esittämällä ne avoimessa kirjeessä. Hän saattoi toivoa Nehemian vihastuvan tästä niin paljon, että hän jättäisi rakennustyöt ja tulisi puolustamaan itseään. Toisaalta Sanballat on voinut ajatella, että kirjeen sisältö aiheuttaisi juutalaisten keskuudessa niin suurta levottomuutta, että rakentaminen pysähtyisi täysin. Nehemia ei antanut pelotella itseään vaan jatkoi tyynesti Jumalan antamaa työtä.
Opetuksia meille
1:4; 2:4; 4:4, 5: Kun kohtaamme vaikeita tilanteita tai teemme tärkeitä ratkaisuja, meidän tulisi olla ”hellittämättömiä rukouksessa” ja toimia sopusoinnussa teokraattisen ohjauksen kanssa (Roomalaisille 12:12).
1:11–2:8; 4:4, 5, 15, 16; 6:16: Jehova vastaa palvelijoittensa vilpittömiin rukouksiin (Psalmit 86:6, 7).
1:4; 4:19, 20; 6:3, 15: Vaikka Nehemia oli tunteellinen mies, hän oli myös toiminnan mies ja erinomainen esimerkki vanhurskauden päättäväisestä puolustamisesta.
1:11–2:3: Nehemian suurin ilonaihe ei ollut hänen arvostettu asemansa juomanlaskijana vaan tosi palvonnan edistäminen. Eikö Jehovan palvonnan ja kaiken, mikä edistää sitä, pitäisi olla meidänkin pääasiallinen kiinnostuksen kohteemme ja ilonaiheemme?
2:4–8: Jehova vaikutti Artakserkseeseen niin, että tämä myönsi Nehemialle luvan lähteä rakentamaan uudelleen Jerusalemin muuria. ”Kuninkaan sydän on Jehovan kädessä kuin vesivirrat”, sanoo Sananlaskujen 21:1. ”Hän kääntää sen, minne ikinä hän mielii.”
3:5, 27: Meidän ei tulisi pitää tosi palvonnan edistämiseksi tehtävää ruumiillista työtä arvollemme sopimattomana niin kuin tekoalaisten ”majesteettiset”. Voimme sen sijaan jäljitellä tavallisia tekoalaisia, jotka uhrasivat voimiaan halukkaasti.
3:10, 23, 28–30: Jotkut voivat ehkä muuttaa sinne, missä Valtakunnan julistajia tarvitaan enemmän, mutta monet meistä tukevat tosi palvontaa kotiseudullaan. Voimme tehdä näin osallistumalla valtakunnansalien rakentamiseen ja katastrofiavun antamiseen, mutta ennen kaikkea saarnaamalla Valtakunnan sanomaa.
4:14: Kohdatessamme vastustusta mekin voimme voittaa pelkomme, kun pidämme mielessämme ”hänet joka on suuri ja pelkoa herättävä”.
5:14–19: Käskynhaltija Nehemia on loistava esimerkki kristityille valvojille nöyryydestä, epäitsekkyydestä ja arvostelukykyisyydestä. Vaikka hän huolehti innokkaasti siitä, että Jumalan lakia noudatettiin, hän ei tyrannisoinut muita oman etunsa vuoksi. Sitä vastoin hän oli huolissaan köyhistä ja sorretuista. Kaikki Jumalan palvelijat voivat jäljitellä hänen esimerkillistä anteliaisuuttaan.
”MUISTA MINUA, OI JUMALANI, MINUN HYVÄKSENI”
Heti kun Jerusalemin muuri on valmis, Nehemia asettaa portit paikoilleen ja tekee järjestelyjä kaupungin turvaamiseksi. Hän ryhtyy kokoamaan kansasta sukuluetteloa. Kaikki kansa kokoontuu ”Vesiportin edessä olevalle torille”, minkä jälkeen pappi Esra lukee Mooseksen lain kirjaa ja Nehemia ja leeviläiset selittävät sitä (Nehemia 8:1). Saatuaan kuulla lehtimajanjuhlasta kansa viettää sitä iloiten.
Myöhemmässä kansankokouksessa ”Israelin siemen” tunnustaa syntinsä, leeviläiset kertaavat sitä, miten Jumala on menetellyt Israelin suhteen, ja kansa vannoo vaeltavansa ”tosi Jumalan lain mukaan” (Nehemia 9:1, 2; 10:29). Koska Jerusalemissa on edelleen liian vähän asukkaita, heitetään arpaa, jotta yksi kymmenestä kaupungin ulkopuolella asuvasta miehestä muuttaisi kaupunkiin. Seuraavaksi muuri vihitään niin riemukkaissa tunnelmissa, että ”Jerusalemin ilo – – [kuullaan] kauas” (Nehemia 12:43). Vietettyään Jerusalemissa 12 vuotta Nehemia palaa tehtäviinsä Artakserkseen luo. Juutalaiset vajoavat pian epäpuhtauteen. Kun Nehemia tulee takaisin Jerusalemiin, hän ryhtyy päättäväisiin toimiin tilanteen korjaamiseksi. Hän esittää omasta puolestaan nöyrän pyynnön: ”Muista minua, oi Jumalani, minun hyväkseni.” (Nehemia 13:31.)
Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin
7:6–67: Miksi Nehemian luettelo Jerusalemiin Serubbabelin mukana palanneista eroaa Esran luettelosta yksittäisten huonekuntien osalta? (Esra 2:1–65.) Syy näihin eroihin saattaa olla se, että Esra ja Nehemia käyttivät eri lähteitä. Esimerkiksi niiden määrä, jotka ilmoittivat palaavansa, on ehkä eronnut niiden määrästä, jotka todella palasivat. Luettelot saattavat poiketa toisistaan myös siksi, että jotkut juutalaiset, jotka eivät aluksi kyenneet vahvistamaan sukuperäänsä, vahvistivat sen myöhemmin. Kertomukset ovat kuitenkin yhtäpitäviä siltä osin, että ensimmäisiä paluumuuttajia oli 42360 lukuun ottamatta orjia ja laulajia.
10:34: Miksi kansaa vaadittiin toimittamaan puuta? Tämä vaatimus johtui yksinomaan silloisesta tarpeesta, sillä Mooseksen laissa ei ole käskyä puun lahjoittamisesta. Uhrien polttamiseen alttarilla tarvittiin paljon puuta. Ilmeisesti netinejä, ei-israelilaisia temppeliorjia, ei ollut riittävästi, joten jatkuva puuntoimitus varmistettiin heittämällä arpaa.
13:6: Kuinka kauan Nehemia oli poissa Jerusalemista? Raamatussa sanotaan vain, että Nehemia pyysi kuninkaalta lomaa ”jonkin ajan kuluttua”, kirjaimellisesti ’päivien kuluttua’, palatakseen Jerusalemiin. Hänen poissaolonsa kestoa on näin ollen mahdotonta määrittää. Palatessaan Jerusalemiin Nehemia kuitenkin havaitsi, ettei kansa ylläpitänyt papistoa eikä noudattanut sapattilakia. Monet olivat ottaneet vierasmaisia vaimoja, eivätkä heidän jälkeläisensä edes puhuneet juutalaisten kieltä. Jotta tällaisia kielteisiä muutoksia olisi ehtinyt tapahtua, Nehemian on täytynyt olla poissa kauan aikaa.
13:25, 28: Millä muilla tavoin Nehemia ojensi luopiojuutalaisia kuin moittimalla heitä? Nehemia kirosi heitä lausumalla heitä vastaan Jumalan laissa olevat tuomiot. Hän löi muutamia heistä kenties siinä merkityksessä, että hän määräsi oikeustoimenpiteitä heitä vastaan. Osoitukseksi moraalisesta närkästyksestään hän raastoi heidän karvojaan. Lisäksi hän ajoi pois ylimmäisen papin Eljasibin pojanpojan, joka oli avioitunut horonilaisen Sanballatin tyttären kanssa.
Opetuksia meille
8:8: Kun opetamme Jumalan sanaa, annamme sille merkitystä lausumalla ja painottamalla hyvin sekä selittämällä raamatunkohtia oikein ja tekemällä selväksi niiden sovelluksen.
8:10: ”Jehovan ilo” tulee siitä, että on tietoinen hengellisestä tarpeestaan ja tyydyttää sen, sekä teokraattisen ohjauksen noudattamisesta. Meidän on tosiaan tärkeää tutkia ahkerasti Raamattua, käydä säännöllisesti seurakunnan kokouksissa ja osallistua innokkaasti Valtakunnasta saarnaamiseen ja opetuslasten tekemiseen.
11:2: Perintöomaisuutensa jättämisestä ja Jerusalemiin muuttamisesta koitui kuluja ja joitakin muita haittoja. Ne jotka tarjoutuivat vapaaehtoisiksi, osoittivat uhrautuvaa henkeä. Mekin voimme osoittaa tällaista henkeä, kun meille tulee tilaisuuksia tarjota apuamme vapaaehtoisesti konventeissa tai muissa tilanteissa.
12:31, 38, 40–42: Laulaminen on kaunis tapa ylistää Jehovaa ja ilmaista kiitollisuutemme hänelle. Meidän tulisi laulaa kristillisissä tilaisuuksissa koko sydämestämme.
13:4–31: Meidän täytyy varoa, etteivät materialismi, moraalinen rappio ja luopumus saa sijaa elämässämme.
13:22: Nehemia tiesi hyvin, että hän oli tilivelvollinen Jehova Jumalalle. Meidänkin täytyy muistaa olevamme hänelle tilivelvollisia.
Jehovan siunaus välttämätön
Psalmista lauloi: ”Ellei Jehova huonetta rakenna, niin turhaan sen rakentajat ovat tehneet kovasti työtä sen hyväksi.” (Psalmit 127:1.) Nehemian kirjan kertomus on oivallinen osoitus näiden sanojen paikkansapitävyydestä.
Opetus meille on selvä. Jos haluamme menestyä missä tahansa pyrkimyksissämme, meillä täytyy olla Jehovan siunaus. Voimmeko todella odottaa Jehovan siunaavan meitä, ellemme pidä tosi palvontaa ensi sijalla elämässämme? Tehkäämme siis mekin Nehemian tavoin Jehovan palvonnasta ja sen edistämisestä elämämme tärkein asia.
[Kuva s. 8]
”Kuninkaan sydän on Jehovan kädessä kuin vesivirrat”
[Kuva s. 9]
Nehemia, tunteellinen toiminnan mies, saapuu Jerusalemiin
[Kuvat s. 10, 11]
Tiedätkö, miten antaa merkitystä Jumalan sanalle?